Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 2,326)
  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    RR, yhteen pötköön vaan. Umpikuvio, kuin o, siis venytetty. Kun puu on enintään metrin levyinen, niin sellaista myrskyä ei ole, että kaatuisi. Toinen tapa on kiertää kuvio ympäri ja seuraava kierros sitten sisään jne. Joko viiden tai kymmenen metrin rivivälillä. Valo riittää viidenkin metrin rivivälillä. Erittäin helppo istuttaa ja kontrolloida myöhemmin. Riviin taimia kasvupaikan mukaan (kuiville jaksoille männyt, jos viljavuus vaihtelee).

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Oikein ymmärretty. Tuo vuoden 1952 istutus oli puolen metrin taimivälillä. Siinä kävi käytännössä niin, että tukkikoisia puita oli luokkaa metrin välein, muutama suma sitten rk 40-senttisiä runkoja puolen metrin välein. Niitä oli moton vaikea työstää. Siksi siirryimme metrin taimiväliin.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Isolla kaivurilla käännättää luiskakauhalla kaksi kunttaa vastakkain, leveys luokkaa 1,5 metriä, yhtenäinen baana. Näitä baanoja viiden metrin välein. Joka toiseen baanaan kuuset, joka toiseen rauduskoivut. Taimiväli yksi metri. Näin toimien raudukset eivät haittaa kuusia, päinvastoin, runsas emäksinen karike lisää rajusti viljavuutta ja nopeuttaa ravinnekiertoa. Tuolla taimivälillä ja kasvualustalla niinsanottu taimikonhoidontarve on minimaalinen, lähes olematon.

    15 vuotta istutuksesta kaataa väleihin nousseen puuston (luokkaa 100 kiintoa/ha) maahan (Lahoavat puut keskeisessä roolissa metsäekosysteemin typenkierrossa).

    Kaivurin jälkeen seuraava raskas kone on tuolla metodilla toteutetun uudistuksen myötä päätehakkuuta suorittava moto.

    Meillä vanhimmat rivit olivat vuodelta 1952: ei yhtään tuulenkaatoa (päätehakkuu tuotti 1300 kiintoa/ha, vuonna 2007).

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Päätehakkautin 2007 isoisäni 1952 istuttaman koealan (10×100 metriä), johon hän istutti kuusentaimet 0,5 metrin välein. 200 tainta. 130 kiintoa. Luokkaa 150 runkoa tukkikokoa, osa yli kiinnon.

    Olen jatkanut tämän ylivoimaisen metodin kehittelyä. Korjuuteknisistä syistä olen päätynyt istuttamaan taimet metrin välein. Riviväleinä 5 tai 10 metriä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Siis ”…keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…”

    Nykyinen hirvikanta (100000) aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 250000 (kaksisataaviisikymmentatuhatta) hehtaaria vuodessa. Vuotuinen uudistusala on puolet tuosta.

    Metsälehdessä (15/2020) oli juttua otsikolla: Lisää faktaa hirvistä, jossa hirvien talviravintoa tutkinut Maa- ja metsätalousministeriön erätalousneuvos vesa ruusila kertoo havainnoistaan. Hän tutki aikoinaan muun muassa sitä, millaisilla alueilla hirvet viihtyvät talvisin. Helmikuisten hankien keskellä on syötäväksi vain vähän vihreää biomassaa: ”…Houkuttavimmat puulajit, kuten haapa ja koivu, eivät riitä hirvelle energian tuottamiseen. Mäntytaimikosta löytyy riittävästi biomassaa isolle eläimelle…”

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tulevina ”ankeina” aikoina kaikki liikenevä sellu tullaan käyttämään muovin korvaamiseen. Mikäli jotain sattuu jäämään yli, niin siitä tehdään puuvillan korviketta.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Remes lähtee hyvin varovaisesti liikkeelle: ensiharvennus 35-vuotiaana, toinen harvennus 45-vuotiaaseen puustoon.

    Tässä minulla on metsätaloussuunnitelman mukaan kuivahkolla kankaalla kasvava männikkö, joka on istutettu 1991 naveromättäisiin, loivaan rinteeseen. Lukijoiden kuvista löytyy kuvia toisesta harvennuksesta vuodelta 2015, jolloin saanto oli rapia 100 kiintoa. Kolmas harvennus oli männä talvena (2020), joka tuotti rapian 60 kiintoa. Siis 29 vuotta istutuksesta. Ensiharvennus mukaan luettuna tähän mennessä hakattu 260 kiintoa/ha.

    Kuopion korkeudella.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Pääsin uudistushakkauttamaan vuosituhannen alussa 1940 istutetun kuusikon. Kuvio on luokkaa 2 hehtaaria. Siitä oli 1939 kesällä kaadettu rasiin vankka vanerikoivikko, niin vankka, että puolet kuviosta oli pitänyt istuttaa kuuselle. Tuttu mies kertoi ajaneensa hevosella vanerikoivut läheiselle lahdelle (kymijoen vesistöä). Toiselle puolelle säästyi alikasvoskuusikko. Tuossa päätehakkuussa istutuskuusikosta irtosi 700 kiintoa (800 runkoa/ha), mutta alikasvoksesta syntyneestä 200.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    mopokuski: ”pirun arka myyrätuhoille…”

    Kun petouhka puuttuu (ketut tapettu), niin myyrät uskaltautuvat myös marginaalihabitaatteihin (taimikot).

    Tässä ketut (myös supikoirat) ovat saaneet olla rauhassa toistakymmentä vuotta: sinä aikana ei lainkaan myyrätuhoja. Ketut kuulemma tuhoavat jäniskannan. Siitä todisteena uusi jänisennätys tältä suvelta: kerralla näkyi 14 jänistä (niistä 10 metsäjäniksiä) keittiön ikkunasta pellolla.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Minulla vanhin istutuskoivikko on vuodelta 1982. Keväällä 2014 (7 kasvukautta sitten) tehdyn metsätaloussuunnitelman mukaan tuolloin kaksi kertaa harvennetulla kuviolla oli seuraavat arvot: ikä 32, ppa 21, rluku 506, lpm 23, pit 23, tilavuus 215 m3/ha, tukkia 65, kuitua 144, kasvu 13,3 m3/ha/vuosi. Kolmas harvennus tehtiin syksyllä 2016. Nyt siinä kasvaa luokkaa 300/ha. Lpm on nyt reilusti yli 30. Tarkoitus on päätehakata 2025 (43 vuotta istutuksesta).

    Alle on ilmestynyt sankka kuusentaimikko.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 2,326)