Käyttäjän Goofy kirjoittamat vastaukset
-
Suosittelen kaikesta huolimatta käymään paikallisessa Mhy:ssä keskustelemassa asiastasi.
Jos metsäsijoitusrahasto tarjoaa hyvää hintaa palstasta, niin silloin pitää ”hälytyskellojen” soida. Pääsääntöisesti rahastot pääsevät yli 3%:n tuottoon, jopa 6:den.
Pitäisin yhteismetsään liittämistä mietinnän arvoisena. Yhteismetsän osuuksia on sitten helpompi realisoida.
Kiitos Jätkä edellisestä postauksesta. Nimenomaan tällä menetelmällä on hakattu jo pitkään, eli ei ole mikään uusi keksintö.
Minusta on hyvä, että nykyään saadaan jakoon, vaikkapa juuri Youtuben kautta näitä hyviä vinkkejä myös tekniikkaa hallitsemattomille.
Minulla oli aikanaan kaksi samalla tekniikalla hakkaavaa metsuria töissä. Päivätuotokset oli samaa luokkaa, ja ero muihin metsureihin oli huomattava – lähes puolet enemmän samanlaisessa, vertailukelpoisessa metsässä.
Perusperiaate on, että kaikki turha työ kannattaa minimoida. Samalla kertaa useampia puita luokoon, kannolta kannolle siirtymällä ja sitten karsinta minimoiden siirtyä latvaa kohden. Ajokonekuskeilta ei tullut koskaan moitteita kasauksesta, vaikka olivat lumen alla. Kasojen merkintäkin silla lailla, että alimman nipun merkkasi nostokohdasta ja mikäli päällä oli ristissä toinen kasa, niin se nousi näkyviin alimmaista nostamalla. Karsinnassakin pitää muistaa, ettei siinä tehdä turhaa työtä. Ja kantojen osalta se on vain tosiaankin ulkonäkökysymys. Katkonnasta Jätkä voisi tehdä laskelman, paljonko siinä jää metsään puuta. Motohakkuussa latvat ovat usein samanlaisia, vai olettekon nähneet moton syöttävän koko kuiturungon edestakaisin kourassa ja sen jälkeen palaavat katkomaan rungon optimaalisesti?
Katsokaa vaikka Pessisen tekniikkaa Youtubesta, joka on samanlaista. Mitä vähemmän jää jälkia hangelle, sen tehokkaampaa työskentely on ollut.
Joko huomasitte Lapin kansan jutun maanvuokrauksesta?
Jos saat metsästysseuralta maanvuokran hirvenlihana, muista ilmoittaa se verotuksessaTämän kuluvanvuoden hirvituhoilmoitukset ovat vajaa 3.000 hehtaaria. Ne voi käydä katsomassa Metsäkeskuksen karttapalvelusta.
Vanhemmat hakemukset ja korvauspäätkökset löytyvät myös Metsäkeskuksen avoimen metsätiedon karttapalvelusta tästä. Avoimen metsätiedon karttapalvelusta löytyy myös muita karttapalveluita.
Näyttää olevan hirvituhojen ja susireviirien suhteen ainakin osaltaan korrelaatiota, kun katselee reviirit Luken julkaisusta: Susikanta Suomessa maaliskuussa 2018.
Jos metsätalouden tulos menee voitolliseski, niin siitä tehdään yrittäjävähennys. Yrittäjävähennys huomioiden metsätalouden positiiviseen tulokseen kohdistuu käytännössä 28,5 tai 32,3 prosentin pääomavero.
Käytännössä enää ei veroedun vuoksi tehdä menovarausta.
Ketjun alussa Jätkä ja Tolopainen kiistelivät metsätyöntekijän palkkauksesta. Asiassa Jätkä on oikeassa – työntekijä voi jopa jäädä sovitusti ansiotta päivän aikana, mikäli ei suoritetta saa aikaiseksi. Tässä suora lainaus työehtosopimuksesta: Palkkaustapoina voidaan käyttää aikapalkkaa (tunti- tai
kuukausipalkkaa) tai suoritepalkkaa.Toinen yleinen väärinkäsitys on, että yli- tai sivutulot olisivat jotenkin korkeammin verotettuja kuin tavallinen ansiotulo. Näinhän asia ei ole, vaan ennakonpidätys saattaa olla joissain tapauksissa suurempi.
Kolmas asia jonka haluan nostaa esille on, että usein työnantaja keskustelee ennen ensimmäistäkään varoituksen antamista työntekijän ammattiliiton kanssa. Tällä turvataan selusta ja se, että työntekijän ammattiliitossa ollaan todellisesta tilanteesta hajulla, mikäli työntekijä varoituksen jälkeen on liittoon yhteydessä. Sama tieten irtisanomistilanteessa.
Kaikki puut pois tervahaudoista. Mikäli siihen jättää puuta esim. uudistushakkuussa säästöpuuryhmän, niin vaarana on tosiaan puiden kaatuminen ja sitä kautta eroosio. Maanmuokkausta ei tarvi tehdä siihen – näin positiivisesti ajateltuna. Museoviraston sivuilla on lisää tietoa sekä tervahaudoista että muista muinaismuistoista ja niiden huomioimisesta https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-suojelu/metsankaytto-ja-arkeologiset-kohteet
Rinnevarjostus (vinovalovarjoste) paljastaa erilaisia vanhoja jäänteitä, mitä ei ole välttämättä kartoille merkattu. Linkki paikkatietoikkunaan, josta voi katsella myös museoviraston kohteita yms. mielenkiintoista (kartalla punaiset pisteet, ominaisuustieto näkyy valitsemalla hiirellä piseen). https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=11&coord=398651.8367410779_7164318.946695364&mapLayers=802+100+default,1485+100+default&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&showMarker=true
Reimalle: Metsäkeskus ei tee enää metsäsuunnitelmia.
reservuaari-indeksille: Uudet metsäpalstat, mikäli ostat koko kiinteistön, saat näkyviin kauppaa seuraavana päivänä. Lähetät sähköpostilla kauppakirjan osoitteseen asiakastuki at metsakeskus.fi tai käyt Metsäkeskuksen toimistolla kopioituttamassa sen. Yhteisomistuksessa olevat metsäpalstat pitäisi näkyä palvelussa (yhtymät). Kuolinpesiltä vaaditaan lähettämään perunkirjasta kopio, jossa olet osakkana sekä kiinteistöt. Lisää ohjeistusta tästä.
Avoimesta palvelusta jokainen voi ladata vaikka kuviotiedot naapurin tilalta (vaatii jonkin sopivan ohjelman). Sieltä voi myös käydä karttaliittymän kautta katselemassa vaikkapa missä on kaikki Suomen rahoitetut ympäristötukikohteet, mihin on tehty metsänkäyttöilmoituksia tai onko mihin haettu Kemera-tukea (th, nmh, metsänuudistaminen, suometsien kunnostus yms.)
Kannattaa käydä lukemassa Metsäkeskuksen sivuilta miten tieto on kerätty ja mikä on sen laatu.
Huomatkaa, että osa metsävaratiedosta on kerätty vielä maastotyönä ja laatu vaihtelee henkilön mukaan. Esim. maastotyönä kerätty ns. lähtötiedon virheellisyys kostautuu, kun Metsään.fi kasvattaa mallien mukaan puustoa. Jokaisella kuvion kohdalla on tieto, millä tapaa se on alunperin muodostettu.