Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Ostopalstalle innostuin yrittämään parempaa kasvua koko alueelle. Kemeraa apuna käyttäen kunnostusojitettiin n. 20 ha:n harvennettu lähinnä turvepohjainen alue. Edelleen Kemeran kanssa suunniteltiin terveyslannoitus booria ja kaliumia sisältävällä raestetulla tuhkalla. Helikopterille tein viime viikolla laskeutumis-/toimintatilaa D 50 m. Odottelen, että milloin kopteriporukka ehtii tänne asti, se on lähtenyt Etelä-Suomesta ja tuntuu olevan jo Savon korkeudella. Jos onnistun olemaan paikalla kopterin tullessa, niin laitan jonkun kuvan.
Talouspuolta en ole tarkemmin laskenut, tulos näkyy todennäköisesti vasta seuraavalle sukupolvelle. Kovastihan täälläkin on kirjoitettu, että ojitusalueiden hoitaminen menee täysin hukkaan, mutta kun on vielä näin vanhakantainen, niin sitä kokeilee. Metsän myyntituloilla hoidan hoitolaskut ja osan laitan Metsäliiton osuuksiin. Sieltä se 5-6 % tulee jo omaankin käyttöön.
Tuo puhuminen biopolttoaineista / bioenergiasta säästömielessä alkaa tuntua liiottelulta. Ainakin raaka-aineen hankkeessa käytetään isoja puolen miljoonan dieselkoneita, jolloin ei oikein bioraaka-aineen kokoaminen tunnu järkevältä. Mo:n kannalta se tarkoittaa ilmaiselta raaka-aineen luovutukselta.
Nyt metsäalalla buumi näyttää olevan järeämmän puun kysynnässä. Tukki- ja kuitupuun korjaaminen on taloudellisempaa kuin pienpuun. Tosin bioraaka-ainettahan tulee paljon myös sellutehtailta ja sahoiltakin.
Ilmastonmuutos ei näytä täällä pohjoisessa vaikuttamaan harvaan asuttuun elämiseen kovinkaan pljon – tosin muisti yltää vain reilut 60 v taaksepäin. Eniten ilmaston muutos tuntuu vaikuttavan maapallon tiheimmin asutuille lämpimän ilmaston alueille.
Nuo suuret pakolaisvirrat etelästä pohjoiseen tuskin johtuvat ilmaston muutoksesta? Pääasiassa siellä on hallitsematon väestön lisäys joka vaatii elintarvikkeiden viemisen karusta pohjoisesta lämpimään etelään!
Eihän tällä maailman laajuisesti ole mitään järkeä! Paras apu kehitysmaihin olisi ensin ehkäisyvälineet; kortsuja, siitinputkien katkaisuja, jauholastiin ujutettua ”jarruhöystöä” – valistusneuvot eivät ole auttaneet.
Kun väetön lisäys on saatu selvästi negatiiviseksi, niin sitten kehitysvienti olisi omien elintarvikkeiden kasvatuaksen opetusta.
2-käden vesurin jälkeen raivaussaha tuntui aikalailla paremmalta työn tuottavuuden kannalta – ja keveydenkin. Veljen 165 huskulla raivailin jonkin verran sen jälkeen, kun metsähommat jäivät harrastelutasolle. Nykyisin olen raivannut 252-huskulla lähinnä hyötyliikuntana. Ero näiden hyvien sahojen välillä – 165 / 252 on lähinnä väännössä. 165:sta ei tarvinnut alkukaasuttaa, koska vääntö riitti heti alkuaan.
Puun arvo on kyllä syöty vuosi vuodelta. Nykyisin ei muutaman ha:n myynnillä saa kuin vähän käyttörahaa, verotus on noussut ja metsäteollisuudella menee hyvin.
Muistan elävästi, kun ”jatkuvan kasvatuksen” periaatteella ajettiin talvella hevosella ja reellä puuta 2 km:n päähän rautatieasemalle. Ei kait niitä kuutioita kovin paljon tullut, mutta komeasti saatiin tarpeellinen kaupparaha elämiseen. Tarvepuuta otettiin parhaasta päästä ja metsää kasvoi koko ajan – ei ehkä niin kovaasti kuin nykyisessä talousmetsässä.
Jatkuvaa kasvatusta ajetaan kuin ”käärmettä pyssyyn” – onko jopa jonkinlainen kampanja? Metsien hoitamatta jättäminen on helppo houkutin varsinkin vähemmän tietäville etämetsän omistajille – heidän määrä lissääntyy koko ajan. Varsinkin, jos ei ole kovin suuria manttaaleita, ja leipä tulee muualta, niin ei se tuotto olekaan niin välttämätöntä – pääasia, että saa sanoa omistavansa metsää!
Ymmärsin, että metsätaloudellisesti jatkuvan kasvatuksen pienempää tuottoa verrataan taloesmetsän tuotto – metsän uudistamiskuluihin. On vaikea kuvitella että korjuu mukaan lukien jatkuva kasvatus / eri-ikäiskasvatus olisi edullisempi kuin pelkästään päätehakkuu. Uudistamiskulujakin voisi vähentää pienaukoilla, jolloin uudistuminen tapahtuu luonnollisesti.
Jomkimlaisia jatkuvaan kasvatukseen verrattavia voisi olla:
+ koivikko, jonka alle nousee kuusitaimikko, koivikon poiston jälkeen nousee uusi kuusimetsä
+ männiköllä siemenpuuasentoon hakkaaminen. siemenpuiden poistin jälkeen nousee mäntymetsä. Siemenpuun jättäminen oli takavuosina ainakin Metsähallituksellakin yleinen, koska paljasjuuritaimien istutus ei ole mitään herkkua ja kallista.
Jatkuvan kasvatuksen etuja:
+ meisema säilyy kohtalaisen metsän näköisenä matkailun, marjastuksen ja oman lähimetsän näkymänä.
Miltä ”Visakallon” Mazda cr-3 tuntuu pitkällä matkalla? Kokeilitko Eurooppalaisia vastaavan kokoisia ensin? Entäpä Kia Niro, on pluutoot ja navi jopa 8 ” näytöllä? Nuo Kia-mallit vaikuttavat aika lyhkäsiltä ja lyhyt on epätasapainoinen ainakin liukkaalla. Akseliväli vaikuttaa tietysti ajokäyttäytymiseen, pikkuautossakin saisi olla vähintään 270 cm.
