Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Onko jees tarvinnut suojata koivuja? Ovatko hirvet syöneet koivuja vai onko haavan vesat riittäneet?
Sananjalka on yksi kovimmista kuusentaimentappajista. Parhailla paikoilla tosiaan kasvaa kainaloihin tai napaan asti mutta viihtyy lyhyempänäkin männikkössäkin. Jos se sieltä metristäkin kaatuu taimen päälle märkänä rättinä ni eihän niitä pelasta ku käsin nosteltava jokavuosi.
Saniaiset on elänyt maapallolla pitempään kuin puut niin ovat tehokkaimpia puiden kasvun estäjiä. Pintakasvillisuuden evoluutiohan kokoajan kulkee siihen suuntaan, että kasvit haluavat estää puiden kasvamisen kasvupaikalle.
Varmaan pintajuurisena kuusella on enemmän vaikeuksia levittää juuria. Typpilannoitus taatusti lisää heinien kasvua ja menestystä et tilanteen voisi kuvitella menevän vielä huonompaan suuntaan. Ravinnekierto on nopeampaa ja maan happamuus on emäksisempää koivikon alla missä on koivun lehteä kun taas mihin neulaset menee maa happamoituu. Esimerkiksi nurmelle ja perennoille laitetaan kalkkia kun meidän maa tahtoo olla hapanta ni se emäksisyys innostaa niitä. Pelloillekin ajetaan kalkkia, että kasvit saavat kaiken lannoitteen hyödynnettyä kasvuun.
Kyseessä oli tyypillinen JK lkohde eli rantaan rajoittuva metsä, jonkanoli ennakkoraivannut ja hakattu JK-style. Toiveet näissä on aina, että koivun ja männyt taimet säästetään vaikka eihän niissä oikeastaan ole kuin kuusialiskasvos. Siinä oli otettu ohjta omiin käsiin aukkopaikkoihin laitettu ja taimet ja kehitetty, että varmaan niin tosissaan ku voi kuvitella.
Pitäiskö Berzan kokeilla booria? Olisiko mahdollista, että aluetta on kaskettu joskus. Booriakin voi puuttua vain vähän niin, että alispuille ei enää riitä mutta pääpuut porskuttaa.
Joo tuli käytyä katsoa miten rauduskoivun taimet istutettuna JK metsään kasvaa. Osasta tullee pitkiä ja honteloita ja alkavat taipua, jotka kasvattaa yhtä latvaa. Sitten kun valoa tulee sieltä täältä raosta niin osa kasvattaa milloin mitäkin kohtaa latvaksi eli kun ei osaa päättää, ei tule suoraa runkoa. Sivukarsiutumistahan ei sitten tulevaisuudessa tapahdu yhtä hyvin kuin jaksollisessa missä syntyy luonnontaintakin. Eli ihan täyttä … eli on tuo JK istutuskin melkoista jos joku ajattelee rauduskoivu tulee istuttamalla jos ei muuten. Metsänhoitosuosituksetkin voisi esittää valokuvallisia todisteita, että ne pienet koivut kasvaa hyvin ja suorina isojen kuusten ja keskikokoisten mäntyjen vieressä.
Oliko koko ikkuna alumiinista? Varmaan kaikki ikkunat ovat nykyään lämpölasi-ulkolasi ikkunoita, joissa ulkopoka on alumiin sekä puukarmin ulkopuolella on profiililista. Sen lisäksi männyn pintapuulla ei ole sellasia ominaisuuksia, että se kestäisi säätä muuta kuin hyvän maalin alla ja maaleille ei ole eduksi tiheäsyisyys ja korkea pihkapitoisuus.
Uhkakuvia on, että yksityismetsänomistuksen vähentyessä kun perintö myydään pohjineen yrityksille ja metsillä on vain maisema-arvoa. Nykyään on ok, että naapuri tekee avohakkuu, itse teke avohakkuun ja mökin vierestä tehdään avohakkuun koska sillein metsää hoidetaan. Mutta sitten kun metsästä vieraannutaan kun sitä ei itse enää omisteta, niin tyvilahoiseen sananjalkaa paljon kasvavaan metsään ei olekkaan enää ok tehdä avohakkuuta kuten Fiskarsissa. Luodaan mielikuvaa, että jatkuva kasvatus olisi paikalla joku vaihtoehto.
WWF:fän sivuilla oli jopa miten pienaukot ovat metsänomistajille taloudellisesti kannattava vaihtoehto vaikka jopa Perko on löytänyt ne.
Suomessa ulkopoka tehdään alumiinista ja sisäpoka sormijatketusta. Miksi kukaan nykypäivänä laittaisi ulkopokaa puusta ylipäätään. Museovirasto tietysti, muttei tavalliset.
Ostin puuilosta 3 nippua valkoiseksi maalattua mäntylistaa. Makso 50e 10kpl. Ihan tavallista pinnasta otettua mäntyä, ei erityisen tiheäsyistä, ihan hyviä ovat. MDF listatkin on tullut mutta eivät sovi esim. Autotalliin kun on sem verran kosteutta.
Ihan älyttömästi ampiaisia tänä kesänä. Olen kävellyt varmaan kymmeneen ampiaspesään ja saanu 2-3 pistoa. Osa pistoista tuntuu muutaman minuutin ja osa jopa muutaman tunnin. Maassa taitavat olla tänä kesänä enimmäkseen kun en ole ehtinyt näkemään pesää. Maassahan pesivät samoja ampiaisia mitkä kuivana kesänä tekevät puuhun pesän. Jos on ampiaiselle allerginen niin tämä on kauhujen kesä raivata. Ei olekaan nyt muutamaan kesään juuri ollu ja sitä ennen noin kerran pari kesässä kävelin pesään.
