Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
No oisko AJ:lla kertoa tiettyjä lajeja mitä on uhanalaisia vanhoissa kangasmetsissä? Meillehän on tullut nyt paljon lämpiämisen myötä uusia lajeja kuten varmaan tuo pelkästään Turuta havainnoitu kuusitäpläjäärä. 1400-1900 oli pieni jääkausi et sen jälkeen ilmasto on lämmenyt reilusti. Eli etelän vanhoista metsistä uhanalaisia lajeja, joita voisi löytyä esim. Rovaniemeltä asti?
Jaa enpä tiedä onko tuossa logiikkaa jos puusta maksetaan 5e enemmän kuin samasta puusta jatkuvasti kasvatettuna ja risut maksetaan päälle. Jos risujen kanssa sama puu olisi samanarvoinen kuin jatkuvasti kasvatettu ni sitten voisi epäillä. Mutta risujakin voi myydä hankintana tienlaidassa hevosella kuljetettuna et varmaan niillä on ihan oikea oma markkina.
Ilmastonmuutoksen myötä ennustetaan etelä-Suomessa kuusen kasvun heikentyvän kuivuudesta johtuen. Uskotaan, että tyvilaho tulee myös lisääntymään kuivilla paikoilla. Mänty ja koivu taasen pitäisi menestyä paremmin etelässä. Jos on jatkuvasti iso metsä päällä niin aliskuusien stressi on lisääntymässä ja kun koivu ja mänty evät sinne synny niin vaikeita aikoja luvassa.
Minä olen kasvattanut puutarhassa kieloja, valkovuokkoja ja sinivuokkoja. Nurmikon pohjoisreunaan metdsä vaste kun kantaa säkkimultaa niin kielo ja valkovuokko tulevat itsestään. Sinivuokot ostin kaupasta. Kielot ja valkovuokot leviävät mutta Sinivuokot eivät levinneet ollenkaan vaan pysyivät pieninä ja samassa kohtaa. Suurinosa lajeista on sellasia, että ne ovat viritetty leviämään tehokkaasti kun metsä muuttaa kokoajan muotoaan seuraavaan samassa vaiheessa olevaan metsään. Uskoisin, että vanhojen metsien uhanalaisessa lajistossa on ne, jotka ovat vaateliampia maaperän suhteen sekä leviävät erittäin huonosti tai eivät ollenkaan kun ovat eristyksissä.
Sinibuokostakin puhuttiin ennen kuin saduissa elävästä kukasta, nyt se on yleinen ja myynnissä puutarhakaupoissa. Miksei muitakin laejaj vosi kaivaa myytäväksi. Sinivuokko oli niin rauhoitettu, että sen siemeniä ei saanu kerätä eikä myydä kaupassa, onko järkeä?
Joo eipä merkitystä tiskikoneella tai pyykinpesukoneella. Auton lämmitys ja ruuan valmistus hetkinä, jolloin kaikki muutkin tekee niin on jonkin verran merkitystä kun ovat kalleimmat tunnit aamulla ja iltapäivällä mutta ulkolämpötilalla on eniten merkitystä jos lämmittämiseen liittyy sähköä. Eli jos ei pysty sähkönkäyttöä vähentämään kun pakkanen kiristyy niin käyttöön perustuva hinta tulee olemaan korkeampi kun määräaikaisen perushinta.
Havuilla on saatu taimet ja raivaukset ja siellä on 8 vuoden päästä 3metrinen taimikko. Samaan aikaan JK metsän välit puskee heinää ja mahdolliset aliskuuset keräävät lahoa ja ovat 3 metrisiä 40 vuoden päästä. Kirjanpainajat tietysti ottavat osansa joka harvennuskerran välillä. Voi että kun on helppoa rahaa riittää havuista, että kaiken voi teettää muilla ja ei tarvii hiki hatun kuokkia pitkiä täydennystaimia.
Noh, nyt lisäsin kuvan sananjalasta ja sen aiheuttamasta tuhosta kuusentaimikossa. ”Laajoja kasvustoja muodostava sananjalka kasvaa tuoreissa ja kuivahkoissa, harvapuustoisissa metsissä, kulo- ja hakkuuaukioilla. Suomessa sananjalkaa voi tavata Etelä-Lappia myöten. Laji on erittäin yleinen Etelä- ja Itä-Suomessa sekä Keski-Suomen eteläosissa. Pohjoisempana laji nopeasti harvinaistuu ja esiintyminen muuttuu satunnaiseksi.” Wikipedia
Tällänen Kasvi alkaa jo menestyä ensiharvennus männikössä ja etupainoitteinen harventaminen kyllä varmasti villitsee. Tämän alta ei kasva juuri mitään, pihlajaa vähän. Kyllä nämä uhkakuvat on ihan todellisia, että niissä harvahkoissa JK metsissä ei kasva kuin heinä. Saniaiset ovat olleet olemassa pitempään kuin puut ja niiden evoluutio on huipentunut estämään kaikkien puiden tulo kasvupaikalle.
Pörssisähkösopimus on ollu vasta lokakuusta. Sitä ennen oli 4 centin määräaikainen. Näissä pörssisähkön seurantaan tehdyissä ohjelmissa on monen vuoden historia tiedot pörssisähköstä ja käytetystä mutta en ole tehnyt. Viime vuoden pörssisähkön keskihinta oli 6,8c. Kyllä minä vaihdan varmasti taas määräaikaiseen kun hinnat ovat 5-6c välissä.
Kin toukokuussa jaksoin laskea vielä kulutetun sähkön ja pörssisähkön hinnanero oli, oli kulutettu sähkö tältä vuodelta 0,5c enemmän ja oli silloin jotain 7c-8c. Nyt tuo ero on kaventunut lisää. Peruskulutus on n. 15kWh päivä nyt kesällä eli sähköä menee n. 500kWh heinäkuussakin. Talvella meni 1200-1600kWh. Tuo kulutetun sähkön hinta painu lähelle pörssiähköä kun keväällä viikonloppuisin oli ilmaista/sähkön käytöstä maksettiin. Muutama kallis päivä talvella niin ihmiset ovat valmiita maksamaan 10c/kWh koko vuoden sähköstä.
