Käyttäjän Berza kirjoittamat vastaukset
-
Eihän se urakkamiehen kone ole, mutta erityiskohteissa, puistoissa, tonteilla jne. sillä voi olla paikkansa harrastelija metsänomistajan lisäksi. Muutamia tällaisia yrittäjiä tiedänkin.
Jesselle vielä, kunpa se hyvä kirjanpitoohjelmakin antaa kaluston verohyödyksi sen 30 pros ?
No, kun en saa kuoletettua, niin jääköön 🙂
Loppupelissä tuo 30% hinnasta pois on lähellä oikeata.
Olisihan se hienoa, jos koneet saisi kuoletettua kokonaan. Mullakin olisi Ponsset ja pelit ?
Säämäsen Kinetic on kokoluokkaa isonpi, myös hinnaltaan. Näkyy Säämänen kauppaavan tekopäätäkin siihen.
Mitähän peräreikä tarkoittaa ?
Koneen hinta n 35 h, 0 alvilla n 29 h.
Tästä 29.000 tonnista n 30 % veroetua, jolloin jää tuo reilu 20 000.
Eihän se käytännössä ihan näin hyvin mene, koska kalustoa joutuu useanpana vuotena vähentämään.
Verotuksen jälkeen tuolle jää hintaa hivenen yli 20 000 e.
Perus h-auton hinnalla tuo siis käytännössä lähtisi, tietysti edellyttäen että on myös puunmyynti tuloja.
No, niinpä onkin, myönnän virheeni 🙂
Metsävähennys lasketaan puhtaasta tulosta, ei bruttosummasta, eikä se vanhene.
Metsälahjavähennys kyllä sen tekee.
Näinköhän hankintahakkuun mahdollinen hyöty vaihtelee Suomessa ?
Täällä itäisessä osassa omassa maakunnassani kyllä tämä tulee yleensä edullisemmaksi. Ilmeisesti kuitupuun hinta pystykaupassa täällä matalampi.
Urakoitijat käyttävät täällä yleensä metsä-hallituksen taulukoita, onko se myös matalampi, kuin muualla Suomessa ?
Viimeisten vuosien aikana olen tehnyt kolme hankintakauppaa konekorjuuna ja kutakuinkin viisi euroa on jäänyt viivan alle keskimäärin. Kuormain vaaka on kahdessa kaupassa antanut hivenen paremman tuloksen ja viimeisessä meni aivan tasan.
Keskisemmässä suomessa perikunnan mailla tehty hankintahakkuu kyllä meni vellin kanssa vastakkain, mutta siellä oli poinntina sen seudun tunnetuin hyvän jäljen tekijä hakkuumiehenä.
Omalla kohdallani on lisäpointtina myös se, että näin hakattuna olen pystynyt hyödyntämään MG.n jäsenetuja täysimääräisemmin.