Käyttäjän Goofy kirjoittamat vastaukset
-
Jos metsätalouden tulos menee voitolliseski, niin siitä tehdään yrittäjävähennys. Yrittäjävähennys huomioiden metsätalouden positiiviseen tulokseen kohdistuu käytännössä 28,5 tai 32,3 prosentin pääomavero.
Käytännössä enää ei veroedun vuoksi tehdä menovarausta.
Ketjun alussa Jätkä ja Tolopainen kiistelivät metsätyöntekijän palkkauksesta. Asiassa Jätkä on oikeassa – työntekijä voi jopa jäädä sovitusti ansiotta päivän aikana, mikäli ei suoritetta saa aikaiseksi. Tässä suora lainaus työehtosopimuksesta: Palkkaustapoina voidaan käyttää aikapalkkaa (tunti- tai
kuukausipalkkaa) tai suoritepalkkaa.Toinen yleinen väärinkäsitys on, että yli- tai sivutulot olisivat jotenkin korkeammin verotettuja kuin tavallinen ansiotulo. Näinhän asia ei ole, vaan ennakonpidätys saattaa olla joissain tapauksissa suurempi.
Kolmas asia jonka haluan nostaa esille on, että usein työnantaja keskustelee ennen ensimmäistäkään varoituksen antamista työntekijän ammattiliiton kanssa. Tällä turvataan selusta ja se, että työntekijän ammattiliitossa ollaan todellisesta tilanteesta hajulla, mikäli työntekijä varoituksen jälkeen on liittoon yhteydessä. Sama tieten irtisanomistilanteessa.
Kaikki puut pois tervahaudoista. Mikäli siihen jättää puuta esim. uudistushakkuussa säästöpuuryhmän, niin vaarana on tosiaan puiden kaatuminen ja sitä kautta eroosio. Maanmuokkausta ei tarvi tehdä siihen – näin positiivisesti ajateltuna. Museoviraston sivuilla on lisää tietoa sekä tervahaudoista että muista muinaismuistoista ja niiden huomioimisesta https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-suojelu/metsankaytto-ja-arkeologiset-kohteet
Rinnevarjostus (vinovalovarjoste) paljastaa erilaisia vanhoja jäänteitä, mitä ei ole välttämättä kartoille merkattu. Linkki paikkatietoikkunaan, josta voi katsella myös museoviraston kohteita yms. mielenkiintoista (kartalla punaiset pisteet, ominaisuustieto näkyy valitsemalla hiirellä piseen). https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=11&coord=398651.8367410779_7164318.946695364&mapLayers=802+100+default,1485+100+default&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&showMarker=true
Reimalle: Metsäkeskus ei tee enää metsäsuunnitelmia.
reservuaari-indeksille: Uudet metsäpalstat, mikäli ostat koko kiinteistön, saat näkyviin kauppaa seuraavana päivänä. Lähetät sähköpostilla kauppakirjan osoitteseen asiakastuki at metsakeskus.fi tai käyt Metsäkeskuksen toimistolla kopioituttamassa sen. Yhteisomistuksessa olevat metsäpalstat pitäisi näkyä palvelussa (yhtymät). Kuolinpesiltä vaaditaan lähettämään perunkirjasta kopio, jossa olet osakkana sekä kiinteistöt. Lisää ohjeistusta tästä.
Avoimesta palvelusta jokainen voi ladata vaikka kuviotiedot naapurin tilalta (vaatii jonkin sopivan ohjelman). Sieltä voi myös käydä karttaliittymän kautta katselemassa vaikkapa missä on kaikki Suomen rahoitetut ympäristötukikohteet, mihin on tehty metsänkäyttöilmoituksia tai onko mihin haettu Kemera-tukea (th, nmh, metsänuudistaminen, suometsien kunnostus yms.)
Kannattaa käydä lukemassa Metsäkeskuksen sivuilta miten tieto on kerätty ja mikä on sen laatu.
Huomatkaa, että osa metsävaratiedosta on kerätty vielä maastotyönä ja laatu vaihtelee henkilön mukaan. Esim. maastotyönä kerätty ns. lähtötiedon virheellisyys kostautuu, kun Metsään.fi kasvattaa mallien mukaan puustoa. Jokaisella kuvion kohdalla on tieto, millä tapaa se on alunperin muodostettu.
Metsänomistajan kannalta on ei ole merkitystä sillä, hyväksytäänkö mönkijä tai, jokin muu metsätalouden koneen hankitameno metsätalouden kalustoon. Mikäli konetta ei hyväksytä kalustoon, niin todelliset metsätalouden tulonhankintaan kuuluvat kulut saa siitä huolimatta vähentää metsätalouden vuosimenona (kaikki kulut + poisto). Ja toisinpäin, mikäli metsätalouden kalustoon hyväksyttyä konetta käytetään yksitys- tai muussa toiminnassa pitää sen osuus tulouttaa metsätalouden pääomatuloksi. Katsokaa vielä tästä verottajan syventävästä vero-ohjeesta.
Tähän on verottaja tehnyt selkeät ohjeet. ”Hankitun koneen nimikkeellä ei ole merkitystä koneen hankintamenon vähennyskelpoisuutta arvioitaessa. Esimerkiksi ”maastomönkijänä” hankitun mönkijän hankintamenon vähennyskelpoisuus metsätalouden pääomatulojen verotuksessa arvioidaan samoilla perusteilla kuin rekisteröimistä vaativien ”maantiemönkijöiden” tai ”traktorimönkijöiden”.”
Tässä kaksi asiallista videoa jatkuvasta kasvatuksesta
Kari Mielikäinen ja metsänomistajan näkökulma
sekä tässä tietoa kannattavuudesta diasta 14 lähtien ja tässä toinen esitys.
Yksityistalouteen kuuluvan kaluston käytöstä metsätalouden töissä on verottajan sivuilla selvät ohjeet seuraavasta linkistä aukeavasta kohdassa 4. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/59568/metsatalouden-paaomatulon-hankinnassa-kaytettavien-koneiden-hankintamenon-vahentaminen/
Lyhyesti menee siten, että kaikki vuoden kulut ja 25% poisto lasketaan yhteen ja jaetaan kokovuoden käyttötuntimäärällä, jollon saadaan todellinen tuntikulu. Tätä tuntikulua voi sitten käyttää metsäverotuksen puolella.
Kuten veroilmoituksen täyttöohjeessa mainitaan, siihen laitetaan ne metsätalouteen kohdistuvat menot, jotka on käsitelty maatalouden muistiinpanoissa tai elinkeinotoiminnan kirjanpidossa. Pienennä maatalouden tai elinkeinotoiminnan menoja vastaavan suuruisella korjauserällä.
Eli ei siirretä maatalouden tappiota tähän.
Kaikki pääomatulot menee lopulta samaan laskentaa, tuottipa jokin voittoa tai tappiota. Vero on sitten 30%/34% tai kaikkien ollessa yhteensä tappiolla, sitten alijäämähyvityksenä.