Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
”1820-luvulle tultaessa pitäjän metsät oli kaskettu Viipurin läänin kuvernööri kirjeenvaihdon mukaan niin loppuun, ettei enää edes polttopuuta saatu. Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan mainita, että seuraavalla vuosikymmenellä parikkalalaiset keräsivät polttopuita Simpelejärven kuivatuksen tuloksena paljastuneista, aiemmin järven pohjassa olleista puista.”
Tuollanen oli siinä. Ja oliko jotain laskelmia, että jokainen talo poltti 5m3 puuta talvessa. Varmaan tuonaikainen polttopuun ollu sellasta, että ei oo ollu suuria lahopuumääriä metsissä silloinkaan.
Toiveet metsien ennallistamista on vissiin asetettu aikaan ennen ihmisasutusta. Hollannista on hävitetty 95% metsistä ja miten niiden on käyny?
Miksi pörssiyhtiöt hoitavat metsiään samalla tavalla kuin Timppa eli tehometsätalouuden keinoin? Eikö näitä metsänhoitajia sitten palkata vai eikö uskota näihin vaihtoehtoisiin menetelmiin? Tai jotenkin uskomatonta kuin kaikki muu uusin mahdollinen teknologia on käytössä ja kaikki maailman tieto alasta ja silti: tehometsätaloudella mennään, uskomatonta. Tai kun sanot et ne yhtiöt haluaa vaan ilmaiseksi sun puut mutta samalla tekevät itse ihan samanlailla puunkasvatuksen. Valmistuuko pelkkiä työttömiä kun ei ole tilausta vaihtoehtoisille metsänhoitomenetelmille?
Eikös Lapissa ollut juuri kovat helteet? Ei oo helppoa tampata sielläkään.
Senkin perään kyseltiin, että onko metsässä työskenteleviä JK:n kannattajia ja aika yksiselitteisesti ei ole. Tavallaan se yliopistimaailma on niin kaukana metsästä ja luullaan, että koulutus korvaa käytännön kokemukset. Arvometsäkin on keksinyt teorian miten jokainen metsä voi olla jatkuvan kasvatuksen metsä mutta jokainen Jovainkin tietää, että niitä ei joi pakottaa.
Tuntuu ihan keksityiltä määrältä tuo 120m3 lahopuuta pitäisi olla hehtaarilla. Tuollaisia puumääriä ei ole edes elävänä ollut kuin nykypäivinä ja ennen 1800-lukua. Metsät on ollu koluttu vanhoista 150-vuotiaista puista jo 100-200 vuotta sitten. 1500miljoonaa kuutiota jaettuna 20 miljoonalla hehtaarilla on vähemmän elävää puuta kuin lahopuuta pitäisi olla?! Ennen pelätty, että polttopuitakaan ei enää löydy metsästä, olihan varmasti ei oo ollut satoihin vuosiin tuollaisia lahopuuta määriä.
Kuuluvatko harvinaisemmat lehtipuulajit kuuluu väitteeseen 3. Ainakaan Tammija vaahtera ei saavuta dominanssia tällä hetkellä kotoisiin puulajeihimme eli häviävät kasvupaikan kilpailun aina. Puhutaan puutarha karkureista. Jos 20 tammea leviää puutarhasta pellonreunaan niin täyttääkö se jo suojelukriteerin ”luontaisesti syntynyt 20 jaloa lehtipuuta?” Metsälehmus saavuttaa kasvupaikan dominanssin lehtojen ulkopuolella eli jo lehtomaisella kankaalla. Ilmastokaan ei ole ollut suotuisa jaloille lehtipuille 500 vuoteen, että onko näidenkin ja näistä riippuvaisten lajien uhanalaisuus uusi juttu?
Elis jos metsä on syntynyt 1750 pienen jääkauden aikaan ja se on ollut jääkauden lopussa 1900 150-vuotias niin eikös tämä kiinnosta että mitkä metsälajit ovat vähentyneet viimeisessä sadassa vuodessa eli samana aikana kun on siirrytty tehometsätalouteen?
Tai sillee ajattelisin, että vanhojen lehtilahopuiden lisääminen voidaan tehdä tilojen sisällä ja lehdoissa olevila jaloillalehtipuilla ei ole sitä lahonlehtipuun roolia kääpien ja sienien alustoina kun eivät varsinaisesti kuulu vielä tänne. Käävät ja sienet kuitenkin ilmaa pitkin leviävät helposti verrattuna lajeihin matalana maata pitkin. Mutta pitkäikäisiä ja kitukasvuisina luovat pitkän muuttumattoman jakson aluskasvilisuudelle ja ehdottomasti lisäämisen arvoisia.
Eli Jovainin mielestä jaksollisesta kasvatuksesta ei voi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen koska se ei ole oikea lähtökohta. Puukin oikeat laskelmat eivät kelpaa siis kun jaksollisesti kasvatettu metsä ei ole se lähtökohta. Eihän niitä yhtä tuottoisia ole JK:ssa kuin havut kun jovain ei kertonut ensimmäistäkään.
Ja Perkohan tarjoilee siirtymämetsiä ja aukkojen välttämistä. Mut hei, jovainkin jo tietää, että siinä ei ole järkeä. Pitäs lisätä lisää vippaskonsteja laskuihin, että jk päihittäisi avohakkuun.
Minusta Timppa kirjoitti ihan selkeästi, että tulot-menot tasearvon muutos
Voisiko se olla elävää, pitkää ja paksua lahopuuta mitä puuttuu? Tuossa rauhoitetussa valkoselkätikkametsässä, jota seurailen niin koivuihinha syntyy kääpiä todella ylös vielä kun puut ovat elossa ja voivat sieltä korkealta levittää vuosikymmeniä ennenkuin puut lopullisesti kuolevat ja rojahtavat.
