Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Laissahan on siis kolme tasoa.
1. Kesäaikaisten hakkuiden suunnittelussa pitää huomioida linnusto kasvupaikasta ja puulajista riippumatta.
2. Hakkuut on kielletty sellaisissa korvissa ja rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, joiden pinta-ala on yli 0,5 hehtaaria, sekä rantametsissä pohjoisessa Suomessa.
3. Kaikkia metsiä koskeva rajaus: Metsän hoitamiseen ja käyttämiseen liittyvien muiden toimenpiteiden yhteydessä toimenpiteen toteuttajan on arvioitava käsittelyalueen linnustoa ja toteutettava asianmukaiset ennalta ehkäisevät toimenpiteet linnuston huomioon ottamiseksi.
Viimeinen kohta koskee siis esim. heinäystä, varhaisperkausta ja tricon ruiskutusta.
Metsälaki on voimassa metsätalousmaalla. Tiealue lienee rajattu siitä pois.
Ok, ensin kerrotaan kahteen kertaan syyt kotimaassa ja sen jälkeen mainitaan osaa lajeista koskeva mahdollinen tropiikin vaikutus. Tuo meni ohi. Kaikki ei talvehdi tropiikissa ja kaikkia koskee muuttomatkalla levähdysalueiden heikentyminen, mikä on merkittävä ongelma ja josta vaiettiin. Tiedote on siis 100% valjastettu Birdlifen tarkoitusperiin eli ongelmien korostamiseen kotimaassa.
Ei sanaakaan talvehtimisalueista ja muuttomatkoista, vaikka niissä kuolleisuus on suurinta.
Yle: Itämeri muuttuu ruskeaksi sellaista tahtia, että se yllätti tutkijankin
https://yle.fi/a/74-20228227Ruskettumista aiheuttaa veteen liuennut orgaaninen kiintoaines, eli humus. Sitä päätyy mereen etenkin jokien mukana.
Humus on orgaanista ainetta, eli se sisältää hiiltä. Kun mereen päätyy ylimääräistä hiiltä, se päätyy eliöiden toiminnan seurauksena ilmakehään. Mereen valuva hiili lämmittää siis lopulta ilmastoa.
Onko todella niin, että vain veteen liuennut (ylimääräinen?) humus lämmittää ilmastoa? Maaperään, esimerkiksi metsään karikkeeksi jäänyttä (ylimääräistä?) orgaanista ainetta eliöt eivät hajota, eikä orgaaninen aine päädy ilmakehään? Vai vedättääkö Yle jälleen kerran kansaa oikein kunnolla.
”Eikö Gla n lounasravintolassa ole ns. seisovaa pöytää? Laittaako henkilökunta lautaselle annokset valmiiksi? Jos ei, niin nuo on sinun omaa valintaa. Ei voi yleistää huvittuneisuutta.”
Seisovassa pöydässä pääsääntöisesti syön. Sehän huvittavaa onkin, että kun en ole kasvissyöjä tai vegaani (noilla on kuulemma joku ero, jolla voi sopivissa tilanteissa tärkeillä), lautasellani on joitain prosentteja eläinperäisiä tuotteita. Ylivoimaisesti suurin osa on kasvisruokaa ja sitä osa porukasta pitää huonona asiana.
Huvittavaa on myös oikeus vaatia kasvis/vegaanista ruokaa. Oikeutta vaatia lihaa tai muita eläinperäisiä komponentteja ei ole.
Oman valintani toki lounaalla teen. Tarkoitin valinnoillani sitä, että kasvisruoassa vaihtelu hyvältä ja pahalta maistuvan ruoan välillä on paljon suurempi ja heikommin ennustettavaa kuin ei-kasvisruoassa. Välillä siis esim. kasvispihvien syönti on suoritus, välillä niitä söisi enemmän kuin mahaan mahtuu.
Huvittavaa puhua, miten kasvisruoka on sitä ja tätä. Kun menen ruokatunnilla lounasravintolaan, lautaselle tulee puolet salaattipöydästä ja puolet lämmintä ruokaa. Jälkimmäisen kasvispitoisuus on ehkä 90%.
Jälkiruokapöydässäkään harvoin lihaa on. Maitovalmisteita toki, mutta niidenkin osuus on ehkä joitain prosentteja.
Toki kasvispihvien yms. vaihtoehtojen kohdalla ei koskaan tiedä, mitä lautaselle saa. Joskus oikein hyviä, joskus lähinnä lastulevyltä maistuvia tuotteita. Otankin yleensä sekä liha- että kasvisvaihtoehdon. Jälkiruokapöydässä sitten paikataan tilanne, jos annoskoossa tuli virhearvio. Maapallon toiselta laidalta lennätettyä ja luontokatoa aiheuttavaa kahvia en yleensä juo. En kauramaidolla, enkä ilman.
”Puun omistajan vakuutus ei kuulemma korvaa vahinkoa vaan vahingon kärsineen talon vakuutuksesta remontti meni. Aika yllättävä ratkaisu.”
Aiheuttiko puun omistaja vahingon? Jos salama sytyttää metsäpalon, joka leviää naapurin puolelle, pitäisikö syttymiskohdan omistajan mielestäsi olla korvausvelvollinen? Tai jos liikenteessä perääni ajetaan ja autoni osuu seuraavaan autoon, olenko korvausvelvollinen edessäni olevan auton vahinkoihin?
Kaatuneen puun kohdalla voidaan syyllisyys osoittaa puun omistajalle, jos puu tiedetään tai olisi pitänyt tietää lahoksi ja siten olisi pitänyt vaarallisena poistaa.
Tällaisen uutisen kuulin äskettäin radiosta, ao. teksti on tekoälyn tulkinta aiheesta:
Hallitus esittää vuoden 2026 toisessa lisätalousarviossa oikeuslaitokselle yhteensä 6,9 miljoonan euron lisämäärärahaa kasvaneiden asiamäärien vuoksi. Summasta kohdistetaan 4,7 miljoonaa euroa tuomioistuimille ja 2,2 miljoonaa euroa Syyttäjälaitokselle.
Auerin ja Elokapinan tapaista julkisuutta ei nyt varmaan siellä kaivata, joten hommat valmistellaan kaikessa rauhassa.
