Käyttäjän Goofy kirjoittamat vastaukset
-
Verottajalla on jo käytössä vastaavat ohjelmat, joilla ne katsovat tilan arvon, joten kyllä sen puoleen voi olla huoletta.
Kasvumalleissa on vielä paljon kehitettävää. Esimerkiksi MELA, Motti tai SIMO ei huomioi ravinnehäiriöisten alueiden kasvua eikä myöskään vaikkapa pohjoisessa yli 250 metrin korkeudella luonnossa tapahtuvaa hyvin tyypillistä tykkyongelmaa.
Ja kuten kaikissa malleissa, se heikoin lenkki ratkaisee lopputuloksen. Ehkä saamme edes maaperän tuottokyvyn esiin Unite -hankkeessa. Sekin tosin vaatii puuston iän määrityksen olevan edes sinne päin.
Ei varmasti aivan heti ole tulossa. Esitin sellaista sinne m.fi -kehitystiimille, että ottavat sinne liukupalkit maanomistajan tavoitteiden painotuksiin, jolla se esittäisi eri vaihtoehtoja kuvioille. Siitä taitaa olla jo 8 vuotta aikaa. Helpommin se on saatavissa muiden tekemänä. Joku koodari sen voisi tehdä muutamassa päivässä tekoälyavusteisilla koodausohjelmilla, jos aikaa ja osaamista riittää.
Kts. esim. tämä case.
Otan kantaa tässä muutamaan ketjussa olleeseen kohtaan, jotta ei jää virheellistä kuvaa ketjun lukijoille.
Verottajan sivuilta, verotilastoista jokainen voi käydä katsomassa puunmyyjien tulot ja menot, mitä ovat veroilmoituksissan ilmoittaneet. Julkista tietoa.
Eihän niitä yksittäisen metsänomistajan tarkkuudella esitettä, mutta on siellä muutamia muuttujia, joilla pystyy tarkentamaan katsantoa. Esimerkiksi sen tilastot vahvistavat, että metsätalousyrittäjiä maassamme on reilu 3000 kpl.
Anneli J mainitsi Tapion metsänhoidon suositukset. Ne on laskettu 2-3% korkokannalla, paljaan maan arvonmäärityksiä on laskettu jopa alle 1 % korkokantaa käyttäen.
Pohjos-Suomessa paljaan maan arvo on tavallisesti negatiivinen, jos käyttää vaikkapa neljän prosentin korkokantaa. Sen vuoksi mm. metsätilusjärjestelyissä käyttävät liukuvaa korkoa, jossa paljaalla maalla tai taimikoissa, sekä puustoltaan vähäisemmissä kohteissa on alhaisempi korkokanta kuin puustoisimmissa kohteissa. Se perustuu siihen, että puustoisilla kohteilla on yleensä nopeasti realisoitavaa puustoa.
Tästä linkistä, sivun lopusta löytyy liitteistä yhden toimituksen tuottoarvomenetelmän (NNA) esittely.
Meillä on luultavasti suurin osa vesistöistä sellaisia, joilla ainut luontaiseen kuormitukseen lisästä tekee ainoastaan metsätaloustoiminta.
Yleensä mitä alemmas vesistöjä kohti merta mennään, siihen tulee muitakin päästölähteitä, jolloin metsätalouden päästöt kokonaisuudessaan laimenevat.
Kaiken tämän voi katsoa pelkästään karttaa katsomalla.
Puunostajat saavat onneksi vielä vapaassa markkinataloudessa valita, keneltä ostavat.
Juuri hiljattain hämmästeltiin, kun jokin metsäyhtiö oli ostanut taidetta toimistotiloihinsa ja siitä Yle uutisoi. Minun mielestä se on ok, että jokin saa käyttää omia varojaan lailliseen toimintaan. Eri asia on sitten se, miltä se näyttää.
Sama se on puukaupoissakin, ostaja ostaa raaka-ainetta, jota jalostaa ja jonka lopputuotteille on markkinoita.
Tuntuu välillä, että metsänomistajat haluaisivat sosialisoida puunostajien pääomat.
Se työhuonevähennys on tarkoitettu sitä varten, että sillä korvataan yksityisomaisuuteen kuuluvan rakennuksen käyttöä metsätalouden varastona, taukotupana tms.
Jos se ei riitä, niin sitten todellisten mukaan käytön suhteessa.
Perusta yhteismetsä ja myy se, niin metsävähennys ei tuloudu.
Nykyään istutstaimien mukana tulee myös mykoritsat.
Rane nosti Timmermanssin esille, niin saattaapi olla sillä tavalla, että pelkät höpöpuheet riitä enää tänä päivänä vakuuttamaan kaikkia, jos data ei niitä tue.
MT:n kuvassa tuttuja kavereita kuiskuttelee Timmermanssin perässä, mutta ei vissiin vakuuttunut.
Kertauksena vielä, että tuosta HS jutusta voitte lukea miltä luonnontilainen metsä voi näyttää ja mitä se pitää sisällään verrattuna talousmetsään. Pieniä virheitä siinä jutussa toki on, mutta älkää niihin tarkertuko.