Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Petkeles on langoilla. Sinulle on tässä viestiketjussa kysymys 13.4.2026, 21:42.
Takaisin otsikkoon.
Visakallo: ”Kyllähän niitä metsaan.fi -tietoja tarvitsee monikin. Joilakin ne saattaa jopa alkaa siitä, että ylipäätään löytää oman metsänsän sijainnin! Olen muutaman kerran tälaista apua ollut antamassa metsänomistajille. Kyllähän metsaan.fi on koko ajan kehittynyt paremmaksi. Eipä taida maailmalta juurikaan vastaavia, -ainakaan yhtä hyviä löytyä. Minusta tällainen palvelu on sitä parasta, mitä maksetuilla metsäveroilla saa takaisinpäin.
Kaikki, mikä maksutta on käytössä, löytää käyttäjänsä, jopa Tiktok, Instagram, Twitter ja muut shättäyskanavat. Mutta mikä on metsään.fi-järjestelmän kokonaiskustannus, hyöty ja kenen kuuluisi yhteiskunnan rönsyt ennätysvauhtia velkaantuvassa maassa kustantaa, ne ovat nyt keskeiset kysymykset. Se, että metsäpalstansa hukannut löytää omansa tai netistä on kiva katsella arvauksia puustosta, on nyt toisarvoista.
Oli 90-luvun laman syyt mitä tahansa, nyt täällä ei kaivata lisää keinotekoisia tuottavuuden esteitä. Ainoa mitä tarvitaan on ratkaisuja. Eikö tämän pitäisi tässä velkaantumistilanteessa olla itsestäänselvää myös vasemmistossa.
Vähän vaikea on puhua Lähteen kirjoista puhumatta kirjan kirjoittajasta. Niin vahvasti asiat henkilöityy kirjoittajaan. Mutta ei kuulu median metsäpolitiikka-otsikon alle. Ylen osalta toimittajat ovat saaneet olla ainakin täällä rauhassa. Ylen juttuja ne ovat olleet, ei joidenkin toimittajien. Sielläkin esimies tms. asemassa oleva vastaa julkaistavasta jutusta.
On vähän eroa, ajaako Pukkala firmansa etuja vai uutisoiko Suomen yleisradio vastuullisen journalismin sääntöjen mukaisesti.
Lähteen kirjoja lukemalla huomaa, ettei siinäkään ole tavoitteena kannattava metsätalous, vaan päähän pinttymän puolustaminen.
Jos 80-luvun peruskoulun äidinkielen tunnilla olisi pitänyt kirjoittaa neutraali juttu aiheesta, Ylen uutisella olisi saanut hylsyn.
Mitä veikkaat Petkeles syyksi, miksi Yle ei pyri neutraaliin uutisointiin?
Asioita voi painottaa haluamallaan tavalla.
Yle 13.4: Lakiesitys valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästyksen sallimisesta lausuntokierrokselle
Sisältö: Lakimuutos siirtäisi valkoposkihanhet ja merimetsot metsästyslaissa mainittuihin riistalajeihin. Samalla lajit rauhoitettaisiin ympärivuotisesti.
Otsikkoon ei katsottu tarpeelliseksi nostaa vaikutusta, vaan korostettiin metsästyksen sallimista, joka ei toteudu rauhoituksen takia kuin poikkeusluvin.
Yle 10.4: Lappeenrannan lentoasema sai luvan ampua uhanalaisia lintuja ja tuhota niiden pesiä – reittiliikenteen puute ei haittaa
Sisältö: Vaikka säännöllistä lentoliikennettä ei ole, Lappeenrannan lentokenttää käytetään silti esimeriksi charter-, koulutus- ja elinsiirtolentoihin sekä harrasteilmailuun.
Otsikko antaa ymmärtää, että lintuja voi ampua, vaikka liikennettä ei ole.
Yle 12.4: Lintujen tarkkailu tekee hyvää aivoille ja mielelle – lue neljä syytä, miksi sinunkin kannattaa aloittaa uusi harrastus
Metsästyksestä tai metsänhoidosta ei vastaavia artikkeleita löydy, vaikka paljon hyviä syitä niistäkin löytyisi. Toki kaikki mitä lintujen tarkkailusta kirjoitetaan, pitää varmasti paikkaansa. Mitä nyt ärsyttää Ylen tarve markkinoida Muuttolintujen kevät-sovellusta jokaisessa yhteydessä.
”Nuoruuteni metsät olivat aika harvoja poimintahakattuja metsiä. Niissä kanalintukannat olivat erinomaiset. Ei niissä mitään tiheikköjä ollut. Se, mikä näyttää ihmisen silmään hyvältä, ei välttämättä ole sitä kanalinnun kannalta.”
Johtiko taas epäonnistunut termi ”riistatiheikkö” yhden kokeneen metsänomistajan harhapoluille.
Metsässä liikkumalla näkee tiheikköjen tarpeen, turha sitä on alkaa kiistää vakioyöpymispaikan riskeihin vedoten. Suojapaikan lisäksi tiheiköt tarjoavat myös pesäpaikkoja linnuille. Miten mahtaa pesintä missään onnistua, kun hajujälki houkuttelee petoja.
Itse ymmärrän Rukopiikin ajatuksia. Nuorissa kuusikoissa tiheiköt ovat hyviä, mutta kun metsää käsitellään, omistajat ja tilanteet vaihtuvat, pysyvyys ei ole keskeinen tavoite. Olennaista on se, että tiheikköjä ja jättöpuita on tarjolla. Ennakkoraivauksessa ei ole tarve kaataa riistatiheikköä siksi, että siitä ei ole tulossa jättöpuuryhmää. Raivaamattomista puskista ei kehity järeitä, tuulta kestäviä jättöpuita. Näiden alle saa toki pusikkoa kasvaa ihan vapaasti.
Ei tuoreita kokemuksia, mutta itse kirjasin vahinkojen estämiskohtaan raivattu ja vuokrattu vastikkeetta metsästysseuralle. Nehän ainakin suorittavan mukaan estää yli 90% vahingoista ja kelpasi minullakin korvauksiin.
Koivikossa luontaiset kuuset laskettiin. Sen verran fiksu tarkastaja oli, ettei kaikkia etsinyt.
Näistä siis aikaa 10-15 vuotta.