Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Huoli susien osalta liittyy siihen, ettei työkaluja asiaan vaikuttamiseksi ole. Hirvien ja peurojen osalta tilanne on toinen, vaikka keskustelua niidenkin määristä syntyy. On kuitenkin eri asia pohtia, paljonko kantaa leikataan kuin että miten kantaa voisi edes leikata.
AJ: ”Kysyin Elisa Aaltolan Facebookissa neuvoa miten hirven metsästys ja SRVA tulisi järjestää, kun susia ei haluta tappaa. Oli ollut tilaisuus jossa oli Elisan lisäksi pedoista ymmärtävä kirjailija Antti Haataja puhumassa. Olisin odottanut että porukasta irtoaisi edes jotain, mutta ei.”
Ihan tyypillistä. Itsekään en ole koskaan saanut luontoväeltä vastausta, kun pitäisi puhua aiheutuvien seurausten hoitamisesta eli ottaa vastuu omasta esityksestä.
Tässä on pointtina nimenomaan kuva, joka jk:sta ja jaksollisesta halutaan antaa. Ei se, toimiiko jk korpikuusikoissa.
Sakari oli aika maltillinen haastatelvava ja Kerttu sai tehdä välillä töitä saadakseen haluamansa vastaukset.
Entinen meteorologi, nykyinen luontotoimittaja Kotakorpi teki radio-ohjelman Metsä-Suomi, jossa käsitellään jk:ta.
Alussa kerrotaan, että neljäsosa puustosta kasvaa turvemailla, jossa hakkuiden määrät ovat lisääntymässä. Turvemaiden ilmastopäästöt vastaa liikenteen päästöjä. Ratkaisuna on jk:n osuuden lisääminen. Vasta myöhemmin kerrotaan, että jk soveltuukin vain reheviin korpikuusikoihin. Mutta onhan näitä miljoona hehtaaria. Sitä ei kerrota, että miljoonassa hehtaarissa ei ole neljännes puustosta. Miljoona hehtaaria on muutama prosentti metsäpinta-alasta.
Kerttu kyselee tutkijalta jk:n hyötyjä. Niitä on pitkä lista. Haittoja ei käsitellä. Annetaan ymmärtää, että jk on taloudellisesti hyvä tapa hoitaa talousmetsää. Myöhemmin Kerttu ottaa puheeksi keinot lisätä jk:n suosiota. Yksi vaihtoehto on tuet. Sitä ei pohdita, miksi tuki on tarpeen, jos menetelmä on kannattava. Mutta hurraa, tutkijan mukaan jk tarvitsee esim. taimikonhoitoa.
Simulointitulosten mukaan jk ei vähennä puuntuotosta. Unohtuu mainita, että monien tutkimusten mukaan kasvu jää jaksollisesta jälkeen.
Minä en susikantaa halua suuremmaksi, päinvastoin. Mutta sinunkaan ei tarvitse kaikkea nykytilanteessa laittaa susien piikkiin. Panikointisi susista verrattuna hirvikannan vähättelyyn on todella koomista.
Sari on saamassa tavoitteensa maaliin, jolloin susien metsästys saadaan käyntiin.
Tilannekuva on seurausta asioiden arvottamisesta. Hirven osalta saalisvarmuus on ykkösenä. Jos se on uhattuna, otetaan varovaisuusperiaate käyttöön. Sen kritisointi ei ole jälkiviisautta.
”UU2 on kokonainen hirvitalousalue. Siis keskustellaan useamman seuran keskimääräisestä tilanteesta eri paikkakunnilla. Tähän mennessä ovat kaataneet yhden hirven 2500 hehtaaria kohti. Täällä keskemmällä maata kaadetaan vähäisemmän kannan alueella 1,5 hirveä/1000ha! Jokin siis mättää ja pahasti.”
Älä muuta sano. Metsästäjä-lehdessä kerrotun perusteella kantaa halutaan kasvattaa oikein kunnolla. Susista ei tainnut olla jutun mukaan mitään haittaa.
”Ne etelän kovat hirvitiheydet vain osoittavat, mitä”susivara” merkitsee.”
Tiettyjen alueiden sooloilu ei perustu susivaraan, vaan lihan määrään. Tilanne on ollut sama ennen susikannan räjähdysmäistä kasvuakin. Täällä on peuroja susillekin, ei niille montaa hirveä tarvitse säästää. Ja suurin osa susien tihentymäalueesta tavoitekanta on normaali n. 3.
”PS. Eihän tuo UU2:n 6,5 hirveä tuhannella hehtaarilla mikään erityisen iso määrä ole. Kun näillä tienoilla alettiin vuosituhannen vaihteessa leikata hirvikantaa…”
Taasko puhut itsesi pussiin. Taivaaseen saakka kehumasi hirvitaloussuunnitelman mukaan kanta pitää olla alle 4, jotta vahingot pysyvät siedettävinä. Kun kanta oli kova, hirvikolareissa kuoli koululuokallisen verran enemmän ihmisiä kuin normaalitilanteessa. Tämä vain ja ainoastaan siksi, ettei metsästysorganisaatiot malttaneet pitää kantaa kurissa. Mutta ei tästä suurpetokeskustelussa enempää, aihe on kaluttu loppuun hirvikeskusteluissa.
”Olisi mielenkiintoista tietää paljonko UU2:lla on maapinta-alasta peltoa, paljonko metsää. Äkkiä kartasta vilkaistuna taitaa olla puolet ja puolet.”
Suunnilleen puolet, uudellamaalla rakennetun maan osuus on 14%. VS alueella pellon ja metsän suhde on suunnilleen sama, rakennettua vähemmän.
Hirvet toki pakkautuvat metsiin, kuten myös Suomen tihein susikanta VS alueella.
Suorittava: ”Käyhän vilkaisemassa Uusimaa kakkosen tilannetta luken metsästyksen aikaisesta seurannasta. Alueella sijaitsee ainakin pari susireviiriä. Metsästetty on tähän mennessä vain nimeksi.”
UU2 on siitä helppo tapaus, että porukat tulivat oikein lehdessä keromaan hirvien olevan kateissa. Heidän laskujen mukaan kanta oli jo pudonnut alle viiden. Ei ole vaikea päätellä, mitä siellä nyt tehdään rli säästellään lupia kannan kasvattamiseksi. Minäkin osaan olla havaitsematta hirviä, jos tilastoihin sellaisia luluja kaivataan.
Sinä näet UU2:n syynä sudet. Varsinais-Suomessa on susireviirejä eniten Suomessa, mutta niin vaan hirvia metsästetään.
Eipä metsästäjät takuita ennenkään ole antanut, vaikka kanta on vaihdellut. Emme ole unohtaneet hirvipomon lausahdusta siitä, miten hirvikannan saattaminen hirvitaloussuunnitelman mukaiselle tasolle olisi kohtuutonta.
No, susi vei sittemmin tuon kaverin koiran. Kuka uskoo mihinkin kohtaloon.
Tänä vuonna hirvijahti taitaa olla edennyt ihan hyvin, paremmin kuin viime vuonna. Samoin peurajahti.