Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Suolistettu porras esittää nyt tyhmempää kuin onkaan. Ko. palstalainen on toistuvasti kertonut kuinka hirvet hakeutuvat suojaan sellaisille alueille joilla ei metsästetä. Juuri noin käy. Täkäläisessä seurassa metsästetään hirveä vuodesta toiseen tuolla yhdellä ja samalla tuhannen hehtaarin alalla. 2000 hehtaaria on varsinaista tuotantoaluetta, jonka korko (luokkaa 15 hirveä) otetaan vuosittain talteen ja jossa hirviä ei koskaan häiritä.
Täkäläinen seura operoi noin 3000 hehtaarin alalla. Aloituspäivänä ammuttiin 5 hirveä (9-11 välillä). Syksyn saldo vasoineen (yhdellä luvalla kaksi vasaa) neljätoista (14). Kun kaatoalueen kiertää kansalaisen karttapaikan selaimella, niin alle tuhannen hehtaarin jää.
Täällä meillä maanomistajan vapaa hirvenmetsästysoikeus hävittäisi hirvet ja hirvituhot yhdessä syksyssä. Osoittaa poikkeuksellista typeryyttä ja lasisilmäisyyttä väittää, että tämä nykyisen systeemin lisänä ei vähentäisi hirvikantaa.
Mitä taas kauriiseen tulee, niin tässä niitä purjehti parinkymmenen laumoja kunnes ilvekset saivat hoitaa ongelman kuntoon. Ne oppivat tulemaan päiviksi sellaiselle alueelle, missä saavat olla rauhassa.
EDIT
Minä henkilökohtaisesti pystyisin ampumaan tämän kantatilan mailta nykykannalla viisi (5) hirveä syksyssä (asuntoni terasseilta pelloilta). Yhdellä puhelinsoitolla jokaiselle löytyisi noutaja alle tunnin sisällä. Antaisivat jopa rahaa. Parin kaverin kanssa eliminoisimme koko seuran alueen hirvikannan (luokkaa 30) yhdessä syksyssä. Siitä eteenpäin jahdattavaa olisi luokka 2-3 muualta muuttanutta ylivuotista syksyssä. Eivät jäisi talveksi tuhotöihin. Kaikkialta löytyy kyvykkäitä metsästäjiä. Tarvittaessa hirviongelma on hoidettavissa kahdessa vuodessa. Ja se tarve on tässä ja nyt.
1959 osallistuin ensimmäisen kerran hirvijahtiin. Sinä vuonna ei tainnut olla yhtään hirveä meidän mailla. Lupia kuitenkin oli. Hirvet kuitenkin ammuttiin aina tavattaessa (muun metsästyksen yhteydessä haulikon täyteisillä). Lupia haettiin joka vuosi (seuraan kuului metsästystä harrastava kunnan eliitti). Joskus löytyi yksi hirvi, joskus jopa kolme. Kaikki tavatut ammuttiin (joskus lipsahti joku ylimääräinen; ei hätää, seuraan kuulunut kontaapeli soitti vallesmannille, joka sanoi, että pitäkää huutokauppa. Se pidettiin välittömästi ja seura huusi ruhon itselleen kohtuuhintaan). Talvikanta oli pitkälle 80-luvulle nolla. Ei ollut taimituhoja.
Seuraan ruvettiin ottamaan tölliläisiä ja persaukisia maattomia (vastustin tuota linjausta). Kohta maattomat olivat enemmistönä (seurastakin oli leivottu rekisteröity yhdistys). Uusi valta maksimoi hirvenlihan tuotannon puuntuottajien kustannuksella (ja ennenkaikkea koko yhteiskunnan).
Männä syksynä saldo oli 15 hirveä parissa viikonlopussa. Saalis tuli tuhannen (1000) hehtaarin alalta. Suorittava porsaan äänekosken rajalle on matkaa alle 10 kilometriä.
Venäläiset ovat ilmoittaneet, että siellä on viisisataatuhatta (500000) hirveä ja 30000 sutta. Sama määrä kuin pohjoismaissa (hirviä). Pinta-ala on kuitenkin vähintään kolmikymmenkertainen.
Koko planeetan hirvikanta on puolitoistamiljoonaa yksilöä (pohjoinen havumetsävyöhyke), vähintään satakertainen pinta-ala pohjolaan verrattuna. Venäjän ja Kanadan asumattomimmilla seuduilla hirvikantaa säätelevät sudet.
Ruotsissa vermlannissa sudet saivat olla aluksi rauhassa. Ne pudottivat hirvikannan luontaiselle tasolle (enintään 5/10000ha). Sama taso kuin sekä idässä että lännessä. Sikäläiset metsästäjät ilmoittivat, että lopettavat hirvenmetsästysen kokonaan, jos susien kantaa ei rajoiteta (kun heille ei jää metsästettävää) Heidän tahtoonsa taivuttiin.
Hirvet kokonaan pois puuntuotantoalueelta.
Tässä meillä on 1991 istutettu männikkö (löytyy lukijoiden kuvista) joka säästyi käytännössä hirvituhoilta (ammuimme monena vuotena alueen kaikki hirvet). Olemme harventaneet sitä kolme (3) kertaa. Saanto 265 kiintoa/ha. Paikalla nyt kohtuullisen jämerä tukkimännikkö. Verrokkina toisella tilalla samana vuonna perustettu (sekä kylväen että istuttaen) männikkö, josta hirvet niittivät latvat useana talvena. Kävimme sitten monta talvea useana päivänä viikossa ajamassa hirvet pois (saattoi niistä muutama kuollakin). Nousihan siihen viimein taimikko niistä tyngiatä. Männä talvena se ensiharvennettiin (energiapuuta). Saanto jäi alle sadan kiinnon/ha. Tässä tapauksessa holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien vaikutus on luokkaa 5 kiintoa/ha/vuosi.
Me (minä ja poika, mty, my, my, ky) myimme täkäläiselle energiayhtiölle hankintana rankapuuta. 300-600 oli pituus, läpimitta 30 milliin asti, laatu mitä vaan (lahotkin kelpasivat) ja kaikki puulajit. Luottomiehet tekivät ja ajoivat tavaran laaniin. Savotalle oli varattu aikaa kolme (3) kuukautta. Motomies lähetti mittaustodistuksen ostajalle noin 500 kiinnon välein. Tili tuli säännöllisesti kuukauden päästä. Motomitan mukaan. Kuljetus käyttöpaikkaan välittömästi kun tavara oli rekan ulottuvilla. Hinta reilusti yli kuitupuiden hankintahinnan.
<p>Metsälehti 8/2007: ”…Tammelassa sijaitsevan Mustialan yhteismetsän… …15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan… …hirvet ohjaavat metsien hoitoa… …harvassa taimikossa sinnittelee pensaita muistuttavia koivuja ja tupsulatvaisia mäntyjä. Kuuselle maaperä on liian karu… …hirvikanta on 2,5/1000ha…”</p><p>Tällä hetkellä hirvikanta on huomattavasti korkeampi.</p>
60-luvulla sotilaskoulutuksessa (päällystö) opetettiin, että vihollista ei saa tappaa vaan haavoittaa. Silloin on kolme (3) vastustajaa pois pelistä. Yksi (1) kannettavana ja kaksi (2) kantajana. Juuri noilla tähän tarkoitukseen suunnitelluilla kaliibereilla (0,3 tuumaa) homma hoituu parhaiten.
