Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En usko tuohon, onhan moni saanut paperit korkeakoulusta. Itse en olisi onnistunut, vaikka sekasyöjä olenkin.
Luulen, että jokin päähänpinttymä ohjaa ajattelua. Esim. eläinten oikeudet. Ihmisen keksimä ajatus, jota ilman on pärjätty maailman alusta saakka, mutta koska nyky-yhteiskunnassa moni asia koetaan itsestäänselvyydeksi, syntyy tilaa oman suppean näkökulman ajatuksille. Ja kun pinttymä on sitkeä, ei sitä uskalleta altistaa keskustelulle esim. rotan loukuttamisen hyväksyttävyydestä ja rusakon ampumisen hyväksymättömyydestä. Saati lammastarhoja tuhoavien susien. Keskustelussa olisi vaarana, ettei mielipide kestä tarkastelua ja sitä riskiä ei voi ottaa.
Samaa mieltä, itsekin luen Ylen uutisia. Puhelimeen nousee jostain syystä Verkkouutisten ja Uuden Suomen klikkiotsikoita itseäni kiinnostavista aihepiireistä. Niistä heti näkee, ettei kannata avata eli en siis lue näitä sivustoja.
Hesaria en lue kuin poikkeustapauksissa. Pitäisi olla tilaaja, ettei jutut jäisi maksumuurin taakse.
Ylen metsäuutisissa usein olen keskustellut Mettänpeikko-nimimerkkä käyttävän kanssa. Viime aikoina ei tosin keskustelua ole avattu. Mutta silloin kun on, ero julkaisukynnyksessä on ollut selkeä. Mettänpeikolta sallitaan tökeröä kielenkäyttöä metsätalousvastaisessa kommentoinnissa, itse olen pidättäytynyt tuosta, silti monet kommentit ovat jääneet julkaisematta.
Onko Husse osallistunut näihin Ylen keskusteluihin?
Lokapojista ja raakku-casesta artikkeleita riitti. Ei kuitenkaan siitä, millä hakkuiden vähentämisen seuraukset eli kotimaisen uusiutuvan raaka-aineen tarjonnan väheneminen kompensoidaan.
Olen kysellyt toisaalla eläinten tappajien vastustajilta rajanvetoa hyväksyttävyyteen. Kaikki muuthan paitsi Elisa Aaltoila hyväksyy sentään hyttysen tappamisen.
En ole saanut selville ajattelutapaa ja sitä, mikä on ja ei ole ok. Kysymys on tyhmä tai lajia a eläimen tappaminen on eri asia kuin b:n. Yritys ymmärtää toisen ajattelutapaa ei siis onnistu. Kysymyksiä herää lisää siitä, miksi tuosta ei voi avoimesti puhua.
Visakallo (ja AJ): ”Rakentaminen ja uuden pellon raivaaminen eivät taida juurikaan olla tekemisissä keskenään. Jos joku onnekas maanomistaja pääsee myymään peltonsa kovaan hintaan kasvukeskuksen liepeiltä rakennusmaaksi, hänen tuskin tarvitsee sen jälkeen raivata uutta peltoa myydyn tilalle.”
Eivät suoraan ole tekemisissä, eikä maatila A raivaa 10 ha peltoa, koska kaupunki B rakensi ok-alueen. Silti joku määrä peltoa täällä tarvitaan. Jos tuotantoa poistuu markkinoilta, tulee muille tilaa laajentaa tuotantoa. Ei voida olettaa, että loputtomiin pellot voidaan kaavoittaa rakentamiseen, eikä mikään muu muuttuisi. Tai ellei peltoja poistu, uutta voitaisiin raivata loputtomasti. Siksi on ihan aiheellista kysyä, kenen syytä pellonraivauksesta johtuva metsäkato on.
Rakentamisen alta maansa myyvä saa lopulta aika vähän hyötyä alueen arvonnoususta. Kaavoittaja ottaa hyödyn itselleen, ei siinä mo eläkkeelle pääse.
”Elikä se mistä kerroin, että antaa luonnon ottaa rauhassa takaisin autioituneet mökit ja talot, olisi monimuotoisuuden kannalta paras ja halvin ratkaisu.”
Maaseudun talot jää joka tapauksessa pois käytöstä. Ne voi purkaa, polttaa palokunnan harjoituksessa tai jättää paikoilleen ja antaa luonnon vallata alue. Parasta olisi tietysti lopettaa kaupunkien laajentaminen ja asuttaa ihmiset olemassa oleviin rakennuksiin.
Rantamökkien tilanne eroaa kysynnän takia maaseudun asuintaloista.
”Suomen peltoala on tainnut pysyä melko vakaana jo pidemmän aikaa, vaikka sitä on koko ajan muuttunut rakennusmaaksi ja metsityksiäkin on tehty, mutta uutta peltoa on vastaavasti raivattu tilalle.”
Onko siis metsäkadon syy pellon raivaus vai rakentaminen, jos alueen kaavoittaminen pellolle pitää kompensoida raivaamalla metsästä uutta peltoa?
Visakallo: ”Taisi GLA nyt ymmärtää asian tahallaan väärin. Tarkoitin, että suojelujärjestöt ostaisivat mökkejä ja taloja muutettavaksi takasin luonnontilaan.”
En ymmärtänyt väärin. Ajattelin markkinoita, jossa on kysyntää tietty määrä. Jos tarjonnasta otetaan osa pois, korvautuu se ihan kuten hakkuiden vähentäminen Suomessa korvautuu ulkomaisilla hakkuilla. Mökkimarkkinoille tulee tarjontaa, jos myyjät huomaavat siellä olevan kysyntää, muttei tarjontaa Tällöin luontoa ei auta, jos vanha mökki otetaan pois markkinoilta ja tilalle rakennetaan uusi.
”Niitä tahoja, jotka katsovat ihmisasumusten uhkaavan luonnon monimuotoisuutta, voisivat ottaa mallia Luonnonperintösäätiöstä, ja alkaa osataa omistajiltajiltaan rantamökkejä ja taloja.”
Päteekö sama esim. uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön?
Jos ostan mökkejä ja koska kysyntää tuntuu olevan, kunta kaavoittaa lisää tontteja. Näinkö ongelma ratkaistaan?
