Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Liettuan kokemus oli että kotieläinten suojaustoimien ja kannanhoidon yhteisvaikutus oli tehokkaampi kuin yksin kannanhoidon.”
Ei liene yllätys, että 1+1>1.
Täällä lampurit ovat uupumiseen saakka suojanneet kotieläimiä heikoin tuloksin.
Orpon porukka on epäonnistunut, se on selvä. Mutta onko vassarit parempi vaihtoehto, se on kiinnostavaa niiden mielestä, jotka haluavat katsoa eteenpäin.
Taas löytyi keinoja suojeluun:
Lajikartoituksessa löytyi yhteensä 1549 eliölajia. Niistä alueelle uusia lajeja oli 829. Uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja havaittiin 107.
Löytyy vaikka mitä, kun tarpeeksi etsitään. Varmaan se neulakin heinäkasasta. Kun alueella on uhanalaisia 7%, mistäpä niitä ei löytyisi.
”Sixten Korkman HS: Velkaantumista ei pidä taittaa nykyisen kaltaisilla pikasäästöillä. Menoleikkausten ja veronkorotusten vastakkainasettelu johtaa harhaan – molempia tarvitaan, ja ne pitää kohdentaa viisaasti.”
Jos jätetään tuosta määritelmä ”nykyisen kaltaiset” pois, eduskunnasta tuskin löytyy ketään, joka on eri mieltä. Tuolla määritelmällä oppositio voi allekirjoittaa kommentin.
Keinoista löytyykin varmasti useampaa mielipidettä. Siksi tällaiset lausunnot ovat mielestäni täysin tyhjää puhetta.
Mitä avauksia demarit ovat tehneet, jolla ovat saaneet kansan vakuuttuneeksi nykyistä vastuullisemmasta taloudesta, työllisyydestä, maan kilpailukyvyn paranemisesta, syntyvyyden lisääntymisestä ja Pisa-tulosten syöksyn oikaisusta? Entä vasemmisto?
Eli mihin galluppien muutokset perustuvat.
”Murusteltu runko ei ole koostumukseltaan enää samanlainen ja lahoaa paljon nopeammin.”
Eli sukkessio nopeutuu aivan kuten aukon uudistamisen yhteydessä muokkauksen, viljelyn, heinäämisen ja raivaamisen myötä.
Nopea lahoaminenhan tarkoittaa lahottajien toiminnan kiihtymistä. Mikään itsestään tapahtuva prosessi lahoaminen ei ole.
”Joka hommassa ne riskinsä on.”
Yhteiskunta pyrkii kuitenkin turvaamaan hyvinvointia ja taloudellista toimintaa monin tavoin, joten toteamus joka homman sisältävästä riskistä ja sen välttämismenetelmästä lähestyy ääliömäisyyden huippua. Ihan suoraan sossun jonosta.
No niin, paluu otsikkoon. Suomessa liikenne ja siellä hirvet sekä rattijuopot on isompi riski kuin suurpedot, jos asiaa mitataan kuolemaan johtaneilla onnettomuuksilla. Entä sitten? Pitääkö suurpetojen vaikutuksia peilata näihin ja jos vaikutus on vähäisempi, sekö on ok? Edelleen suurpetokeskustelussa ylikorostuvat petojen tappamien ihmisten määrä. Muitakin vaikutuksia on ja se riittää.
Meillä ei ole rattijuoppojen kannanhoitosuunnitelmaa, jossa tavoitellaan elinvoimaista rattijuoppokantaa. Enkä saa laskua, jos teen ilmoituksen rattijuopumusepäilystä ja kohde puhaltaakin alle 0,5. Sen sijaan meillä on nollavisio, jossa tavoitellaan nollaa kuolemaa tai vakavaa loukkaantumista liikenteessä.
Sosiaalinen hyväksyntä noille tyypeille on tällä tasolla: https://youtu.be/n–SdwDWPcU?si=ZS8t6QtmGqegs7Az
Miksi väistit esittämäni kysymyksen?
Ylen otsikko: ”Suden metsästys tähtää vahinkojen vähentämiseen, mutta vaikutus voi olla jopa päinvastainen”
Neutraali media olisi otsikoinut, ettei vaikutuksia vielä tiedetä. Luultavasti yhtä suurella todennäköisyydellä ensimmäisen kauden vaikutukset jäävät havaitsematta kuin ovat päinvastaisia.