Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Ompa tämäkin aihe eksynyt otsakkeesta – vai mitä mieltä on aloittaja AJ? Aamun lehdessä oli juttu mh Juhani Pyykköseltä, että voisiko mo:t rahastaa hiilensidonnalla? Juttu on KS:ssa s. A8.
Tämä asia voisi ehkä sopia otsakkeen alle?
Rane2: Puolanka kuuluukin maakunnan uudistukseen kuten koko Kainuu. Kepua ja kokkareita haukutaan, mutta Kainuun maakuntakokeilunhan pani alulle sdp:n Lipponen täällä käydessään.
Jos Maakuntamalli pelaa suurten etäisyyksien Kainuussa, alue on n. 24 500 neliö-km ! Niin luulisi sen pelaavan pienemmilläkin alueilla. Taksi- ja ambulanssiliikenne on kyllä aikamoinen, kun mummuja kuskataan Puolangan ja Kuhmon väliä!
Kumma juttu ettei tätä kokeilua ole otettu esille. Oppositio vaatii vain kokeilua, täällähän sitä on tehty!
AJ:n ajatus ihan hyvä samoin tuo Saksassa yleisesti käytetty oppipoikasysteemi. Olin jossakin vaiheessa oppisopimustarkastajana ja siinä on kovasti hyviä puolia. Siinä valtio maksoi jonkinlaista korvaus työnantajalle työhön harjaannuttamisesta. Jostakin syystä tapa ei oikein kantanut. Nythän OPS sisältää kyllä enemmän työssäoppimista verrattuna aikaisempaan.
Nuo ammattitaidottomien pienemmät korvaukset = maksetaan työpanoksesta taitojen ja osaamisen mukaan on AY-liikkeen myötä ainakin tähän saakka tyssätty totaalisesti! Aikaisemminkin olen todennut, että AY-liike on Suomessa suurin työttömyyden aiheuttaja.
Tuo on totta teräsrakenteiden osalta. Palotilanteessa teräs johtaa lämpöä eri puolille rakennelmaa. Siellä syttymisherkkä aine saattaa syttyä palamaan kaukanakin alkupaikasta.
Meillä syttyi koululla teräsrunkoinen purusiilo ihan karkean hiomapaperin raapaisusta. 3 min. hälytyksestä tuli ensimmäinen paloauto paikalle. Pikkuisen hidasti asiaa, että joku oli jättänyt mersun purusiilon alle sään suojaan. Traktorilla vetäistiin mersu pois ja laskettiin purut tr-peltikärryyn. Puru kyti ja eri puolille siiloa syntyi uusia pesäkkeitä, koska teräs johti lämpöä.
Oppilaat katselivat osaston ikkunoista ja lehti kirjoitti seuraavana päivänä, että koulu palaa ja oppilaat vain ovat sisällä!
Tolopainen: @ Kun Suomessa ei juuri mitään valmisteta, miksi täällä pitäisi valtavasti olla porukkaa tutkimassa ja tekemässä tuotekehitystä ei mitään varten. Meiltä puuttuu kulutustavarateollisuus, ei sitä sellusta tehtyä kangastakaan täällä mihinkään käytetä, jos siitä vaatteita tehdään, ne tehdään halpamaissa. @
Tolopainen on nyt kyllä nukkunut tai muuten on silmät ja korvat kiinni nykyisyydestä! Suomen pienuuteen verrattuna täällä on tapahtunut lähimenneisyydessä ja nykyisyydessä todella paljon!
* Nokia, Autoteollisuus, Laivateollisuus, Pelit, Biotalous, Kemian teollisuus, yleensä elektroniikkateollisuus … ja mitä kaikkea muutakin on työnnetty maailmalle. Tuosta kuiduttamisestakin ollaan kovasti yhteistyössä kiinalaisten kanssa.
Entäpä Lapin matkailu ja esim. Vuokatin Urheilukeskus?!
* Kaida on suunnittelemassa Kemissä biolaitosta. * Lisäksi syntyi Kiinankeisarin käynnin yhteydessä yhteistyösopimus Kemijärven biolaitoksen rakentamisesta. * Vasti’ikään Paltamoom suunnitteilla olevaan Kaisell’in kanssa on aiemmin aiesopimus kiinalaisen yrityksen kanssa ja sitä juuri vahvistettiin.
Tuosta yrittämisen polkemisesta olen samaa mieltä: Suomessa kolm3n oppositiopuolueen mielestä yrittäminen on riistoa ja varsinkin pääministeri on erityisen suuri roisto, kun on menestynyt niin hyvin. Ja nyt yrittää työllistää työttömätkin!
Puu on pehmyt materiaali ja altis sään ja vuodenaikojen vaihteluille. Minusta puu on lämmin materiaali, mutta pinnoitus tulisi saada niin, että puun syyt jäävät näkyville ja se kestäisi Suomen vaikean ilmaston.
Muutimme Tampereelle 1967. Mieleen jäi silloin ”ufon”-mallinen muovista rakennettu huoltamo ennen kaupunkia. Taisi sellainen olla jossakin muuallakin. Eipä taida olla enää missään toimivana?
Kyllä Suomen kansainvälinen metsätieto riippuu hyvin paljon tutkijoidemme työstä. Ongelmana on teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön. Ellei tutkimuksen mukaista kehitystä olisi osattu soveltaa, niin me ”pikkutukin” kanssa kangettaisiin isoja ja pieniä tukkeja edelleen hevoskuormaan.
Lännempänä ovat olleet meidän edellä, Kanada, Yhdysvallat, Ruotsikin. Siellä on jo lähtiessä ollut enemmän resursseja. Mutta ”Smperi” aikoinaan toi Amerikan mallia ennen sotia Lapin savotoille. Käytännön puun korjuu ja jalostus on kyllä tällä hetkellä Suomessa kansainvälistä huippua.
