Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Onpa ollut todella hyvä tapaamisretki! Kyllä seuraavalle järjestäjälle tulee paineita, koska tämä tapahtuma on onnistunut niin loistavasti! Sääli, ettei päässyt teidän mukaan, mutta tuo lomaviikko alkoi perjantaina ja perhe on mukana.
Tuossa videossa oli kyllä hyviä ohjeita metsätilan ostoon. Kun vertaa noita UPM:n myynnissä olevia palstoja, niin karkeasti sanoen puumäärä on ratkaiseva. Osio ”maa ja puusto” antaa osviitan oman kaavan käyttöön. Itse olen käyttänyt karkeaa laskelmaa: tukille 45 – 50 €/m3 ja kuidulle 15 €/m3, niin siitä saa vertailuhinnan pyyntiin. Toinen helppo vertailu on koko puumäärä kertaa 25 – 30 €. Tässä ratkaisee puuston kehitysvaihe. Maapohjan osuus tulee siinä vuotuisessa kasvussa m3/ha/v.
Tuo esim. oli oma tapauksensa, ihmettelen kyllä, jos tuon perusteella yleistetään jatkuvan kasvatuksen hyvyyttä. Timo oli ostanut päätehakkuupalstan ja jos olisi sen 9 ha pistänyt nurin, niin kauppahinta olisi ollut siinä + 4 ha vielä puutakin.
Runkoluvuista en saanut selvää, mutta ”jatkuvan kasvatuksen” nimissä kohde antoi 2 kertaa päätehakkuulle mahdollisuuden. Sitten odotellaankin taimien tuloa ja sen kasvamista seuraavat 80 v. Olisiko parempi tulos tuollakin loistavalla mäntykuviolla tulla kaistalehakkuulla pari ha kerrallaan 5-10 vuoden välein? Pienaukot olisivat tulleet luonnon taimettamina ja olisi saatu jatkumo tasavälein hakkuuseen?
Ulkoilu ja marjastus ovat hyviä pointteja, olen kyllä parhaat vatut kuusikolta ja puolukat männiköltä saanut päätehakkuun jälkeen.
Koko ajan puhuttiin ”tutkituista” talousvertailuista, en löytänyt kyllä tuosta jaakailusta yhtään konkreettista vertailua? Taimettumisesta sen verran, että luonnollinen uusiutuminen on harvemmin niin hyvä kuin istuttamalla tai kylvämällä aikaan saatu. Uudistamisen hinnat ovat 350 € (äestys+kylvö) 800 – 1000 € (laikutus/mätästys + istutus). Olisi hyvä nähdä jonkinlainen yleisvertailu? Suomen valtava puun kasvu tulee metsän uudistuksen ja hoidon tuloksena. Luontaisnen uudistus voi onnistua ihanteellisissa olosuhteissa, mutta se on vain eräs tapa metsän omistajalle.
Kyllä metsällä on pystynyt tekemään jopa miljoonia takavuosina. Tänä päivänä se onnistuu ehkä perimällä tai naimalla tai molemmilla. Nyt metsätilan ostajalle löytyy niin paljon neuvoja arvioinnista ja tuloista, että voittomarginaali on pieni – jos sitä onkaan?
Matti Kärkkäistä kuuntelin n. 10 vuotta sitten. Hän oli aloittanut 1970-luvulla tyhjästä periaatteella, että metsän on itse hankittava tulosta. Luennon aikana hänellä oli n. 1660 ha pääasiassa P-Karjalasta, jossa puu kasvaa hyvin. Metsätilan hankintahinnat lienevät olleet silloin vähemmän tunnettuja, joten alan miehellä oli helppo tehdä bisnestä.
En osaa sanoa hänen omatoimisuuttaan metsätyössä. Silloin metsuri hoiti metsää ja auto sekä työkalut oli ”talon” puolesta. Eli tietäkyksen lisäksi myös talousassiat oli ns. hanskassa. Mikä lienee nyt tilanne?
Omassa metsässä ainakin itsellä on se vika, että tulee jätetyksi liian tiheäksi. Sitä luulee, että tiheämpi karsiutuu paremmin. Toinen juttu on vanhaa perua, jolloin tehtiin enemmän rankoja, joten annettiin kasvaa rankakooksi 5-7 mj jlloin sitten tehtiin polttorankaa. nykyisinkin kysellään monesti vuodessa, että onko sinulla rankaa josta voisi tehdä itse klapeja?
Sellun hinnan noustessa UPM:lle Fray Bentosin tahdas oli todellinen kultakaivos. Metsä-Botnian alulle panema tehdas siirtyi parin vuoden toiminnan jälkeen UPM:lle. Metsäliitolla ei varmaankin riitäneet resurssit, joten UPM korjasi potin. UPM:lla on yllättävän paljon tarratehtaita – ne lienee kannattavia?
Samoin hyvä tuloinen lienee SE:lle Veracsl, koska ongelmista ei ole kuulunut pitkään aikaan.
Saa nähdä, että miten dieselautoja aletaan rokottamaan, kun jatkuvasti valitetaan NOx:sta. Taas oli kainarissa juttu, kuinka NOx:ja ei saada kuriin. Muutenkin pikkudieseleiden etu kaupunkikulutuksessa hupenee sitä mukaa, kun hybridejä tulee lisää.
Mikähän se olisi mo:n paras hybridiauto? Taidanpa avatakin uuden sivun!
Tämän päivän motokuskit ovat varmaankin varsin joustavia. Panimme keväällä paperille muutaman ha:n aukon. Kohde on lähellä, mutta ei ole tullut siellä juuri äsken käytyä, eikä ostomieskään käynyt.
Motomies kävi tutkimassa, että olisiko kuusta niin paljon, että tekis erikseen – ja myöhemmin männyt? Yhdessä sitä mietittiin, mutta alue on niin sekapuustoinen, että sovittiin hakkaaminen kerralla.
Siinä kumminkin huomasin, että tureikkoa oli varsinkin kuvion reunamilla tosi paljon. Kuusen tainta ja ojien varrella isoja pajukkoja. En voinut jättää aluetta siihen kuntoon vaan olen nyt 3 tankillista polttanut raivaussahalla ja vielä ainakin tankillinen, niin se auttaa puiden juurelle pääsemistä.
V-mäisenä olisi voinut alueen jättää ennakkoraivaamatta!
