Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Istutin 1966 muutaman ha:n männylle samalla, kun ostin vanhemmilta kotitilan. Istuttaminen tapahtui toukokuussa ja pellot olivat suopohjalta kuivattuja turvepohjaisia. Yhden erilliisen saran istutin lehtikuuselle.
Muistaakseni taimet sain pellon metsitystukena. Pelloille naapurin isäntä kävi vetämässä 2-siipisellä auralla vaot 2 m:n välein. Kävin vastavuoroisesti tekemässä hänen metsährvennuksella m.sahan kanssa päivän kuitua. Männyn avojuuritaimet istutettiin talkoilla, muistaakseni helluntain aikoihin. Muistikuviin jäi kyykäärmeiden määrä, joita suopellolla oli kaikkiaan istutusaikana 8 kpl – 6 tapettiin.
Ehkä 1/3 ha:n alueelle istutin lehtikuusen taimia seuraavana keväänä. Koska heinittymistä jo oli auran vaoissa, niin leikkasin mustasta muovista neliöitä taimen juurelle, jotta ei niin heinittyisi.
Ei taida Esaa paljon auttaa nämä metsitykset, koska silloin tehtiin vielä töitä vastavuoroisesti ja talkoilla. Ylituotannon vuoksi pellon metsitystä tuettiin taimien muodossa ja muutapa rahallista menoa ei siinä ollut. 1966 menin sitten armeijaan kesäkuun 15. päivä. Koska olin valmistunut jo eri ammattiin en armeijan jälkeen tullut enää kotiin asumaan, mutta metsää hoidin vapaa-aikoinani.
Pienenä yksityiskohtana jouduin muutaman vuoden maksamaan melan eläkerahastoon. Osoittamalla eläkekertymän tulevan muualta sain vapautuksen melan maksusta. Saan kyllä nyt eläkeläisenä melaltakin n. 600 €/v !
Onko mäntytukilla joku kesäajan rauhoitusaika?
Toukokuussa tehtiin muutaman ha:n uudistushakkuusopimus firman kanssa. Kesäkuun lopulla kävi motoyrittäjä arvioimassa, että olisiko kuusitukkia hakattavissa erikseen ja mäntyä sitten myöhemmin? Sovittiin, että hakataan ne samanaikaisesti. Vai onko kuusitukilla oikeasti niin kova menekki, että ne viedään heti?
Tuoreen oksan katkaisuun tulee pihkakylestys. Karsittaessa tuli sellainen tuntuma, että kannattaisi rapsia vain kuivat oksat pois, koska ne muuten jää tapiksi sahatukkiin. Eli ensin riittävä tiheys nuoressa männikössä, jolloin puut karsiutuvat aika mukavasti puolipuulle ja tarvittaessa napsitaan avuksi kuivia oksia. Ensiharvennuksen jälkeen karsinnasta saattaa olla hyötyä.
Myimme yhden palstan ja ostajaa kiinnosti kovasti todistus pystykarsinnasta.
Antonin aloitus tästä jo tyhjäksi kalutussa hirvijutussa on minusta suorastaan loistava, kiitos Anton! Tuossa oli hyvät perusteet hirviongelnasta.
Nyt täytyisi laatia ongelmalle asiallinen ratkaisu. Antonin kannattaisi jatkaa eteenpäin ja koska sinulla on yhteyksiä metsäalan tutkijaryhmissä, niin laatikaa siellä hyvä ja perusteltu käytäntö hirvien lukumäärästä kannan siitä kärsimättä ja järkevä ratkaisu esim. talvilaiduntaan. Kesälaidunalueiden kohdalla en ole ainakaan omilla metsästysmailla huomannut ylivoimaisia ongelmia.
Metsänomistajien taholta saat hyvän taustajoukon painostamaan ministeriötä toteuttamaan oikeasti kestävä hirvikanta olipa se sitten vaikka 1-2/1000 ha. Parhaat tuntemani hirvenmetsästäjätkin ovat metsäalan henkilöitä ja metsänomistajia.
Riippuu runkoluvusta. Sopiva määrä koivuja tasaisesti, että kuusilla on vara kasvaa. Otin muuten vastaavanlaiselta, mutta jo varttuneemmalta kuviolta koivuja n. 100 m3 klapiraaka-aineeksi ja vielä jäi melkoinen harva koivikko. Kuuset olivat aika pahasti vioittuneet, kun kokoero oli liian pieni ja runkoluku liian suuri.
Kumpi se on arvokkaampi K-S:ssa mahdollinen tukkikokoinen rauduskoivikko vai tukkikuusikko?
1990-luvulla ei juuri maastureita myyty kalliin verotuksen vuoksi. Metsämiehelle se oli aika vaikeaa vuosituhannen alussa saada käyttöautoa 5 – 10 v ikäisiä. Uutta autoa ei kyllä oikea metsämies vie metsään kaikkien romppeiden kanssa naarmuttumaan.
Tuo päästöjen kanssa touhuaminen Suomessa on yhtä tyhjän kanssa. Helsingissä cityväki kulkee pyörällä, kävelee ja lähiliikenne on hyvä. Keski-Euroopan suurkaupungeissa tilanne on toinen. Suomessa maaseudun töissä pitää olla kunnon dieselit eikä siitä ole ilmastollemme haittaa.
Noista päästörajoista vielä ja metsänhoidosta. Saksassa kasvaa metsä enemmän kuin Suomessa. EU:ssa Saksan kansalaiset eivät missään tapauksessa vastusta metsän hakkuu- eikä hoitotoimenpiteitä. Siellä edustajat ajavat kriittisesti kilpailijamaiden teollisuutta vastaan. Suomi on siitä ihmeellinen, että meidän omat EU-edustajat äänestävät omaa maan elintärkeää elinkeinoa vastaan!
Onpa Tolopaisella ollut hyvä tuuri tai sitten on vähän liikenteessä! Vaikka kuinka on varottu ja kartanlukija seuraa tien penkkoja, niin muutama läheltä piti tilanne on tullut. Päivän valossa tilanne on parempi kuin hämärissä ja huonolla kelillä. Riistakamerasta näki, että mirvet kävi kivellä siinä 2-3 tienoilla aamulla. Samoin pelloilla kytikseen mentiin aikaisin kahdestaan, saattaja palasi takaisin, koska hirvet kuulivat ja haistoivat kulkijan, mutta eivät osanneet laskea. Hirvitorni oli sen verran korkea, että hajuvana nousi ylöspäin.
Esim. Katinkullasta tullessa n. klo 14 erittäin hyvällä säällä ja nopeus vain 80 km/h. Suoralla tiellä yli vuoden vanha mulli tuli kiitolaukkaa suoraan tien yli. 2-kaistaisella öljysoralla sorkat kävi vain kerran tielle ja otus oli mennyt n. 1-2 m keulan ohi! Hirvi oli jo metsässä ennenkuin refleksi ehti jarrulle. Hirven nopeus oli lähes 2x Boltin nopeuden, eli se oli tiellä vajaan sekunnin! Tuttu metsästäjä tiesi, että alueella oli karhu, lähetti siitä kuvankin. Todennäköisesti hirvi säikähti karhua?
Täällä on hirvikanta saatu laskemaan ja kolarit on mielestäni laskeneet. Tuo hirvitiheys sekä kolaritilasto taitaa vaihdella alueittain.
Puitahan ne on ennen laittaneet tien pohjille. Tunnettu tosiasiahan on, että tien alla märässä puu ei lahoakaan. Myin energiapuuta paikalliselle hakettajalle piennartien varteen. Yllättäen hakeyrittäjä hakettikin kesällä ja savitiehän ei kantanut. Oli vetänyt sitten tielle hakettaniin paljon, että sai hakkeet pois. Se hake meni hänellä kyllä tappion puolelle.
Luinko oikein, vai oliko niin, että EU:n ympäristövaliokunta ÄÄNESTÄÄ hiilensidonnan laskentakaavasta ? Herranren aika, jos tilanne on niin, ettei hiilensidonnan laskentakaavaa vielä ole tiedossa, niin siitä äänestetään? Eiköhän pitäisi valita ensin sellainen valiokunta, joka osaa laatia laskentakaavan ja antaa se sitten päättäjien haltuun. Ei kait näiltä politikoilta voi vaatia kovin hyviä kemian taitoja?
Joskus pelleilin oppilaiden kanssa matikan kotitehtävistä. Kirjoitin saatuja vastauksia taululle, hankalampien tehtävien vastauksia tuli useita erilaisia. Usein kävi niin, että se luokan matikkanero oli yksinään oikeassa. Väärät vastaukset saivat monesti useita ”ääniä”. Lopuksi totesin, että jos nyt oltaisiin politiikassa, niin enemmistö voittaa, mutta kun ollaan oikeassa, niin nn:n tulos on oikein!”
Jees: Mitä dieselien käyttöön tulee on se kuitenkin ensimmäinen ja vanhakantaisin (huonoin) moottoriteknologia ja joutaa pois siviililiikenteestä.
Dieselmoottorihan antaa n. 10 netto-% suuremman eetan kuin bensakone. Suurempi puristussuhde mahdollistaa paremman tehon, mutta vaatii toisaalta vahvemman rakenteen kuin b-versio. myös auton rakenne on vahvempi painavamman moottorin vuoksi, tosin materiaalit parantuvat koko ajan, joten se painoero ei ole kovin suuri.
Ei tuo dieseli vielä ainakaan meillä savuta kovin paljon alle 100 tkm:n jälkeen. B-moottorissa lamdan avulla on saatu moottorin eettaa paremmaksi, kyllä se d-autossakin on mahdollista päästöjen suodattaminen.
