Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Maaseudun Tulevaisuus 25.08.2025: ”… Ilajan Erämiehet ry: …Karhukanta on jo räjähtänyt käsistä… …nyt hirvijahtejakin uhkaa lopettaminen suurpetojen takia… …aiemmin täällä on ollut paljon hirviä vasojen kanssa, nyt vasoja ei enää ole…”
Karhujen luvallinen tappaminen on nyt ollut jäissä kolme (3) vuotta. Tuo kolme vuotta on riittänyt lopettamaan vasatuoton. Suurpetojen tehokkuus hirvien kannansäätelijänä on tullut todistetuksi. Eduskunnan pitää välittömästi jatkaa tuota kieltoa niin tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä todistetuksi, että hirvituho-ongelma saadaan poistettua luonnonmenetelmällä. Kun hirvet loppuvat tuolta alueelta karhut siirtyvät sinne mistä niitä vielä löytyy. Uroskarhun elinpiiri on luokkaa miljoona hehtaaria. Siinä riittää lääniä ja ravintoa vuosiksi eteenpäin. Ja kun se meiltä loppuu, niin ruotsista löytyy lisää. Suurpedot eivät ole paikkaan sidottuja näillä tiheyksillä.
Päätehakkautimme neljän (4) hehtaarin luontaisesti taimettuneen kuvion 2003, jonka kehitystä olin seurannut ensiharvennusvaiheesta lähtien (ensiharvensimme itse). Istutimme siihen mäntyä ja kuusta, paikoitellen kylvimme mäntyä ja rauduskoivua. Viime talvena tuon uudistamisen ensiharvennus (20 vuotta uudistamisesta). Mäntyiset kohdat harvennettiin männiköiksi, kaikkialle muualle jätimme 1200 kuitukuusta hehtaarille, joiden päälle 800/ha puolet pidempiä rauduksia. Koivua oli ilmestynyt koko alalle. Hirvet söivät paikoin kaikki männyt, rauduskoivua oli luokkaa 10000 tainta/ha. Taimikonhoito oli jatkuvaa hirvien takia.
Päätehakkuussa kuuset olivat luokkaa 1000 litraa, männyt luokkaa 2000 litraa, koivut myös luokkaa 2000 litraa. Kuusesta saimme tuolloin 49,50/kiinto, männystä 70/kiinto (tyvipölkyistä, muista 49,50), tyvikoivuista 70/kiinto.
Oma käytännon kokemus: mitä rehevämpi maa männyllä, sitä parempi tuotto.
Huuhkaja ja viirupöllö tappavat ja syövät tuon kokoluokan pöllöjä. Jäljelle ei välttämättä jää höyhentäkään näkyviin. Kanahaukkakin, mutta on päiväpetolintu. Näätä kiipeilee ketterästi puissa, mutta ei jätä saalista näkyviin, kätkee seuraavan päivän ateriaksi.
Taannoin pelasin varman päälle ja ruiskutin kuusentaimia glyfolla syyskuun puolivälissä (tapahtui 2005). Käytännössä kaikki kuolivat. Piti istuttaa uudelleen. Tosin ei ollut sitten mättäissä muutakaan kasvillisuutta. Hyvin kasvoivat, ensiharvennettiin pari vuotta sitten.
Isä kertoi, että oli joskus 30-luvulla nähnyt ensimmäiset hirvenjäljet (lumessa). Nopea viesti kotiin ja ukot perään. Senkin saivat saaliiksi (eivät ehtineet lupaa hakea). Seuraavaa jälkihavaintoa saikin sitten odottaa parikymmentä vuotta. Siihenkään ei huomattu hakea kaatolupaa.
Tapahtui nykyisessä hirvitihentymässä 1950-luvulla: naapurikunnasta tuli pikaviesti, että sieltä on hirvi lipsahtanut miesajosta meidän puolelle pitäjän pohjoisrajalla. Nopea passitus järvikannakselle 40 kilometriä etelään (lähelle seuraavan pitäjän rajaa). Sieltä hirvi hölkkäsikin ja saatiin saaliiksi. Sinä syksynä ei näkynyt muiden hirvien jälkiä. Silti kaikki olivat tyytyväisiä. Sekin oli lupahirvi.
Muistelen että silloin oli koko pitäjässä viisi (5) lupaa (läheskään joka vuosi ei tuotakaan määrää saatu saaliiksi). Pari vuotta myöhemmin meidän seuralla oli yksi lupa. Passiin lipsahti kaksi hirveä. Molemmat ammuttiin. Siitä tuli iso hirvi. Kaatoprosentti oli monena vuotena yli 100.
Metsätieteen aikakauskirja 2/2007, tieteen tori: ”…lumen aikaan hirvi suosii ravintonaan mäntyä, koska männynversot sulavat hyvin ja niiden ravintopitoisuus on suuri tilavuuspainoon nähden…”
Pohjoismaista itään, pääasiassa täkäläisiä maastoja rehevämmillä mailla elää kymmenkertaisella pinta-alalla susien kontrollissa 200000 (kaksisataatuhatta) hirveä, tuosta itään vielä alces americanusta kaksikymmenkertaisella pinta-alalla 300000 (kolmesataatuhatta). Venäjällä ei ole kyetty rajoittamaan susikantaa ankarista ponnisteluista huolimatta.
Pohjoismaissa on hirvien metsästyskauden jälkeinen hirvikanta samaa luokkaa kuin venäjällä susien kontrolloima kolmikymmenkertaisella pinta-alalla.
Pohjoismaiden hirvikanta olisi susien kontrollissa luokkaa 10000 (kymmenentuhatta). Tuolla hirvikannalla meillä olisi helppo tuottaa jalostukseen vähintään 150 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Hiilinielu ylittyisi reilusti ja velat muuttuisivat saataviksi. Mutta valitettavasti meillä ei ole metsätalousministeriä, on vain METSÄSTYStalousministeri, joka on hirvenmetsästyksenharrastajien ( satatuhatta älyllisesti ylivertaista yksilöä) tiukassa kontrollissa.
Meillä on kokemusta kuusen rivikasvatuksesta vuodesta 1952 alkaen. Myin 100 metriä lyhyen puolen metrin taimivälillä istutetun rivillisen 2007. Erittäin laadukasta puuta tuli 130 kiintoa. Päätehakkuu motolla tuotti tuolla lyhyellä taimivälillä tuskaa (runkojen väli pienimmillään 10 cm). Nyttemmin olemme käyttäneet metrin taimiväliä. Olemme istuttaneet yhtä hyvällä menestyksellä myös rauduskoivuja ja mäntyjä (enää emme istuta kuusta lainkaan).
Hirviä (alces alces ja alces americanus) on koko planeetalla 1500000 (miljoonaviisisataatuhatta), joista kolmasosa (500000) on pohjoismaissa (mukaanluettuna suomi), kolmasosa venäjällä ja kolmasosa ameriikan ihmemaassa.
Alue, jolla hirvet venäjällä oleilevat on pinta-alaltaan kymmeniä kertoja suurempi kuin pohjoismaat, sama pätee ameriikan ihmemaahan.