Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 2,573)
  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    Nämä 0,3 tuuman (,308, 30-06) kaliiberithan on suunniteltu ihmisen haavoittamiseen. Lisätehoa antaa sitten äärimmäinen risuherkkyys (vähäisistäkin esteistä singahtelevat luodit), jolloin luodit pitävät pelottavaa ääntä viuhuessaan ympärillä. Mutta suurriistakäyttöön suunnitelluista (alkaen ,338) ei saa sellaista efektiä.

    Juuri koskaan metsässä ei ole noille hiirikaliibereille (,308, 30-06) otollisia olosuhteita. Lähes aina on jotain risua edessä, jolloin prinsessakaliiberisella ”metsästävä” hirvihorkkainen neiti joutuu turvautumaan paikkolaukauksiin, jotka harvoin tuottavat toivottua tulosta (luodit vaan ulvovat ilmassa). Jonkin verran on käytännön kokemusta noista hommista karttunut kun on tullut oltua mukana kahdeksalla (8) vuosikymmenellä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Eivät nuo patruunat ole neljäviiskasiinkaan hinnan kiroissa, kun itse lataa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Olin ensimmäisen kerran ajopoikana hirvimetsällä 1959. Hirviä ei silloin näkynyt, mutta ajoukot ampuivat reput täyteen kanalintuja. Muutamia jäniksiäkin taisi tulla.

    ,308:lla olen ampunut kaksi (2) hirveä, molemmat metsäautotieltä, aseessa oli kiikari, sen kanssa ei ehtinyt ampua enempää. Ei kyllä olisi osunutkaan, on niin risuherkkä kaliiberi. Neitien ja prinsessojen hiiripyssy.

    9,3x53r:llä ammuin kerran tuplan, ei kiikaria. Hyvä hirvikaliiberi, ei risuherkkä.

    ,338win.magilla olen ampunut yhden triplan ja parikymmentä tuplaa, ei kiikaria. Hyvä hirvikaliiberi, ei risuherkkä.

    ,458win.magilla olen ampunut myös parikymmentä tuplaa. Yksi tuplista tuli luotien läpäistyä ensin 30-senttiset (ohuus) männyt. Avotähtäimellä ehtii ampua useita juoksevia hirviä samaan kasaan. Tässäkään aseessa ei ole kiikaria. Poikkeuksellisen hyvä hirvikaliiberi. Ei neideille eikä prinsessoille.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Minulla on useita 100 pisteen sarjoja kymmeneen juoksuun. Täysin käsivaralta. Useimmiten tulos on luokkaa 98. Tikka m55 sporter ,308, weaver 12x.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    <p>Tullut muutamia kertoja liikuttua noilla Sahalan mailla myyrätutkimuksen tiimoilta.</p>

    <p>Siellä ei ole sallittu tappaa kettuja muutamaan miesmuistiin.</p>

    <p>Ei ole ollut koskaan myyrätuhoja.</p>

    <p>Isäntä metsästää itse hirvet.</p>

    <p>Vaikka tuo tutkimusten maasto-osio ajoittuu pahimpaan hirvikärpäsaikaan, emme ole kertaakaan tavanneet yhtään hirvikärpästä. Etsinnöistä huolimatta emme ole löytäneet sieltä myöskään yhtään punkkia.</p>

    <p>Kaikki koivikot ja männiköt ovat pystykarsittuja (satoja hehtaareita). Istutetusta puusta koivua näyttää olevan 80 prosenttia. En ole huomannut nuoria istutettuja kuusikoita, mutta koivikot näyttävät kuusettuvan itsestään.</p>

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    <p><p>Tullut muutamia kertoja liikuttua noilla Sahalan mailla myyrätutkimuksen tiimoilta.</p><p>Siellä ei ole sallittu tappaa kettuja muutamaan miesmuistiin.</p><p>Ei ole ollut koskaan myyrätuhoja.</p><p>Isäntä metsästää itse hirvet.</p><p>Vaikka tuo tutkimusten maasto-osio ajoittuu pahimpaan hirvikärpäsaikaan, emme ole kertaakaan tavanneet yhtään hirvikärpästä. Etsinnöistä huolimatta emme ole löytäneet sieltä myöskään yhtään punkkia.</p><p>Kaikki koivikot ja männiköt ovat pystykarsittuja (satoja hehtaareita). Istutetusta puusta koivua näyttää olevan luokkaa 80 prosenttia. En ole huomannut nuoria istutettuja kuusikoita, mutta koivikot näyttävät kuusettuvan itsestään.</p></p>

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Meillä ei istuteta kuusta lainkaan. Tässä toimi saha (konkurssin jälkeen laitteet toiseen paikkaan siirrettynä työllistivät parhaimmillaan 150 henkilöä) toistasataa vuotta sitten ja kuuselleuudistuksia on tehty jopa kolme perättäistä sukupolvea sen vaikutuspiirissä. Kasvu taantuu rajusti. Syväjuuristen männyn ja rauduskoivun jälkeen kasvu jatkuu hyvänä. Nykyisin tiedetään, että lahoavat puut ovat keskeisessä roolissa metsäekosysteemin typenkierrossa (hajottajat ottavat ilmasta typpeä).

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Jäpäkyörä tuolla edellä: ”Suurin osa suomea on nyt yhdessä asetetussa tavoitteessa”.

    Kysyin tuota tavoitetta etujärjestömme (MTK) metsävaltuuskunnan puheenjohtaja mikko tiirolalta kymmenen (10) vuotta sitten. Hän vastasi minulle tällä palstalla 1.10.2013: ”…Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista…”

    Meitä metsänomistajia, puuntuottajia on yli 600000 (kuusisataatuhatta). Siitä joukosta osallistuu sorkkaeläinjahtiin noin 40000 (neljäkymmentatuhatta). Koko hurja joukkohan on 100000 (satatuhatta).

    Sata vuotta sitten oltiin samassa tilanteessa kuin nyt (ote tuire nygrenin väitöskirjasta): ”…Samaan aikaan maanviljelijät valittivat hirvivahingoista; vaadittiin jopa hirvikannan hävittämistä kokonaan. Lopulta, kun hirvikanta oli jo huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen aktiivisena alullepanijana oli Suomen Yleinen Metsästäjäliitto, joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvi oli tuolloin kuitenkin suuri harvinaisuus – jälkihavaintokin kelpasi uutiseksi lehdille…”

    Sata vuotta sitten hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvivahingonkärsijät (todellisuudessa koko yhteiskunta) vaativat hirvikannan hävittämistä kokonaan. Minulle riittää, kun hirvet ja muut sorkkaeläimet hävitetään kokonaan puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria). Hirville jää vielä lähes 14 miljoonaa hehtaaria. Se riittää hyvin reservaatiksi.

    Sorkkaeläinten poistaminen avaa mahdollisuuden kaksinkertaistaa puuntuotanto. Rahanreikiä kyllä löytyy.

     

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Sahalan parooni kirjoittaa: Tervetuloa katsomaan!

    Neuvoa kannattaa noudattaa. Olen liikkunut hänen maillaan etupäässä tutkimusaineistoa keräten. Syksyllä, mutta myös talvella. Ei yhtään kohtaamista hirvikärpästen kanssa. Kaikki tietyn koon saavuttaneet rauduskoivut ja männyt (myös lehtikuuset) pystykarsittuja. Ajouria pitkin on mukava liikkua, niissä ei vesi seiso. Kannattaa tarkastaa kansalaisen karttapaikasta, satelliittikuvista näkyy hyvin tuo systeemi. Aivan Rautalammin kirkonkylän kupeessa Äijäveden rantamilla.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Mänty on hirvieläinten suosikki

    Maaseudun tulevaisuudessa oli 10.03.2023 otsikko: Hirvet syövät metsän monimuotoisuuden

    ”Hirvituhoilla alttiissa mäntytaimikoissa myös lehtipuut tulevat syödyiksi, joten lehtipuusekoituksen edistäminen näissä kohteissa on vaikeaa. Lehtipuustoisuutta voitaisiin lisätä männiköitä paremmin rehevillä kasvupaikoilla, joita nykyisellään uudistetaan lähinnä kuuselle. Rauduskoivun viljelyn lisääminen on kuitenkin vaikeaa hirvituhojen takia. Valtakunnan metsien viimeisimmän inventoinnin mukaan hirvien aiheuttamia metsätuhoja oli noin 520000 hehtaarilla. Monimuotoisuusnäkökulmasta tärkeiden haapojen, pihlajien ja tammien kasvattaminen hirvieläiten ulottumattomiin on vielä koivujakin haastavampaa. Pohjoisempana ongelmana ovat porot, jotka syövät koivut niin tarkoin, ettei taimikonhoitovaiheessa ole kuin kuusia sekapuuksi”.

    Lähde Saija Huuskonen, Juho Matala ja Ari Nikula LUKE.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 2,573)