Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Mtk:n lomakkeessa näyttää olevan maininta yhteislupamenettelystä, mutta ei mainintaa naapuriseuran oikeudesta metsästää alueella.
Metsästyslaissa puhutaan yhteisluvasta nimenomaan luvan hakumenetelmänä. Metsästysalueisiin se ei liity millään tavalla.
Yhteisluvassa jokainen seura/seurue ilmoittaa metsästysalueensa, jossa todetaan yhtenäisen pinta-alavaatimuksen täyttyminen ja ettei alueet mene ristiin muiden kanssa. Yhteislupamenettely on siis alueelle haettujen lupien määrä, jossa luvat jaetaan seuroille tai seurueille sovitulla tavalla.
Yhteislupamenettely ei tarkoita sitä, että alueen A seura voi metsästää seuran B alueella. Toki B voi kutsua A:n yhteisjahtiin. Tällöin jahti tapahtuu B:n johtamana. Siihen ei tarvita metsästysvuokrasopimuksesta lupaa, kuten ei isäntien valvonnassa olevien vieraidenkaan ottamista mukaan seuran jahtiin.
”Mikäli/ kun vuokrasopimuksessa lukee ,että tila voidaan liittää yhteislupa-alueeseen ,on muillakin seuroilla vuokrasopimuksen tehneen ohella mahdollisuus metsästää ko alueella.”
Yleensä ei lue ja vaikka jollain lukisikin, ei noita tilkkuja voi jahdissa hyödyntää. Riistakeskuksen sopimuspohjassa ei ole oletuksena, että alue vuokrataan sorkkajahtiin yhteislupa-alueelle. Miten edes voisi vuokrata, kun luvat haetaan joka vuosi, mutta sopimus tehdään yleensä toistaiseksi voimassa olevaksi. Eihän vuokralainen edes tiedä, kenelle maansa vuokraa, jos yhteisluvalle sen antaa.
Yhteisluvasta vielä. Tarkoittaako se Suorittavan mailla, että naapuriseuran alueelle mennään hirven perässä? Täällä yhteisluvassa on muutama seura, mutta kaikki metsästää omilla maillaan. En minä ole vuokrannut maitani naapuriseuralle, eikä yhteisluvalla sitä voi kiertää. Seurakin on määritellyt toiminta-alueen, eikä sen ulkopuolella voi toimia, vaikka joku maansa haluaisikin vuokrata.
Täällä taas peltojen tilkuttamat maat vaikuttaa hirvien liikkeisiin. Kovin suurta metsää ei hirvilauma tarvitse, mutta jotain kuitenkin ja hyvät yhteydet muihin metsiin. Tällöin 3700 ha tilkkuja on useita, joissa ei hirvet viihdy. Jos tuolta omistaa metsäsaarekkeen, voi vähätellä hirvituhoriskiä. Toisaalta kun tuo lasketaan pinta-alaan ja hirvet viihtyy muualla, syöntipaine on sitäkin suurempi. Metsäisillä alueillahan talousmetsät tapaa olla, pelloilla ja pienissä saarekkeissa metsän osuus jää vähäiseksi. Toki hirviä pelloillakin näkee, mutta ei sekään syöntipainetta taimikoissa tarpeeksi vähennä.
Täällä on yhteislupa, mutta rajansa silläkin. Olen kyllä nähnyt rajan molemmin puolin metsästystä, eipä raja mikään este metsästykselle ole. Sama se on koira hakea naapurista kuin omalta puolelta. Ihmiset kuitenkin tuntevat toisensa, ei nyt sentään Helsingissä olla.
Suorittava UU2:n tilanteesta: ”Metsästäjät näyttävät kannan leikkaamisen sijaan metsästäneen aivan entiseen tahtiin alle yhden hirven tuhatta hehtaaria kohti. Liekö kolme susireviiriä alueella aiheuttanut haasteita tai johtanut varovaiseen toimintaan?”
Lehtijuttujen perusteella tuolla metsästäjien tavoitteena on pitää alueella suurta kantaa. Viralliset tavoitteet on vain numeroita paperilla, johon ei olla sitouduttu. Sudet ei liity tähän millään tavalla, kuten ei missään muuallakaan. VS-alueella, jossa on Suomein tihein susikanta, metsästys onnistuu ihan hyvin.
Siksi olenkin kyllästymiseen saakka jankuttanut tavoitteen merkityksestä ja hämmästynyt, kun kerta toisensa jälkeen joku alkaa kannustaa metsänomistajaa ryhtymään metsästäjäksi tai jotain yhtä viisasta keinoksi hirvituhojen hillitsemiseksi. Ehkä silloin ollaan tilanteessa, jossa argumentit loppuu ja sosiaalisesti vähemmän lahjakkaat menee henkilökohtaisuuksiin, mutta fiksummat tyytyy johtamaan keskustelun sivuraiteelle.
