Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Päähuomio metsän kasvatuksen jatkuvuudessa kun kaikki JK metsän alkupiste on jaksollisen kasvatuksen jatkettu kasvatus. Kun on jaksollisin menetelmin saatu hyvä metsä aikaiseksi nyt vasta lähdetään kokeilemaan onko niillä jatkuvuutta. Kaikki merkit viittaa siihen, että ei ole.
Tavallaan kun alkutuottaja ei päätä ja teollisuus ostaa sitä mitä se taas omille asiakkaille saa myytyä niin jos kaikki olisivat JK:ssa niin muuttaisiko se teollisuuden ostamaa kuitu/tukkisuhdetta? Ei muuttaisi. JK kasvattajat saavat olla onnellisia, että jaksollisen kasvattajat pitävät teollisuutta pystyssä ja koneurakoitsijat pysyvät leivänsyrjässä kesälläkin kun sahat on kiinni. Siis aina voi hakata energiaa.
Tammikuu tai maaliskuun kantohanget on parasta aikaa taimikonhoidoille ja uretaanisaappailla on kevyt mennä. Tosin on se horsma jo hävinnyt siihen mennessä kun taimikkoon on järkevä aika mennä. Maanmuokkauksessa syntyvät koivut kyllä nitistää horsman nopeasti, enemmän se taitaa olla siellä JK metsässä horsmaa pitempään kun ei maata muokata ja havut jää sinne.
Aliskasvukuuset tarvitsevat muutakin kuin valoa. Joo o, eivät kasva hyvin varjossa, puolivarjossa ok. Mutta asiaan vaikuttaa maan kyky luovuttaa ravinteita, kuivuus ja ravinteiden haalimisverkko eli juuret. Isot puut hamuavat ravinteet, näkyy mm. Hiuksen hienoilla boorinpuutos alueilla, missä päävaltapuille riittää ja niiden kasvu ei kärsi toisinkuin pienempien. Eli aliskuuset kärsivät monenlaisesta stressistä. Asiaa ei auta JK:n tapa, että kasvavat rykelminä, joita ei raivata ja kasvatetaan tasavälein. Ravinteita per taimi on vähä. Mitä minä paljon avaan ennakkoraivauksilla aliskuusia niin mäenpäälliset on pahimpia ja kallion lähellä missä kärsivät kuivuudesta. Harvennusajankohdan männikössä voiblaskea kylkivauriosta milloin kuusi on aloittanut lahoamisen. JKvippaskonsti olla lannoittamatta boorilla tai millään muullakaan pahentaa aliskuusien tilannetta. Ajatelkaa kun jaksollisessa ajetaan 20%:lla pinta-alasta mutta JK:ssa sikin sokin ja lopulta 100% on ajourien ja hakkuunvaurioittamaa. Varmasti nuo tutkimukset JK: n lahoa aiheuttajana ja levittäjänä ovat oikeansuuntaiset.
Jos metsästä voi aikanaan myydä puuta positiivisella kantohinnalla, metsätalous on kannattavaa kaikilla koroilla, koska viljelyinvestoinnin nykyarvo on nolla euroa ja hakkuutulojen nykyarvo on positiivinen luku.
Metsänhoidosta luopuminen voi siis parantaa metsätalouden kannattavuutta, mutta toisaalta se yleensä vähentää puuntuotosta ja puun myynnistä saatavia tuloja.
Me ei osattu laskea kun ei ymmärretty, että 40 vuotiaaseen männikköön kannattaa tehdä aukkohakkuu ja sijoittaa rahat muualle. Vieläkään me ei osata Rannan mielestä laskea kun 40-männikköön tai minkä ikäiseen tahansa ei kannata tehdä aukkohakkuuta. Kirjoittiko joku muuten, että rahalla metsätalouden ulkopuolella ei ole merkitystä kun taas Rannalle sillä on kaikki merkitys? Yhtä mieltä ollaan kuitenkin, että maanmuokkaus ja kylvö/istutus on investointi, jolla saadaan jotain kasvamaan kun JK:ssa ei niin oikee tule niitä taimia. Ja kun ei oikeen tule, niin ei sorruta korulauseisiin, että ainakaan paremmassa kunnossa ei olla metsiä jättämässä.
R. Ranta ei aiemmin tarkentanut, kun kysyin, että jos ostaa paljaan maan ja käyttämättömiä bonuksia jota voi vain käyttää uudistamiseen ja taimikonhoitoon, niin onko se eri asia henkilöillä, joilla on ja joilla ei ole, voistiko vastata tähän? Ni sen jälkeen katsotaan tätä: ”Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että investointaessa tulevaisuuteen aiemmat tulot jotakin ratkaisevat.”
Jotenkin kuvitellut monesti, että olet yrittäjä vähennät kuluja tuloista mutta nyt karsitaan muuttujien niin rankasti, että jää joku hypoteettinen mikrotaso, jonka pohdiskeluun jo kaikki tuntuu hermostuvan.
Tuossa lukijan koivikossa on pituuteen nähden täydet koivut. Koska aurinko paistaa meillä matalalta, valo pääsee helpommin maahan kun puut ovat pitkiä. Siinähän näkyy, että on paljon heinää ja saniaisia ja sinne ei enää mitään tule. Kuuset ovat syntyneet ojin ja aikana kun siellä oli tiheä taimisto mikä on raivattu pois. Eli tavallaan kun on paljon pitkiä puita ja vähän lyhyitä niin ei auta.
Kyllä se maanmuokkauskin sinne jatkuvaan kasvatukseen tulee, ei pyörää voi keksiä uudelleen.
En usko, että JK ihmisellä eikä kenelläkään ole niin suurta kokemusperäistä tietoa, että mitkä kasvit estävät taimettumisen ja löysivät hanskat tiskiin, että ei tuu mitään ku täällä on tätä. Kun eivät myönnä ylipäätään heinien merkitystä uudistumiselle tai minkään kasvin. Jaksollisessa murheet on murto osa kun ojitusmätästyksellä laitetaan isoa ta pientä paakkua ja 2 vuotiaat kuusentaimet ni aina on metsä.
Aikamoinen suo sitten määritellä vielä mitkä heinät ja kasvit on sellasia, jotka estää taimettumisen. Yks kamalimmista kasveista on taigasananjalka ku meinaa hävitä reilusti taimia vaikka miten istutettu ja muokattu. Jos se iskee JK metsää niin voi unohtaa, että siellä 100 vuoteen kasvaa yhtään taimea.
