Käyttäjän ate kirjoittamat vastaukset
-
Omalle kohdalle on sattunut seuraavia läheltä piti tapauksia:
Yhtenä alkusyksynä olin kolme eri kertaa tiputtaa puusta ampiaisen pesän. Kummasti hytkäyttää, kun viime tipassa hoksaa ananaksen kokoisen pesän juuri siinä kaadettavassa puussa. Tästä oppi ainakin sen, että kyypakkaus on aina metsässä mukana.
Joskus ennakkoraivuilla on tureikkoja raivatessa tipahtunut laho puun latvus niskaan. Melkoinen kolahdus kypärään ja niskaan. Kypärättömälle raivaajalle olisi tullut uusi jakaus.
Tässäpä oli parinkymmenen vuoden saldo ja toivotaan, ettei lista veny jatkossakaan.
Tällä hetkellä käytössä on Hva:n ”raivaushousut ja takki”. Hyvää niissä on laadukkaat materiaalit ja työnlaatu. Takissa ja housuissa on mm. vetoketjuin avattavia tuuletusaukkoja, joilla voi säädellä ”tuuletusta”. Takissa on hyvänä oivalluksena vasemmassa olkavarressa oleva puhelintasku. Siitä on helppo kaivella puhelinta esiin, vaikka saha roikkuisikin valjaissa. Aiemmin tuli käytettyä Stihlin vermeitä, mutta niiden leikkaus ei sopinut minun runnakon mallille, yhtä hyvin kuin Hvan.
Alusvaatetuksena teknisiä alusvaatteita ja jalkaan pitkä vartiset vaelluskengät.
Kun sahaa Stihlillä ja käyttää Huskun valjaita, niin koukku on kulutustavaraa (itsellä on yksi ehjä aina varalla). Yksi kokeiltu konsti jolla voit pidentää koukun elinikää, on seuraava: Kun koukun pohjaan ilmestyy selvä kolo, niin siihen hitsillä pikkuinen ”täyttö” ja hio sen jälkeen tasaiseksi. Lisää kummasti koukun elinikää, kun ”hitsisauma” on itse koukkua kovempaa ainetta.
Pihkatapin linjoilla ollaan. Itse suunnittelen ja rajaan leimikot. Nauhoitus tapahtuu joko yhdessä ostajan edustajan kanssa tai sitten teen sen itse ostajan antamilla tarvikkeilla.
Tällä tavalla on mm. palstoilleni muodostuneet selvät yksittäiset varastopaikat ja niiltä lähtevät ”runkourat” syvemmälle metsään ja eri kuvioille.
Lähtökohtana on 6 tehotunnin työpäivä. Aamulla tietysti kunnon aamupala puuroineen. Eväinä lämpimänä aikana on yleensä leipiä ja hedelmiä (esim.banaania). Juotavana on vettä ja mehua. Tapana on sahan tankkauksen yhteydessä hörpätä vettä ja 2h välein palastella mehun kanssa. Tällöin energiaa tulee sopivan tasaiseen tahtiin. Talvikelissä juotavat muuttuvat lämpimiksi ja eväiksi lämmintä ruokaa termokseen.
”Jätkälle” tiedoksi, että tuo esimerkissä esiintynyt saksalainen Binderholz sahaa Nurmeksen sahalla (ex Vapo) kuusesta raaka-ainetta Keski-Euroopan tehtailleen. Valmistavat siellä liimapalkkeja ja muita elementtejä puusta. Siksi mitoissakin voi esiintyä eroavaisuuksia normaaliin verrattuna.
Olen ”Metsä-masan” kanssa ihan samaa mieltä, että kaikkien pituusluokkien tasainen käyttö ei ole ainoa tie tarkkaan katkontaan. Nyt esiin nostamani esimerkki perustuu niihin havaintoihin, joita useammalta taholta on tietooni tullut. Onko kyseessä sitten hyvä vai huono katkonta? Joihinkin leimikoihin varmasti käy todella hyvin, mutta toisissa tulos on vaatimattomampi. Tarjouksia vertailtaessa on puunmyyjän oltava selvillä eri yhtiöiden katkonnasta ja sen vaikutuksesta juuri siinä omassa leimikossa.
”Metsuri motokuski”!
Näkökulmani ja pointtini tähän keskusteluun oli se, että vaikka kauppakirjaan on merkitty puutavaralajin mitoiksi esimerkiksi vaikkapa nuo ”Metsä-masan” mainitsemat 31,41-61, niin katkonnassa saattaa olla hyvinkin voimakkaita painoituksia ostajan tarpeiden mukaisesti. Nyt esimerkkinä olleella ostajalla painotus on ilmeisen selvästi kolmeen eri mittaan. Kun kirjoitin noista ”välimittojen %-osuuksista”, niin niillä tarkoitin nimenomaan tukkien katkonnan jakaumaa, jossa noita ”välimittoja” saa olla vain tietty määrä koko tukkikertymästä. Jokainen yritys tietysti haluaa hankkia itselleen optimaalista raaka-ainetta, eikä nyt esimerkkinä ollut yhtiö ole mikään erityistapaus.
Kun kokemattomampi puunmyyjä sitten aikanaan katselee tukkipinoa ja toteaa, että pinossa suurin osa puista on katkottu kahteen-kolmeen eri mittaan niin ajatuksia voi vain arvailla, kun muistissa on kauppakirjan kaiken kattavat mitat ja uskomus siitä, että kaikkia mittoja on käytettävissä rajattomasti.
Tukit katkotaan loppujen lopuksi sen mukaan, mitä käytettävissä oleva matriisi ja metsä antaa myöten.
”Metsä-masa” !
Näinhän se menee, että sitä hakataan mitä tarvitaan jalostavalla tehtaalla. Binderin katkonnasta on parista eri suunnasta kuulunut, että näiden ”kolmen päämitan” lisäksi käytettävissä olevat muut pituudet on kuulemma hyvin tarkassa syynissä. ”Välimittojen” kokonaismäärä (%) tukkisumasta oli varsin vähäinen, joten hakkuunvalvonnassa on syytä olla hereillä niilläkin leimikoilla. Mutta jokatapauksessa varteen otettava kauppakumppani, joskin hyvin valikoiva ostoissaan.
”metsä-masalle” tukinmitoista kommenttia. Ainakin Binderholzilla kuusitukin mitat ovat säilyneet entisellään, mutta katkonnassa käytetään pääsääntöisesti vain kolmea mittaa (41,51,61). Muita mittoja käytetään varsin nihkeästi.