Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Keitele on vedenlaadultaan erinomaista, läpivirtaus järvi, jossa vesi vaihtuu nopeasti. Kymönkoskessa mistä keitele saa suurimman osan vedestään kalastetaan harjusta, taimenta ja siikaa. Noh, kaikki on tietysti subjektiivista mikä on pilaantunutta kenellekin ja voi olla, että näkökin on heikentynyt, että näe vaan niin syvälle enää.
Taittuneet koivunvesat ovat täälläkin joillakin pohjoisreunoilla, yleensä niistä ei sitten kuitenkaan ole haittaa kasvatettavalle puulle jos ei ole sellasta, että päälle jo kaatuu.
Varhaisissa varhaisperkauksissa vaikka tehdään kesällä on myös normaalia, että siemensyntyistä kuusta ei saada vihreän alapuolelta katkaistua, esim. Mm. Kuvassa kolmas kerta toden sanoo, missä kolmas 10-vuotiaana, näin, että kun kanto 20cm kesälläkin niin ikävä kyllä sitä 2 kertaa pienenä raivattua ei vieläkään saada poikki vihreän alapuolelta. Todennäköisintä on, että varhain raivatut kokevat energiapuuennakkoraivauksen kun niissä istutuskuusikoissa, joita olen vuoden sisällä raivannut energiaksi, yksi ongelma on luontaisesti syntyneet kuuset. Se ei ole pelkkä talviajan ongelma, se on ongelma myös varhaisiin perkauksiin keskittyvässä hoitotavassa. Mitä myöhemmin toinen raivaus, ja sitä myöhemmäksi se saadaan,mitä myöhemmin täydellisellä ajoituksella ensimmäinen tehdään, on niin sitä paremmin ne ovat kehittyneet vähässä valossa pitemmiksi ja alaoksat hävinneet vihreistä eli omissa talviraivauksissa ole olleet ongelma. Tosin toinen raivaus kannattaa tehdä matalamman lumen aikana jos ensimmäinen on tehty paksun lumen aikaan. Ensimmäiselle raivaukselle ei ole väliä paljonko lunta on.
Sellaista kuukautta ei ole vielä ollut mikä ei olisi hyvää raivausaikaa, lumi vain asettaa hankaluudet liikkumiselle.
Se räme oli ennen kirkasvetinen järvi. Sitten sen vedenpinta on laskenut tai maanpinta kohonnut, ihan miten haluaa ajatella. Se suo häviää sieltä vähitellen ja se lampi alkaa kasvamaan umpeen ja siitä tule räme aikanaan. Järvienkin vedenpintaa on historiassa säädelty ja laskettu ja lammet ovat muuttuneet siksi ja kauempana olevat suot kuivaneet. Läpivirtauslampi tai läpivirtausjörvi. Luonnon ennallistaminen voitaisiin aloittaa nostamalla saimaan pintaa takaisin 20m ni suot vettys.
Marraskuussa on jo monesti 20cm lunta et se tyssää melko nopeasti. Rt kortissa vai mikä onkaan et kannot saa olla 20-30cm et monesti kun minä aloitan omat raivaukset tammikuussa niin on se 50cm lunta ollu monena talvena. Maaliskuussa voi hyvinkin olla 80cm. Et marraskuussa ei ole kuin muutama viikko milloin on kylmä sekä alle 20cm lunta yleensä.
Niin, raivauksia ei tehdä yksityisten mailla kylmänä vuodenaikana, jos on lunta maassa. Se on kiellettyä koska siitä jää pitempiä kantoja kuin kesällä. Talvella joutuu tai pääsee raivaamaan vain omia taimikoita. Aika hullua mutta totta. Ja se johtuu siitä, että maanomistajat eivät hyväksy niitä ja toisaalta tätä myyttiä ylläpidetään kesäaikaisten raivausten vähäisemmästä vesonnasta, minkä ero talviaikaisii on niin mitätön, että yhtä tyhjän kanssa.
Meillä on järvien rannoilla vesijättömaita, jotka johtuvat maanpinnan kohoamisesta entiselleen, vesistön vedenpinnan laskusta ja vesistön kuivamisesta. Nyt kun rantaviiva siirtyy suot vaihtaa paikkaa, matalissa järvissähän on paljon suota kiinni rannassa. Eli syvemmällä maalla suot kuivavat ja ranta soistuu missä ennen oli järveä. Ilman ihmistoimintaa tapahtuu samoja asioita kuin mitä jos ihmiset häärii ojien kanssa. Rannan profiili kun tasainen missä suota syntyy ja kuolee, vesi on tummaa ja järvi muutenkin matala. Siellä missä rannat on kivikkoiset ja kallioista, vesi on kirkasta. Katsoin tälläisen lähijärven matalan ja soiset rannat niin pelkästään vedenpinnan korkeuden vaihteluväli on 1,7m. Siinä tulee väkisin suolta vettä järveen keväällä.
”Varsinainen taimikon ja nuoren metsän hoitotyön tuki laskisi 180 euroon hehtaarilta. Jos jätetty lehtipuuosuus on keskimääräistä suurempi, taimikon ja nuoren metsänhoidon tuki olisi kuitenkin 20 euroa korkeampi hehtaaria kohden.”
Mahtavaa, että jo taimikoissa aletaan kiinnittämään huomiota siihen, että kannattavaa kasvattaa lehtipuuta energiaksi (ainakin jos yhtä gradua on uskominen.) Tutkijat kertoo miten ihan hyvin jättää metrin päähän koivun kuusesta, miten samaa vauhtia ne kasvaa ja metsä grouppi ohjeistaa siemensyntyisen koivun jättämiseen. Enpä ole vielä sitä itse raivaajaa nähnyt joka istutus taimia kaatelisi koivujen tieltä sopivan tiheyden löytämiseksi.
Noh, muistetaan pitkään ne giljotiinit terävinä, lisää taimikoita on tulossa siihen suuntaan.
Giljotiinilla kannot on pieniä ja yleensä lehtipuuta, täällä on harvinaista, että kesällä korjattaisiin goljotiillä havumetsää missä olisi yli 50% havupuuta ja havupuun olisi kannoista vielä yli 10%. Se on vähän sellasta tiheiden lehtipuustojen hommaa jota ei viiti kukaan edes ennakkoraivata niin minullakaan ei ole montaa giljotiinikohdetta ollut. Ja jos jostain kuusentaimikosta kun otetaan puita missä on yli 50% kuusta niin poistettavasta puusta se osuus on mitätöntä. Aika paljon pystytään tekemään ainespuukouralla ennakkoraivattuna et giljotiini on aika marginaalia, mutta välttämätöntä pahimmissa lehtipuuryteiköissä.
Niin, korvataanko sillä turvetta, sehän on polttamiseen perustuvaa energiantuotantoa. Löytyykö MW tai kuutioita? Sähkövarastothan on aika pieniä ja kalliita.
Tavallaan kaikki on ihan järkeenkäypää ja markkinaehtoista. Jos tulee tilanne, että on halpaa sähköä niin ensimmäinen sovellus on varmasti keittää vettä ja varastoida sitä. Mutta luvut ei täsmää, tuulivoimaa ei tuoteta kuin hyttysen verran meidän energiankulutuksesta (4%). Sitä halpaa energiaa on niin hyttysen verran tarjolla, että se ei ratkaise meidän enegiavajetta jos tämä ei ole pysyvä olotila ja fossiilista halutaan eroon (öljy 19%, kivihiili 5% maakaasu 3% ja turve 2%. ) vaikka kaikki tuotettu tuulivoima saataisiin varastoitua ja käytettyä, se ei ole paljoa.
Tottakai kuulostaa hienolta ja toiveita herättävältä, mutta pitää realistisesti suhtautua noihin kun ne ovat murusia. Meidän energiaköyhyys on edessä päin kuin fossiilisen pitää korvata ja sähkön käytön ennustetaan kasvava rajusti.
