Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Ite kun on tottunut, että joka neliö on muokattu niin joka neliöllä kasvaa puu. Ei tollaista heinää kasvavaa aluetta vois katsoa vuottakaan. Sillee et vaikka ei tekis mitään muuta kuin maanmuokkauksen niin saa riittävän hyvän metsän yleensä kuluihin nähden. Mutta sitten kun et tee, niin käy niinkuin muokkaamattomassa pienialaisessa aukossa(en mitannut kokoa), että se uudistuu puolet pihlajalla. Se pystyy uudistumaan hyvin muokkaamattomaan heinikköön ja myös varjossa.
Jokaiselta kuuselle muokatulta alueelta kuitenkin poistetetaan 10000-20000 taimea, jotka on tasaisesti syntynyt. Niin paljon se maanmuokkaus meinaa. Maanomistajan ensimmäinen tili on väkisin 20 vuoden huitteilla kun vaikka et olisi tehnyt mitään muuta kuin muokannut ja istuttanut ja jättäny raivaukset tekemättä niin silloin jo mennään hakkaamaan useampi kymmenen kuutio ja maanomistajalla ensimmäinen tilipäivä. Pelkkään muokkaukseenkin voisi melkein luottaa koivikon suhteen sillä tiheässä NMK kohteissa ei ole hirvituhoja, uskallan jopa sanoa.
Tää on ihan helppo JK:ssa kun metsä pidetään tarpeeksi varjoisena, että se heinity mutta samalla huolehditaan, että se on tarpeeksi valoisa valopuille, että taimia syntyy. Helppoa ku heinän teko.
Uutiset sivulla on punarinnan vaikeuksista takatalvien aikana. Arvasin tuon kun ihan oikeasti kun täällä oli 2 takatalven niin molemmilla kerroilla ihan eri paikoissa punarinta alkoi seuraamaan minua ennakkoraivausmetsässä. On normaalia, että tiaiset tulevat ympärille uteliaisuuttaan vai luulevatko, että minulla on ruokaa mutta nyt punarinnat, varmaan lumi ja pakkanen vei hyönteiset niiltä.
Ei varmaan, mutta tuntuu ihan loogiselta, että ojitusmätästystä ja ojitusta ei ole JK:ssa kun se aina melkein vaatii avohakkuun ja istutuksen. Kyllähän nuo JK firmat ovat itse myös kumonneet nuo väitteet raivauksista, että niitä tehdään ja itsekin olen niitä tehnyt vähäsen. Ne myytit syntyivät kun JK firmat johtivat ihmisiä harhaan, että JK:ssa ei ole kuluja kun ei ole raivauksia tai täydennysistutuksia. Eikös tuosta lannoittamisesta olla jo kuultu, että se ei mitenkään erityisesti ole JK:ssa työkalupakissa?
Taas JK loisii jaksollista kasvatusta. Jos on suorat ojat niin ojanlaidalla tietysti kasvatetaan kuusia ja männyt hakataan siemenpuu asentoon jos sellaiseen on tarvetta, et huonommin kasvavaan keskustaan saadaan mäntyä. Miksi kukaan tekisi tälläiseen paikkaan pienaukkoja? Tai poiminta hakkuuta, yleensä kuuset ovat jo olleet tovin ja poiminta vaan pitkittää sitä vapautumista. Ja tottakai tuhkalannoitteet jota JK:ssa ei ole. Tosin epäilisin, että metsägroupilta ei ole kaikki pyörät tippuneet. Jos ei ole ojia valmiin niin varmasti se kannattaa kerran avohakata, sithän sitä ei tarvii pitkiin aikoihin avohakata.
Eihän JK:ssa ole ojia kun se oli se vippaskonsti mihin ei pidä sortua. Siellä ei missään nimessä tule tehdä ojanvarsia missä puut kasvavat poikkeuksellisen hyvin ja ovat turvassa hakkuilta. Kyllä se vaatii sen avohakkuun jossain vaiheessa, että päästään tekemään ojitusmätästys. Vesiähän ei tarvitse johtaa vesistöihin. Pelkkä ojanpenkka riittää kasvupaikan parannukseksi. Meillähän on myös aurattu istutuskuusille, eihän aurausurat sille vettä kuljeta mutta juuret saavat happea ja lämpöä. Kasvuhan niissä on valtavaa.
Kyllähän suunnitelmallinen 2-vaihekasvatus hakkaa mennen tullen kannattavuudessa ja kasvussa JK:n. Kevyt ojitusmätästys luo mahdollisuuden kuusisukupolven synnylle ja entisen metsän ojanlaidat säästää uudistuskuluissa. Jokainen tervejärkinen tietää, että paras metsän kasvu saadaan ojanlaidalla ja aliskuusien lannoittamisella pidetään ne kunnossa. Miksi kukaan hylkäisi ojanlaitojen, lannoitteiden ja jalostettujettujen taimien tuomasta kasvusta, luopuisi kolmesta rosvosta ja alkaisi kasvattaa varjossa ja heinikössä viihtyvää pihlaja-aliskasvustoa energialaitokselle? Ei kannata hakataan plusmalleihin poimintahakkuisiin ja pienaukkoihin ilman ojia, vaan peitteisyys kannattaa pitää suorilla viivoilla suuniänitelmallisena.
Niinku satakertaa sanottu, riippuu leveyspiiristä ja kasvupaikan rehevyydestä. Ilmeisesti kukaan muu ei oo nähny miten mänty kasvaa paksuksi nopeasti rehevällä paikalla. Tuulituhoja en oo nähny koskaan, puuthan on lyhyitä vielä. Kyllähän noita mt:lläkin vedetään kokopuuna 1200 jo melko pieninä. Lumi ei ole etelässä sellainen ongelma kun sitä ei ole paljoa ja puut kasvavat yhtä hyviksi tiheässä kuin pohjoisemmassa väljemmässä. Kuitenkin skorppionilla kun tehdään niin aina on raivattua, niin sen lisäksi, että poistuma on hyvä on myös hehtaarituotos ihan toista luokkaa kuin ennen.
Pitää olla nähny useampi energiapuumetsä et ymmärtää et niistä tulee hyviä mänty tai raudus-mänty metsiä kun on vähän rehevämmässä kasvanut. Se harvennus päästään tekemään aavistuksen aikasemmin kannattavuuden kärsimättä kun tulee enempi myytävää. Siinä on jo sit aikasemmin tuo 1200 tai alle. Joissain paikoin tulee parempia kun perinteisin jatkuvan raivauksen ja koivun hävityksen metsissä jos ajatellaan puiden ja metsän puulajirakennetta. Jos joku sanoo mulle et tuli hyvä metsä kun 4000 tehtiin energiaharvennuksena ja rahaa enempi ku perinteisin menetelmin ni uskon täysin. Kuitenkin käyn monesti niitä energiaennakkoraivattuja katsomassa jälkepäin ja ne kyllä saattaisi yllättää monet, jotka eivät ole nähneet.
Sitäpaitsi energiapuu on sänyt se suunta niinku tuossa metka jutussakin sanottiin, et tuet hylätään jos ei jätä etukasvuista koivua. Siinähän vielä hirnutte giljotiinille mutta kun tämän seuraus tulee näkyville…
Tervalepän taimia on myös helppo kasvattaa itse. Siemenet ei maksa koivun siementen tapaan juuri mitään ja kasvavat nopeasti ja itävät hyvin. Uskaltaisi jopa ehkä kokeilla suoraan isoon mättääsen kylvöä. Minä kasvatin taimet ja istutin niitä koivujen sekaan, pitää katsoa mitä niistä tulee, niiden karsiminen on kyllä jääny ajan puutteesta.
PS kyllähän se kuusi kasvaa hyvin luontaisesti leppien alla puolivarjossa ja sitten 30-40 vuotta kun lepät lahoaa, ottavat tilan.
Virolainen haapa ja tervaleppähän hallitsee saunamateriaalimarkkinoita, laude- ja paneelipuut on kaikki Virosta. Varmaan se voi olla ihan kannattavaakin antaa vaan olla jos harventamatta saadaan max määrä ja tiheässä karsiutuvat. Tervaleppähän vaatii jonkun trimmaamista heti jos sitä istuttaa. Erikoiskaupassa tervaleppätuppilankku maksaa kuitenkin 1800e/m3. Ihmettelenkin ehkä vähän ihmisten intoa tammikokeiluihin kun tervaleppä kasvaisi hyvin ja tuhoeläimettömästi myös meillä.
