Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Lueskelin Tapion lehdestä, että 47% uhanalaisista lajeista elää lehdossa eli 1% metsämaata. Toisesta paikkaa luin, että uhanalaisista lajeista 3% tarvitsee metsäpaloja ja 16% paahdeympäristöjä. Paahde ympäristöjen metsittyminen siis seurausta metsäpalottomuudesta.
Björn Wahlroos on sanonut, että ison metsäomaisuuden hommaamisessa isolla velkavivulla ei ole mitään järkeä.
Silleen kannattaisiko etka museoida se raivaussaha ja alkaa käytännässössä todentamaan näitä asioita, että tapahtuuko ne niinkuin teorioissa. Nyt Ranta huutelee ihmisille, jotka on käytännössä kokeilleet ja nähneet mitä tapahtuu, että on jotain mihin laskut perustaa. Olemattoman laskeminen on ajanhukkaa. JK laskut on moneen kertaan jouduttu jo heittämään romukoppaan kun ennakkoraivaukset ja taimikonhoidot ovat tulleet JK:n. Jopa itse haastat JK laskuja käyttämällä bonuksia metsässäsi. Jopa Jovain kirjoitti, että pienaukot on sontaa, sekin on näiden laskujen paikkaansa pitävyyden haastamista. Mistä tiedetään, että ne on sontaa? Käytännöstä seuraamalla.
Toisella on oma kaivuri ja istutusputket ja raivaussaha ja jollain taas ei mitään tai taitoakaan. On tosi suuri vaihtelu miten henkilö pystyy luomaan paljaalle arvoa. Tosin jos on ostamassa åaljasta maata eläkeläinen, niin minua kiinnostaa tietää ainakin motiivit sen ostamiselle, onko tarkoitus myydä se hetken päästä jos sille on onnistuttu luomaan arvoa maagisilla tamppaustaidoilla kun tamppaajahan ei siitä ihan hetkeen rahaa saa ja perinnön jättäminen vi..harmittaa?
Nykyisinkin lehtojen pahimmat uhat ovat ihminen ja kuusi. Kuusi valtaa, varjostaa ja happamoittaa lehtoja. Hakkuut, ojitukset, rakentaminen ja kulutus asutuksen läheisyydessä tuhoavat lehtoja edelleen. Lehtojen monimuotoisuus on vähenemässä ja sen myötä monet sienet, perhoset ja putkilokasvit.” Apu lehdessä
No minusta se entinen pelto o ennallistettu monimuotoidemmaksi lehdoksi kun se ei ole enää peltoa. Tai kuusta. Harvaan koivikkoon kasvaa komia heinäkerros ja mm. saniaisia ja muita putkilokasveja. Kuusikin jos kasvatetaan yhden harvennuksen taktikaalla niin sekin on harvennuksen jälkeen niin harva, että tulee kukkia perhosille ja kaikenlaisia kasveja. Sanoisin, että se lehto voi hyvin kun sitä harvennetaan voimakkaasti ja luonnon monimuotoisuus on silloin tapissaan.
Lehtohan on ravinteikas maa ja puulaji voi olla mikä vaan, sillee ei en ymmärrä miten sitä voi ennallistaa, kuitenkin se on ihan randomia mitä luonto siihen heittää. Sitten taas jos halutaan jalopuulehtoja niin istuttamalla niitä saadaan ja yleinen lehtolaji leppä alkaa lahoamaan siellä jo 40vuodessa et eihän lehdot voi ikinä hävitä, vaan puulajit mitkä on meidän siellä arvokkaampia luonnonmonimuotoisuuden kannalta. Meille on etelästä tulossa lisää hyönteislajeja kun ilmasto in jo sopiva mutta jalot Lehtipuu metsät ympäristönä niille puuttuu. Et jos vaikka aletaan kuusen sijasta suosimaan tammea niin meille tulee uusia hylkteislajeja vanhojen tilalle. En tiedä onko hyvä vai huono asia.
Wikipediassa sanotaan, että havupuun ja niiden suosiminen on uhka jalopuulehdoille. Minä nään ravinteikkuudeltaan lehtoa juuri niinkuin Wikipedia sanoo suurten vesistöjen äärellä, yleensä mäen pohjassa tai sitten ihan tälläsessä ”kanjonissa” . Kuuset ja lehtipuuta on valtavia. Alueina ne eivät ole isoja mutta eikös siinä ole luotu jalopuulehto kun valtavat kuuset on hakattu pois ja tilalle on tullut metsälehmuksia. Suomessa on vaikea pitää yllä lahopuujatkumoa ilman metsäpaloa eikä varmaan kukaan kuusia jätä pötkölleenkään sellaiseen. Ehkä voisi ravinteikkaat alueet tunnistaa, hakata kuuset pois ja suosia lehtipuita niin syntyisi uusia lehtoja kun vanhan säilyttäminen staattisena on vaikeaa.
Joo kyllä mä on raivannut rehevyydeltään lehtoa, kuusenkannot oli toista metriä ja tilalle oli kasvanut metsälehmuksia. Metsälehmukset eivät ole mitenkään erityisen harvinaisia, ehkä luonnon visakoivujen luokkaa. Eikös se kuusi lopulta valtaa lehdotkin tai silleen musta ainakin lehdon voi uudistaa. Vai oliko siinä joku pinta-ala mikä on lehtoa?
Koivikko istutettu 2000, keilattu 2020 ppa 20, runkoluku 1400 D15 pituus 17m, puuta hehtaarilla 161m3, vuosikasvu 10m3. Harvennus tulossa, vähän roikotettu jos tarviais polttopuuta, ei tarvinnu. Istutettu n. 7-10cm kesäkoivuilla.
Luke alko todenteolla tutkimaan kesäkoivuja vasta 2015. Aika paljon laitettu rahaa turhaan isoihin koivuntaimiin mut ehkä siitä joskus muulloin.
