Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Tämä kummallinen ilmiö on hiipinyt ihmeellisesti yhteiskunnan jäseniin, jotka nauttivat juuri työn ja teollisuuden antamista hedelmistä. Olin joku vuosi sitten Metsäkeskuksen taustaryhmässä, jonka tarkoitus on mielestäni järkeistää ja kehittää metsien kasvua ja metsistä saatavien hyödykkeiden hyödyntämistä.
Ko. porukassa oli metsäalan tuntevia ihmisiäkin, mutta suurimman osaa äänessä oli Elyltä tullut ryhmä, joita kiinnosti eniten luontokohteet ja siipioravat. Itse olin ryhmässä ns. vanhaa kantaa edustava omalla ajallani, Elyn porukka oli työajallaan.
Luonnolla on oma tärkeä arvonsa, mutta täytyisi olla kokonaisuus sen verran tiedossa, ettei sahaa sitä oksaa, jolla istuu! Eräs keino olisi metsäammattilaisilla mennä mukaan näihin luotojärjestöihin ja vaikuttaa tsiellä ietämättömiin jäseniin. Toisaalta ainakin paikallinen vihreiden eniten ääniä saanut kuntavaikuttaja kirjoitti KS:n lehteen koko sivun jutun siitä, ettei Kaicelliä tulisi rakentaa! Arvomaailma on sitä mitä se on!
Vanha totuus pitäisi muistaa: ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto!”
Pari päivää tarkeni shorsseissakin, mutta nyt alkaa aurinkoinen ja varsin raikas päivä. Venettä ei voi vielä laskea vesille, koska säännöstelty järven vesi on liian matalalla. Soutuveneellä on kyllä päästy liikkeelle ja se on nuorisolle ollut mieleistä puuhaa.
Pönttörekisteriin ilmoitin telkän pöntön. Tyynenä iltana on telkkäemo käynyt lahdella ruokailemassa, saa nähdä että onnistuuko pesintä? Matala lahti on kyllä keväällä telkille mieluisa ja aikaisemmin pesintä on onnistunut kelossa olleeseen pönttöön sekä myös luonnon pökkelöön. Uudet rakentajat ovat kyllä raivanneet luonnon metsää kovalla kädellä.
metsä-masa: $ …mutta ei vielä 60 €:a, harvennus vähän päälle 50 €:n, kuuset tunnetusti ostajan metsään hyvin sopivilla katkonta pituuksilla.$
Mitä tuo loppu tarkoitta? Binderholz ostaa lähinnä kuusta, koska se tuntuu sopivan heidän tuotantoon – menneneekö sitten liimaparruksi vai CLT-tarpeiksi?
Rakenuuspuuksi ennen käyttttiin enemmän mäntyä, koska se on lujempaa eikä kuivatessa vääntyile niin paljon. Nykyisin kuusibuumi taitaa menestyä kevyemmän painonsa takia?
Kainuussa Kuhmo Oy yllättäen nosti tukin latvaläpimitan 18+ vaikka sillä on investoitu pikkutukin sahaukseen. Itsellä ”oma” kauppakumppani käyttää entisiä latvamittoja (15 / 16 cm), pikkutukii on sitten erikseen.
Hintajärjestelystähän se on kiinni. Aikoinaan UMP:lla oli valttitäkynä 18+ latvamitta, mutta se nostettiin perinteisestä 15 cm hinnaltaan paremmaksi – ei siis laskettu entisen tukin hintaa.
Aikoinaan Metsähallituksella oli kimppakyyti metsureille. Transit keräsi aamulla porukan ja jätti jätkän omalle palstalle. Illalla sama toisinpäin. Kun perilläoloaika oli n. 6 tuntia, niin ei siinä ole aikaa paljon tauotella, jos meinasi palkoille urakkatyössä päästä.
Pisin työmatka omalle lpalstalle oli n. 85 km. Koska työhön yleensä pääsi viikonloppuina, niin taukopaikalla oli laavu. Sateella lähinnä oli laavulle käyttöä. Siellä sai kamppeita vähän kuivatella nuotion loimulla ja makkaraakin lämmittää.
Harmi, ettei ”Visakallo” asu lähempänä. Minulla olisi aika paljon rästejä raivaussahalle 🙂
Mennen tullen ajeltiin Hartolan kautta tässä kahden viikon aikana. Käytiin jopa Hartolassa maissakin, mutta eipä sattunut ”Visakallo” kohdalle?
Muutenkin olisi tuolla reissun aikana mukava reffata nikkejä, kun vain olisi esim. p.numero tiedossa.
Oletteko olleet juttusilla vanhojen häkäpönttöautojen kyydissä olleita? Mäessä on matkustajat menneet työntämään autoa, koska vääntö on käynyt liian vähäiseksi. Paljon pitää maailmassa tapahtua, että siihen mentäisiin.
Siirtohintoihin ei pääse muutoin kuin lain avulla. Kysymys on ainoastaan monopolista. Koruna nosti hulvattomasti hintaa heti, kun pääsi markkinoille. Loiste rakentelee tuulimyllyjä kovan tuen ja asiakkaiden törkeän siirtohinnan avulla. Kysyin kirjallisesti siirtohinnan vartijalta, että eikö hintoja seurata? Vastaus oli, että neljän vuoden välein ja seuraava tarkastus on kolmen vuoden päästä!
Täällä pohjoisen sisämaassa tuulimyllyt eivät tule kannattamaan. Siltä osin ”vihreä” sähkö poistuu, kun nykyinen moninkertainen tuki loppuu.
Harrastuspaikan sähkölasku tuli ja käytön osuus oli 22 %, siirtoa vastaavasti 78 %! Monopoli mahdollistaa kiskurihinnan, verottaja antaa sitten ottaa sitten oman pottinsa.
Luin käytettyjen hybridien hinnoista ja km-ajoista aivan oikein: Hybridi- ja sähköautojen käyttö on mahdollista kaupunkiajossa. Siellä se onkin päästöjen puolesta paikallaan. Huomenna lähdetään katsomaan Etelä-Suomen kesää ja kilometrejä kertyy jotain 2 000 km. Hybridistä ei ole paljon hyötyä ja sähköllä mahdotonta!
10 tunnin lataaminen 220 V jännitteellä ja vaikkapa 10 A:lla antaa 22 kWh. Akuissakin häviää jotain, kuinka pitkän matkan tuolla latauksella ”Hiluksmetsuri” ajaa?
Tuo 10 A on yleinen taloussähkön sulake 25 A on jo voimavirtaa. Eikä noita virtamääriä voi koko ajan vetää maksimissaan, koska jännitevaihteluita on ja aamulla huomaa, että palelee eikä auto kuljemihinkään!
No, tuo edellinen jääköön viisaampien ratkottavaksi. Oikeastaan hain tämän ketjun siksi, kun hybridin kokemuksista ei oikein ole saanut tolkkua?
Katselin käytettyjä hybridiautoja, aivan suosittuja merkkejä ja malleja, niin jostakin syystä niillä oli aika vähän ajettu ja varsin tuoreita oli vaihtoon mennyt?
Hybridikokemuksia ?
Klapikone: $Tuulilasin vertailussa suurin sähkösyöppö oli myös tehokkain, eli Tesla model S. Kuluttaa 17,7 kwh/100km. Auto painaa n. 2000kg, ja tehoa on n. 700 hv.
<div class=”comment__text”>Pienikulutuksisimmat n. 11 kwh/100km. Talvella kulutus nousee, ilmeisesti samassa suhteessa, kuin polttomoottoriautossakin. Ja nämä siis sähköautoja.$
Joku tuossa ei nyt natsaa? Tuo kulutus 17,7 kWh / 100 km olisi taloussähköllä (0,15 €/kWh) = 2,66 €, eli pari litraa verrattuna polttomoottoriin.
Tehon mukaan 515 kW (n. 700 hv) 100 km/h menisi 515 kWh!?
</div>
