Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Okoon sitten näin. Veron palautusta vain näkyy pukkaavan aina joinakin vuosina. Onhan tuo 30 %:kin aika hyvä palautus.
Maalaisseppo: Vero-ohjeesta :
Jos metsätalouteen kohdistuvien vähennysten määrä on verovuonna ollut suurempi kuin metsätalouden pääomatulojen määrä, ilmoita laskelman osoittama <b>metsätalouden tappiollinen pääomatulo kohdassa 16</b>.
<b>Metsätalouden veroilmoituksella ilmoitettuja tietoja ei tarvitse siirtää henkilöasiakkaan esitäytetylle veroilmoitukselle.</b> Verohallinto ottaa metsätalouden puhtaan pääomatulon tai metsätalouden tappiollisen tuloksen mukaan verotuslaskentaan suoraan metsätalouden veroilmoituksesta.
”pikkutukille” $ Miten se veromatematiikka menee harrastaja ? $
Se menee niin, että menot ja tulot ovat eri osioissa. Jokainen meno vähentää verotettavaa tuloa osaltaan sen 30 %. Poikkeus tästä tulee silloin, jos/kun metsätalouden menot ovat suuremmat kuin tulot. Silloin tappio vähennetään eläketulosta jossa on taas vero-% vähän enemmän kuin 30 %!
Seurasin tuota ”Ei kiirettä” toimintaa ja ajattelin, että siinähän on ”wanhajätkän” kanssa toiminta pari! Siihen kun vielä yhdistää ”koillis-lapin” nimimerkin, niin teillähän on sitten toimintatiimi!
Käydään taas ensi kesänä Jalavan kaupasta hakemassa flanellia ja tehojätkä-T-paitoja 🙂 Isä ja äiti siellä on varmaankin jonkun reissuyön asustelleet.
”Ei kiirettä” on minusta tehnyt kovan työn hommatessaan itsenäisesti puun toimituksen sahan portille! Tulos on myös ollut laadukas hinnan puolesta! On muistettava, että laskusta saa vähentää metsäverotuksessa sen 30 % pois. Se lisää myös tuotosta. ”Jätkä” on oikeassa, Tolopainen ei vissiin ymmärtänyt tai ei paneutunut asiaan?
Tuossa puhutaan Koillis-Lapista ja toinen paikka on Koillismaa. Koillismaalla syntyneenä kunnioitan aikoinaan Reino Rinteen luomaa ja Kalle Päätalon esille tuomaa nimitystä ”Koillismaa” sisältäen kunnat: Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi.
Koillismaa rajoittuu pohjoisessa Etelä-Lapin alueeseen joka tunnetaan myös ”Peräpohjolana”. Koillis-Lappi on mielestäni sitten ylempänä kuten koillinenkin.
Kovasti näyttaäkin rahastoja olevan nyt tarjolla. Esim. OP-metsärahasto lupailee jopa 6 %:n korkotuottoa. Sama mitä Metsäliitolta saa ha-sijoituksena. Olen valinnut ML:n!
Nähtävästi pankkien metsärahastossa lasketaan tuotoksi a) metsän kasvun mukainen ja b) metsämaan mahdollinen arvonnousu. Tuota arvonnousua ei voi mitata ennen metsätilan myyntiä.
OP-metsärahasto kerryttää myös kiinteistöomaisuutta. Kysyttäessä siellä voidaan ottaa rahatoon sijoituksen myös sijoittajan omia metsätiloja. Hinnasta ei ollut vielä puhetta.
Planter on todellakin oikeassa! Sitä ei tahdo aina uskoa, ennenkuin sen kokee. Toissa keväänä totesin lähes täydellisen hirvituhon istuttamalleni pikku aukolle. Tein ilmoituksen metsään.fi kautta. Sieltä joku toimija kyllä soitti, mutta epäselväksi jäi, että milloin hän käy toteamassa tuhon, joka on hyvien kulkuyhteyksien päässä?
Kysyin loppusyksystä 2016 asiaa. Toimija sanoi, ettei ole vielä ehtinyt tehdä mitään. Sitten hän huomasi, että se palsta on vaimon kanssa yhteisomistuksessa. Hän sanoi, että hakemus pitää tehdä uudestaan ja molempien nimet tulee olla! No, niin tehtiin. Nyt siitä on jo puoli vuotta, mutta asiasta ei ole kuulunut mitään?
Olen vuokrannut sen palstan hirviseurueelle johon kuulun myös itsekin. Pitää nauttia hirven lihaa ja jossakin välissä ajattelin ripotella mätästetylle alueelle männyn siemenet 🙂 Hirviä on kyllä riittävästi, koska laskennassa jäi jahdin jälkeen 52 hirveä n. 3 000 ha:n alueelle.
Olipa mahtava kokemus olla luonnossa ulkona aikaisin. Nousin klo 4 koska koira herätti, pakkasta 5,5 oC. Lintujen konsertti oli mahtava, metsämiestä lämmitti erityisesti teeren soidin, joka kuului raikkaana! Uunin lämmitys on hoidettu, koirat ruokittu ja kävelty metsätietä kilometrin verran. Metsässä nuori metsä pitää vielä lunta niin paljon, että on hankala kulkea, koska hanki pettää ilman suksia tai lumikenkiä.
Samanlainen tilamme oli joskus 1997 ja 1982, joten tässä välillä ei voi puhua suurista muutoksista.
Se on tuo luonto ihmeellinen. Vaikka suuriakin eroja varsinkin näin keväällä on, niin se vain puuta puskee melkein saman verran joka kasvukaudella. Täällä kasvukausi on tosi lyhyt, silmämääräisesti 1,5 kk. toukokuun ja heinäluunn välillä. Heinäkuun puolella nila kuivuu ja Juhannukselta näyttää jo männyn taimien kasvu loppuvan.
Kasvukausi on tosi tehokas, johtuneeko pitkälti suuresta valosta koko vrk:n aikana? Lämpöäkään näin alkukesästä ei niin hirbeästi ole. Kasviasiantuntijat tietävät varmaan yhteyttämisestä?
Otsikkoon olisi voinut lisätä kolmanneksi siemenpuu-kylvö. Lähellä tuota autiotilaa hakattiin 6,4 ha:n aukko, joka jätettiin siemenpuuasentoon. Alue oli osittain kuusikkoa, mutta myös kovempia nyppylöitä. Kuusivaltaisuudesta johtuen siemenpuumäntyjä ei tahtonut löytyä ja minusta siemenpuut jäivät harvaksi n. 50 puuta / ha.
Maata ei revitty millään auki, 3 vuoden kuluttua alue oli aika tyhjän näköinen. Pukin kuusen taimia 2-3 tuhatta. Kovemmille maille nöusi männyn taimia ja alavimmille hieskoivua + näitä kuusen taimia. Niin, alue kyllä ojitettiin hakkuun jälkeen vesitalouden tasapainottamisen vuoksi.
Taimikon kehittyminen on kyllä hidasta. Nyt n. 20 vuodessa pituus on vasta 6-8 m. eli koivuista raivaamalla saa polttopuurankaa. On se muutaman vuoden jäljessä verrattuna, jos taimet olisi istutettu heti hakkuun jälkeen.
Siemenpuiden kanssa nujusin 3 kertaa. Kaksi kertaa myrsky kaatoi 1/3 puista ja kolmannella kerralla kaadoin sitten loput. Kalustoa oli silloin tr+juontokoura. Tukit sahuutin kenttäsirkkelillä, joka tuli paikalle kun pölkkyjä oli tli 100 kpl. Taisimpa yhden tukkierän myydä hankintana pikkusahallekin.
