Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Otsikkoon mentäessä ja puukauppaa tehtäessä tulimieleen päästökauppa ja hiilinielu. Käytännössä sen on joku jo ratkaissut puoleksi:
Hiilinieluhan on sellainen metsä, jonka vuosikasvu on + merkkinen. Päästölähde tulee metsästä kun sen kasvuloppuu ja lahoaminen alkaa. Lisäksi hakattu metsä menettää sitomansa hiilen.
Jostain on jäänyt mieleen, että 1 m3/ha-v on arvioitu 10-15€:n arvoiseksi. Ja kun katsoo myyntihintoja, niin kas kummaa, ainakin sen verran onkin jo vähennetty puun hinnasta!
Se toinen puolisko asiasta on metsänomistajan kasvattaman puuston korvaaminen hiilinieluna. Eli jos et myykään puuta, niin sinun tulisi saada hiilen sitomisesta 10-15 €/m3-v korvausta. Tämähän olisi mo:jien päästökauppaa! Yhteinen etu näistä järjestelyistä olisi valtava paperityövoiman tarve, joka työllistäisi tarkastajia.
Tuo Maastullin artikkeli kuvailee sitä todellista byrokratiaa, mitä EU:n toiminta on. Yksinkertaisin ratkaisu olisi energiatuki kotimaiselle alkutuottajalle. Energialaitoksen raaka-aine olisi jo tuen avulla saatu niin halvaksi, että sitä voisi käyttää fossiilisen saastuttavan tuontiaineen asemesta.
Kajaanin tehtaalla UPM taktikui selvästi tukin hintojen kanssa. Parhaimmillaan 18+ tukki oli tarjouksessa 81 €/m3. Niitä puhtaita tukkileimikoita, joiden latva yltää 18 + mittaan ei yleensä Kainuussa kovin paljon ole. Kuitu meni siinä ohessa sitten alihintaan. Kuusikuitu olisi ollut aika hyvä, koska 4-koneen hierre käytti kuusta.
Kainuussa etäisyydet ovat jo sitä luokkaa, että perimmäiset kolkat alkavat olla 0-rajalla kuidun suhteen.
Puukille: enpä nyt paljasta eilistä hintaa. Kainuun hinnat ei pysty kilpailemaan etelän hintojen kanssa, mutta jonkin matkaa kuusitukki oli yli 50 €:n, taisi männyn tukkkihinta olla euron halvempi! Sitä kyllä ihmettelen, koska esim. rakennuspuuna mänty on vahvempi, eikä pyri kuivatessa kieroilemaan niin herkästi. Kuidun hinta kyllä kilpailee etelän hintojen kanssa ainakin taulukon mukaan.
Parempia korkoja saa tosiaan esim. pörssistä; Metsä-Board B näkyy lähentelevän 7 €, ostin niitä viimeksi siinä 1,2 €, joten tuleehan siinäkin prosentteja!
Tolopainen: $ Muutamat tollot myyvät nykyisinkin tukkia halvemmalla ilman kilpailutustaa MG:lle kun ovat jäseniä. $
Taannoin MG:n ostomiehelle totesin, että MG:han on Suomen suurin sahaaja, joten se pitää näkyä myös tukin hinnassa. Toisaalta se on kyllä aluekohtaista, riippuen siitä miten kaukana saha on metsästä. Eilen teimme kauppaa, jossa tukin hinnaksi tuli bonuksen kanssa 2-3 €/m3 enemmän verrattuna aikaisemmin kysymääni tarjoukseen kahdelta eri sahalta!
Kuidussa MG on ollut ainakin meille täällä selvästi paras. Eilinen hinta ylitti selvästi aluekohtaiset taulukkohinnat. Kun 4 vuoden myynnit ylittävät 3 500 mottia, niin bonus on 1,4 €/m3.
Pääomabonuksen 15 %:n vastaantulo Metsäliitolta A-osuuksiin on minusta aikamoinen etu. Siihen kun tulee A-osuuksien korko-% 5-5,5 %, mistä muualta saa ”rehellisesti” enemmän tuottoa? Pohjana on ha-kohtainen sijoitus joka antaa korkoa 6 %. Aikaisemmin tuotto oli verovapaa 3 000 €:on saakka. Nyt siitä menee veroa neljäsosasta, mutta yläraja nostettiin 5 000 €:on.
Isot liikenne-tr:t menevät sen 60-80 km/h. Niissä nopeuksissa ilman vastus kasvaa toiseen potenssiin ja muut kulkuvastuksetkin ovat eri luokkaa kuin autoilla. Polttoainetta palaa mahottomasti. Oma Valtra menee 40 km/h ja maantieajossa huomaa jo pa-kulutuksen selvän lisäyksen litraa/h.
Moottorip.öljy on vielä alle euron/l, diesel oli eilen tankatessa 1,259 €/l. Kovalla kulutuksella ero jo vaikuttaa menoissa. Olen ymmärtänyt, että käytännössä mpö ja diesel ovat muuten samoja ainoastaan reagenssiväri on verotuksen vuoksi lisätty mpö:yn.
Täällä tr:t huristavat maataloustuotteita, koska pellot ovat hajallaan. Myös sorakuormia menee usein ohitse, mutta n. 50 km:n päässä olevat suuret soravarat tulevat kyllä autoilla. Metsäkuljetuksia ei juuri näy. 5-tiellä kun rankakuormaa lähden viemään, niin katson mahd. hiljaisen vrk-ajan, koska itseäkin v***ttaa pian takana olevat autojonot 🙁
Kyllähän ne tr-tukkikuormat tien tukkona ovat. Saattaisi suuremmassa määrin muuttua tilanne, jos käytäntö suurenee? Liekköhän noilla liikenne-tr:lla diesel polttoaineena? Löpöllä ajettaessa täytyy olla lisälupa, jos ajaa kolmannen omistamia puita. Itse olen tr-metsäkärryllä polttorankaa ajanut ilman lisämaksuja, koska puut ovat omia.
Jatkuva kasvatus voisi olla paikallaan joissakin luontokohteissa vesistöjen lähistöllä, matkailua harjoittavassa metsikössä ja ihan omaksi iloksi lähimetsikössä. Taloudessa, kun otetaan vertailuun harventamalla otetun puun hinta, hakkaamisen kalliimpi kuutiohinta ja mahdolliset puustovauriot, en usko jk:n pärjäävän talousmetsän tuottoon.
