Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pete: ”Täällä näkyy olevan äänessä ”mitäs läksit?” viisastelijoita vähättelemässä susikannan kasvun vaikutuksia metsästykseen.”
Olen samaa mieltä, että petokantoja kasvattamalla ei hirvieläinongelma ratkea. Petokannat eivät myöskään itsestään tai yksin hirvieläinkantojen kasvun takia kasvaneet. Toki taustalla on kaatolupien rajoitukset, mutta myös asioita, joista ei ääneen puhuta. Turussa karkuun pääsyt ahma oli yksi esimerkki tästä. Susien osalta juttelin n. vuonna 2002 yhden Turun yliopistossa työskentelevän kanssa, jolla tuntui olevan tietoa vastaavista asioista suden osalta.
Näitä voi pitää salaliittoteorioina, joihin uskoo tai on uskomatta. Kukaan tuskin voi kiistää sitä, miten huvittavaa on suurpetojen seurausten kauhistelu palstan äänekkäimmän hirvituhojen vähättelijän taholta. Kikkeliskokkelis vaan.
”Susionnettomuuden seuraukset voivat olla kotieläinvahingon kohdalla kohtuuttomat ,mikäli joudutaan turvautumaan lääkärihoitoon. Jos hoitokulut ylittävät vahingoittuneen eläimen arvon , jää arvon yli menevä osa omistajan maksettavaksi. Suuren murheen lisäksi voi aiheutia jopa tuhansien eurojen lasku.”
Eikö koiraa voi vakuuttaa tätä varten?
Yle: ”Lahti haluaa olla luontopositiivinen kaupunki eli kaupunki, joka lisää luonnon monimuotoisuutta eikä vähennä sitä.
Taustalla on luontokato, jossa ihmisten toiminta vähentää lajien monimuotoisuutta.”Metsäalalla on paljon tehtävää, kun jo betoni- ja asfalttiviidakkokin voi vähentämiseen sijaan lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Viime viikon luontoradiossa oli hyväntekeväisyysilta vanhojen metsien hyväksi. Keskustelemassa mm. Petri Keto-Tokoi. Kohdasta 34:00 alkaen voi kuunnella luontoväen näkemystä hirvieläimistä.
Referaatti: Nykyään metsien hirvieläinkannat ovat moninkertaiset luontaiseen verrattuna, laidunnuspaine on kova ja metsien tilaa voi parantaa vähentämällä hirvieläimiä. Kyse on alueellisesta asiasta, ei tarvitse mennä suojelualueelle ampumaan.
Yle:
”Vuosikymmenten intensiivisen metsänhoidon seurauksena Suomen tuottavasta metsämaasta tuli luonnotonta: tasarakenteista ja -ikäistä, yhden lajin puualaa, joka ei ruokkinut luonnon monimuotoisuutta.Siksi noin kymmenen prosenttia metsälajeistamme on uhanalaisia.
…
Kun suojeltuja metsiä tällä hetkellä on täällä noin viisi prosenttia, niin silloin 95 prosenttia metsistä on talousmetsiä, Siitonen sanoo.”Olisihan tuon voinut myös sanoa, että talousmetsissä 90% metsälajeista on elinvoimaisia. Ja koska monimuotoisuutta kuormittaa muutkin asiat kuin talouskäyttö, lause on edelleen virheellinen.
Milloin näissä jutuissa aletaan kiinnostua maankäyttömuotojen muutoksen vaikutuksesta metsälajistoon? Peltoja ja rakennettuja alueita pitää ennallistaa, että saadaan monimuotoista metsää lahopuineen. Uudellamaalla on metsän osuus maapinta-alasta surkeat 56% ja rakennetun maan osuus kolminkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna eli n. 13%. Mikä ympäristökatastrofi! Etenkin, kun asukastiheys on maan suurin eli luonnonvarojen kulutus ylittää moninkertaisesti alueen tuottokyvyn.
Yle: ”Korjattu 7.7.2025 kello 14.00 ingressiin, että liki 90 prosenttia Suomen metsistä on talousmetsää, ei 95 prosenttia kuten siinä aikaisemmin sanottiin. Luku viittasi Etelä-Suomen määriin. Lisäksi tarkennettu sitaattia, jossa viitattiin suojellun metsän määrään Etelä-Suomessa. Sekä muutettu termi puupelto puualaan.”
Nykyinen teksti: ”Vuosikymmenten intensiivisen metsänhoidon seurauksena Suomen tuottavasta metsämaasta tuli luonnotonta: tasarakenteista ja -ikäistä, yhden lajin puualaa, joka ei ruokkinut luonnon monimuotoisuutta.”
Kertoo paljon toimittajan asenteellisuudesta, kun tuohon aluksi kirjoitti ”puupelto”.
