Käyttäjän ate kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä se menee juuri noin, kuin Rane2 kirjoittaa. Jos hakataan myyjän maalta leimikon ulkopuolelta, niin hinta on tuplat ja ”vieraalta” maalta vain kantohinta. On aiheesta käytännön kokemusta. Tosin jälkimmäisessä tapauksessa maksoivat kyllä sen verran hyvää hintaa, että olisivat saaneet hakata enemmänkin.
Siitä miksi tuohon 8A:n lataukseen oli päädytty ei ollut tarkempaa tietoa, mutta netistä löydetyn taulukon mukaan tuollaisella tolpalla lataa hybridiauton tyhjän akun täyteen autosta riippuen 5-6 tunnissa. Täyssähköautossa esim. Golf aikaa menee n. 13,5h ja Nissanin Leafissa aikaa menee jo n. 16h. Pitkiä aikoja kieltämättä, mutta eivät ihan mahdottomia.
Tämän artikkelin nostin esiin, koska siinä oli hyvä esimerkki siitä mitä tälläinen remppa voi maksaa.
Pari sivua sitten oli porinaa kustannuksista joita syntyy, jos ja kun taloyhtiöissä ruvetaan rakentamaan sähköautoille sopivia lataustolppia. Päivän sanomalehti Karjalaisessa oli artikkeli kiteeläisestä 18 asunnon taloyhtiöstä, joka piharemontin yhteydessä päivitti parkkialueensa sähkötolpat sähköautoaikaan sopiviksi (vaikka kenellläkään ei ollut edes hybridiä).
Remontissa piti tehdä muutoksia sähköliittymään, keskukseen ja tietysti asentaa uudet tolpat ja vetää niille asianmukaiset kaapelit ja tehdä pihatöitä. Urakan jälkeen jokaisella osakkaalla on oma mittarilla varustettu 8A:n latauskapasiteetin sähkötolppa, josta hän maksaa 2€/kk perusmaksua ja sitten käyttämänsä sähkön mittarin mukaisesti.
Koko projektin kustannusarvio oli n. 6600€ ja siihen sai vielä 35% avustustuksen ARA:lta, koska hankkeessa rakennettiin latauspisteet yli viidelle autolle. Tässä hankkeessa pääasiana oli laittaa piha-alue kuntoon ja siinä sivussa laitettiin latauspisteetkin, jotta saatiin tuo avustus koko hankkeelle. Ei siis kovin kallista, ainakaan tässä tapauksessa.
Omilla tiluksilla tilanne huomattavasti parempi kuin viime vuonna. Pahimmilla alueilla n.5-10/m3 ha. Eniten vahinkoja kärsivät männiköt. Korkeus merenpinnasta 220 -270m. Pohjois-Karjala.
Tästä markkinakikasta muistuu mieleen erään entisen sonnikauppiaan kertoma tarina, kuinka hän teki aikoinaan isäntien kanssa kauppaa. Mennessään taloon hän oli varannut lompsaansa tuhdin setelinipun, jossa oli kuitenkin vain juuri sonnin ostohinnan verran rahaa. Kun hinnasta ruvettiin isännän kanssa keskustelemaan ja kauppa oli melkein ns. kiinni, niin kauppias oli kaivanut lompsansa esiin ja ruvennut laskemaan rahoja isännän silmien alla huolellisesti. ”Sattumoisin” kävi tietysti niin, että rahat loppuivat ennen isännän pyytämää hintaa. Ostomiehen harmitellessa tilannetta isännät kuulemma lähes poikkeuksetta totesivat, että: ”Kyllä se tuo riittää”
Annelille ja muillekin yksityisteiden hallinnosta kiinnostuneille vinkiksi, että kannattaa kaivaa netistä esille Maanmittauslaitoksen julkaisu nro 117: Yksityisteiden tieyksiköinti. Tänä vuonna ilmestyneessä julkaisussa on tuorein tieto asiasta.
Esimerkiksi kesäasuntojen yksiköinnin perustana oleva painoluku on käytöstä riippuen 200-350-500 tonnia. Jos käyttöä on niin paljon, että tarvitaan talvikunnossapitoa, niin luvut ovat 600-900 tonnia. Verrokkina omakotitalo, jossa luku on 1100 tn.
Tympeintä tässä hommassa on määritellä nuo osakkaiden kiinteistöjen painoluvut. Joku lomailee mökillään ja käy muutamana viikonloppuna. Toinen ei ole mökillään kuin yhden yön, mutta ramppaa vähintään joka toinen päivä kalalla jne.
Mökkiteiden talvikunnossapitoon talvella on olemassa ratkaisu jo yksiköintiperusteissa. Talviasuttavalle mökille määritetään korkeammat yksiköt, kuin tavalliselle kesämökille. Juuri vastattain on ilmestynyt Maanmittauslaitokselta uudet yksiköintiohjeet uusine painoluvun ohje arvoineen. Olen muutamassa tiekunnassa mukana ja yhdessä mökkiläiset eivät halunneet tiekunnan hoitavan talvikunnossapitoa (korotettuja yksikköjä vastaan), vaan keskenään sopivat mökkipistojensa aurauksesta urakoitsijan kanssa ja maksavat aurauksesta suoraan hänelle.
Periaatteessahan noille talvikalastajiin voisi soveltaa samaa käytäntöä, kuin kesäisiin venepaikkoihin. Eli määrittää käyttömaksun tai jos kyseessä on tien osakas, niin huomioida se yksiköinnissä.
Muutoin metsäteillä periaate täällä on yksinkertainen: Se auraa omalla kustannuksellaan, joka tietä tarvitsee. Yleensä se on metsäyhtiö, joskus joku hankintahakkaajakin saattaa avata tien palstalleen.
Viime viikkoina on tullut liikuttua Ylä-Karjalan suunnilla. Ainakin siellä korkeimmilla alueilla tilanne on minusta huolestuttava. Lumikuorma puissa on paikoin melkoinen. Huonolla tuurilla luvassa on samanlaisia tuhoja, kuin viime talvina.
Miten GLA ja Jees päädyitte noihin tienrakennuskustannuksiinne 100/200€ /metri?
Minulla pisimmät matkat on vajaat 30 km suuntaansa. Etäisyydestä ei ole juuri ongelmaa ollut. Autolla menee vajaa puolituntinen suuntaansa, joten siihen ei elämä kaadu. Hankintahakkuilla traktori kannattaa jo jättää palstalle yöksi ja kulkea autolla työmatkat.
Työmatkan pituuden lisäksi kiinnittäisin huomiota siihen, kuinka pitkä matka palstalle on yksityistietä. Jos palstalle pääsemiseksi pitää tietä aurata /aurauttaa kilometritolkulla, niin talvisavotoille alkaa tulla hintaa. Eikähän se kesäkunnossapitokaan ihan ilmaista ole.
Muuan eläköitynyt motokuski antoi aikoinaan selkeät raamit metsätilojen ostoon. Alle kilometri valtion tieltä ja alle 200m merenpinnasta.