Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Eu meinaa kieltää bensaautot 2035. Kempower on menny tähän lankaan, että uskotellaan, että siinä olisi edes ripaus realismia. Niitä latauspaikooja pitäisi rakentaa kiireesti ihan älyttömästi jos halutaan, että yksityisautoilu on samannäköistä kuin nyt tai sitten range on se mitä kotonta ja takas pääsee kun pitemmät matkat on erittäin epämukavia. Vaikkapa hotellireissu, esim. hotelli laajavuoressa Jyväskylässä, 6 latauspaikkaa. Jos Helsingistä lähdet katsomaan MM-ralleja niin miten käy kaikkien muiden sähköautoilijoiden kanssa. Kävin kesällä olympiasradionilla, johon on laitettu 200 miljoonaa remonttirahaa ja jouduin keskelle todellista vessakaaosta, mistä oli uutisisaa asti. Niinku ei ole yhtään mietitty jos ihmiset haluaa tehdä samoja asioita samaan aikaan.
Kuka Unkarissa on läyny niin se onmmelko neuvostoliittolainen kaupunki. Kerrostaloissa ei mikään toimi sähköllä muu kuin valaistus. Se maakaasu on jokapaikassa. Mm. Ei ole sähköuuneja tai helloja. Se mikä meillä on sählöuuni niin siellä uunissa lepattaa liekki. Jos sieltä loppuu maakaasu nii siellä on kansa kaduilla heti.
Jaa katsoin mä tossa ruuhka-aikaa et jos 1% asiakkaista saa auton lataukseen ja latauspisteet on sen jälkeen täynnä ni ei mitenkään riitä latausinfra ruuhka-aikaan jos sähköautot yhtään lisääntyy ja niitä tarvii ladata. Saattaa mökkireissu kestää, nyt on nimittäin autoja liikkeellä maakunnissa.
Ja jos keskustelun taso uhkaa mennä miinukselle niin sitä helpointa itse nostaa. Sähkö ei nyt vaan heinähelteillä tahdo ylittää uutiskynnystä.
Peruselintarvikkeet on halvempia ja jos ostaa aina samoja tuotteitanikn halvempia, mutta sitten tulee halvemmaksi kun ostaa plussat ja sovelluksen tuotteet, jotkanon personoituja. Lisäksi valikoima on huippuluokkaa jos ei aina syö samaa tai käyttää mausteita ruuassa.
Nojoo, kävis sähkönhinta edes joskus yli 10centissä niin 10c määräaikaisen sopimuksen tehneet tulisivat ilkkumaan. Tylsää ku sähkö maksaa puol vuotta vaa jotain centin parin.
Samoin kuin k ruoka sovellus on yhtiön voittoa jota se jakaa platina asiakkaille. Kun tuotteita on jatkuvasti alennuksessa niin euroja ropisee ja kun kerää plussa tarjouksia tulee kymppejä kuussa kun bonuksia tulee 1-2e koko kuukaudelta. Prisma ihmiset on niin harmaita, citymarket järvenpää valittiin maailman parhaimmaksi ruokakaupaksi. Enkä ihmettele, sieltä saa waguyta, sushia ja friteerattua kanaa. Prisma ihmiset ostaa sitä samaa pullaa, leipää ja juustoa jokaviikko ja säästää siinä sen 20c/kerta.
Perko ei tiedä itse kannattavasta sijoittamisesta. Sillonkuin tehdään avohakkuu ja sijoitetaan rahat muualle on voinut saada kymmenkertaisen tuoton.
Onko tälläsessä väitteessä mitään totta, että jos tekee 40 vuotiaseen metsää avohakkuun, että voi sijoittaa ne toisaalle, niin allokaatio ei ole alunperin ollut kunnossa?
Eli tämä syytös ”kasvattaa maksimaalisesti kuutioita.” Yksinkertaistaa metsänkasvatusta liikaa. Eli kuitenkin siinä myös keskitetään kasvua ja panostetaan laatuun maksimikuutioiden suhteen. Silleen jokainen ymmärtää et metsästä raivataan kaksihaarainen pois vaikka se kasvaisi eniten. Se miten se häviää JK metsästä on mysteeri.
Voihan se olla, että sitä ei ymmärrä ihan kaikkea metsästä jos de on kovin yksipuolista Lapin mäntymetsää.
Timpan logiikka siinä, että pyritään mahdollisimman kovaan kasvuun ei ole synonyymi maksimaaliselle kuutiomäärälle. Se tarkoittaa, että ojitetaan, mätästetään ja lannoitetaan, jotta kasvu on mahdollisimman nopeaa. Harvennuksissa poistetaan koko huonolaatuisia vaikka olisivatkin kovimpia kasvajia. Jos haluttaisiin pelkkiä kuutioita kasvatettaisiin hybridihaapaa. Kasvu keskitetään halutuille puulajeille ja niiden sisällä laadulle. Tiedän, että tämä ei ole se vertaus JK:hon mitä tarkoitetaan mutta JK:ssa puhtaimmillaan syntyy mitä sattuu, kasvua ei keskitetä ja laatu on mitä on. Nuakka muistaa, Jovain on jo unohtanut. Eli JK kasvattaa kuutioita eikä kuranttia tavaraa ja JK:ssa pitää jatkuvasti raivata verrattuna kuusikkoon mistä nopeasti kuolee kaikki.
Niin tulit ja kysyinkin sinun motiivejasi raivata?ä metsän kasvun kannalta ja kannattavuusprosentin näkökulmasta.
