Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Metsää, oikeaa metsää, nyt en puhu puunkasvatusalueista…”
Joillain on kova tarve määritellä asioita. Samoja juttuja kuulee luontoväen suusta, jotka tulevat automarketista vessapaperipaali kainalossa. Juuri kuulin yhden tällaisen suunnittelevan lomamatkaa ulkomaille.
Hesarissa kirjoittaja valittaa mielestäni aiheetta:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011390744.html
”Käytössä yleisesti olevalla valmiiksi painetulla lomakkeella metsästysseura saa usein kaikki oikeudet, mutta sille ei yleensä määritetä mitään velvoitteita.”
Sopimus on osapuolten välinen asia. Jos haluaa lisää velvoitteta, kirjaa ne sopimukseen ja kokeilee, syntyykö sopimus. Valmiissa pohjassa tosin on velvoitteet mainittu.
”Lomakkeet on yleensä allekirjoitettu, mutta niistä puuttuvat yhteystiedot ja velvoite seuralle ilmoittaa muutoksista kiinteistön omistajalle.”
Aika hassua, jos ei tiedä sopimuskumppanin yhteystietoja.
”Kun erään omistamani metsäalueen edessä passissa olevan hirviporukan ampumalinja kulki mäeltä paljon käytetyn tien yli ja esti pääsyn metsääni, eikä metsästyksestä ilmoitettu mitenkään, jätin uusimatta määräaikaisen sopimuksen.”
Ei passimies estä tien käyttöä. Aika työlästä olisi ilmoittaa jokaiselle maanomistajalle jahdista, jossa paikat valikoituu päivän mittaan havaintojen perusteella.
”Kokenut muualla metsästävä ystäväni sanoi, ettei kielto todennäköisesti vaikuta mitenkään alueeni metsästykseen.”
Ei niin, passit on luvallisella alueella vuokraamattoman maan ulkopuolella.
”Niinpä lähetin kartan ja ilmoituksen metsästyskiellosta Riistakeskukseen…”
Tietenkään Riistakeskus ei tällaisia asioita arkistoi.
”Tiedot voimassa olevista hakemuksiin laitetuista metsästysoikeuksista tulisi olla ainakin omistajien tiedossa, esimerkiksi Metsään-palvelussa.”
Ei kuulu muille, olenko vuokrannut alueeni. Joku kaipaa taas lisää byrokratiaa.
”Metsänomistajien tulisikin harkita toistaiseksi voimassa olevien metsästyssopimusten irtisanomista, ja laatia oma sopimus…”
Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee, mikään ei estä kirjaamasta sopimuksiin asioita.
”Monia myös kiinnostaa, mikä on seuran saaliskiintiö, miten iso osa siitä on kaadettu, onko omistajan kiinteistöllä kaatoja, ruokitaanko alueella kauriita ja myykö seura ulkopuolisille metsästysoikeuksia.”
Melkoista raportointihelvettiä nyt halutaan luoda. Kiintiöt (kaatoluvat) vaihtuu vuosittain, ruokinnasta ja muista asioista saa seuran yhteyshenkilöiltä kysymällä tietoa.
”Samalla on helppo kieltää harvinaistuvien metsäkanalintujen metsästys, ja muuttuvan lainsäädännön myötä vähenevien susien ja ilvesten, metsänomistajien toivojen, metsästys.”
Kuten sanottu, valmiiseen pohjaan voi kirjata rauhoitusmääräykset. Metsänomistajan toivoksi on suurpetojen määrittely samaa tietämättömyyttä kuin koko kirjoitus. Minä ainakaan en anna valtakirjaa kirkkonummelaiselle määritellä minulle edullisia asioita. Onhan täällä susia eniten Suomessa, mutta peura- tai hirvikantaa se ei leikkaa. Ehkä jopa päinvastoin.
”Semmoinen sääntö kouluun että ala-asteelta ei pääse jatkoon ellei osaa uida.”
Kannatan, mutta aika epätodennäköistä. Nykyään pääsee ylioppilaaksikin, vaikka kirjoittaisi jostain aineesta improbaturin. Kunhan jostain muualta saa vähän paremman.
Ei minullakaan hyvät paperit ole, mutta kaikki arvosanat sentään hyväksyttyjä.
