Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän Nostokoukku ala pian skarpata, kun saa alkavan viikon käyntiin.
Rippen kommenttiin. Keskimääräinen metsätila on 30 ha. Siellä on keskimäärin nolla hirveä. Ja sen poikki hirvi jolkottaa parissa minuutissa. Jos metsästys siirtyisi maanomistajan hoidettavaksi ja vaikka työn ulkoistaisi puoliammattimaiselle metsästäjälle, tuloksena olisi metsästyskelvoton tilkkutäkki. Yksi vuokraa maat A:lle, toinen B:lle ja kolmas ei kenellekään. Jos hirvi kaatuu, sen on tiettömän palstan takana, johon metsästäjä ei moottoriajoneuvolla pääse. Minun maitteni läpihän ei tuolla ole mitään asiaa, eikä rasite koske metsästysvuokrasopimuksia.
En tiedä, miksi näin epärealistisia himmeleitä pitää edes miettiä, kun meillä on jo infra valmiina. Se ei kaipaa muuta kuin yhden luvun päivityksen: Tavoitekanta.
Eipä ne täälläkään pelloille ammuttavaksi tule kuten peurat.
Tuossa systeemissä pitäisi edelleen olla maanomistajan luvat. Jos metsästys olisi vapaata vailla mitään kontrollia tyyliin liikkuvasta hiacesta paikallaan olevaan hirveen, en minä ainakaan maitani sellaiseen käyttöön vuokraisi. Varmaa on myös se, että jos metsästys olisi edelleen seurojen koordinoimaa, tuolla systeemillä hirvikanta ei ainakaan vähenisi. Nykyisellään seurat hakevat kaatoluvat ja samalla syntyy velvoittava tekijä metsästykseen eli kanta ei saa nousta kovin paljon suuremmaksi kuin suunniteltu. Ilman tällaista velvoittavuutta syntyisi helppo tilaisuus kasvattaa hirvikanta niin suureksi, että saalisvarmuus ja saaliin määrä kasvaisi. Ketään ei voisi osoittaa sormella, joten kenenkään intresseihin ei kuulu kannan leikkaaminen. Sen hoitaa se kuuluisa ”joku muu”-niminen tyyppi.
Edelleen väitän, että istutuskesän kosteudella on ratkaiseva merkitys. Sateisena kesänä ainakin minulla taimet ovat lähteneet hurjaan kasvuun. Pienen taimen ravinteiden tarve on pieni ja kuuselle soveltuvalla kasvupaikalla ravinteita riittää. Yleensä hienojakoiset maat ovat ravinteikkaita.
Rukopiikki: ”On parempi että käyttää luontaista uudistamista. Mahdollisimman laaja ja monipuolinen luontainen perimä on paras keino muuttuvia ja arvaamattomia olosuhteita ajatellen.”
En allekirjoita tuota. Eihän istutustaimetkaan mitään klooneja ole ja kun metsiä on uudistettu eri aikoina eri lähteistä peräisin olevalla taimimateriaalilla, siinähän nimenomaan monimuotoisuutta löytyy.
”Kotoperäinen hirven ajometsästys on jonkinlainen menneisyyden jäänne tai luonnonoikku, joka sopii suomalaiseen mielenmaisemaan. Kyttäysmetsästyksen etuna on, että se mahdollistaa valikoivan pyynnin ja tasaisemman kannan verotuksen, mistä olisi hyötyä mm. karhunmetsästyksen kehittämisessä.”
Mitäköhän Kimmo Suuronen tällä yrittää sanoa?
Hirviluvat on määritelty hyvin tarkkaan, paljonko saa ampua sonneja, lehmiä ja vasoja. Lisäksi sonneissa voi olla rajoituksia sarvipiikkien lukumäärän mukaan. Ajojahdissa nämä ammutaan. Onkohan tahallista vääristelyä vai puhdasta tietämättömyyttä sanoa, että kyttäys mahdollistaa valikoivan metsästyksen.
”LUKE:n sivustolta löytyy mallinnusohjelma, jolla kaikki halukkaat voivat testata omia näkemyksiään suden suotuisan suojelun tasosta ja erilaisten parametrien vaikutuksesta siihen.”
Näillä mallinnuksilla on päästy saatu mm. Suomen metsät hiilipäästöiksi ja kuusikon ensiharvennuksen iäksi 60 v Keski-Suomessa. En käy edes vilkaisemassa LUKE:n susimallinnusta.
