Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Onko kovametallipalaterä painavampi kuin meltorautaterä? Painavampana kiinnijuuttuminen ei olisi niin ranttua. Klapikoneessani on kovapalaterä ja teroitus ja palahuolto tehdääm n. 1 000 irtomotin jälkeen! Terän halaisija (700 mm) on kyllä suurempi kuin rs:ssa,
Olen aina ihmetellyt, että miksi raivaussahan terä on niin pehmeä? Onhan se helppo viilata, mutta kuten ”jätkä” kirjoitti viilaus on tehtävä joka tankille.
Poro näyttää olevan aika ärhäkkä keskusteluaihe. Ensimmäinen mielikuva muistissa oikeastaan on tästä maailmasta Iijoen varrella. Näen komean porotokan joen vastarannalla, se on n. 3-vuotiaana jäänyt mieleen. Toinen voimakas mielikuva oli samana kesänä, kun naapurin tyttö hukkui samaiseen Iijokeen.
Vusakallolla on kyllä mennyt 20 vuotta ohi, jos hybridiauto on vielä tuntematon! Eräs kaverini laittoi vuosia sitten hybridi-Priuksen. Toyota lienee kaemmin ollut ns. normaalimarkkinoilla Hybridinsä kanssa. Muuli on ehkä tunnetuin Hybridi: se oli yhdistelmä kahdesta eri oliosta hevosesta ja aasista. Tosin se hybriditulos ei kykene jatkamaan kehitystä!
Toyota ja muutkin auton valmistajat ovat kehittäneet tätä polttomoottorin ja sähkömoottorin yhdistelmää alkuperäistä paremmaksi. Hybridi-tekniikkaan en ole paremmin perehtynyt, mutta siinä on kumminkin oltava kaksi moottoria, joista sähkömoottori esim. jarrutuksissa akkujen lataantuessa myötä saa virtaa käyttöönsä. Pojalla on toinen hybridi-mb menossa ja parkkialueella lähdettäessä auto lähtee sähkömoottorin avulla.
Hybridiautoissa näkyy olevan pistorasiasta suoraan akkulataus, mutta mieluummin omaan sähköverkkoon, jos haluaa säilyttää naapurisovun. Polttomoottorikäyttö varmistaa riittävän toimintasäteen. Puhtaan sähköauton latausaika on aika pitkä ja toimintasäde ainakin vielä rajallinen.
Jotenkin tuntuu, että hybridit ovat ohimenevä kehitysmuoto polttomoottorin ja puhtaan sähkömoottorin välillä. Akkujen kehityksestä on kiinni, että milloin puhdas sähköauto on Suomen pitkillä ja harvoilla alueilla käyttökelpoinen. Nykyinen yhdistelmä on tietysti kalliimpi kuin pelkkä polttomoorilla käyvä. Pelkkä sähkömoottori olisi myös halvempi ja suuri etu sähkömoottorilla olisi autossa heti alussa oleva vääntömomentti.
UPM ainakin on rakentanut metsäteitä joitakin kilometrejä, eikä liene saanut Kemeraa. Kun katsoo UPM:n tulosta ( 1 000 000 000 €/v), niin tuntuu metsätalous pelaavan ilman Kemeraakin!
Entisen tien kohdalle korjattiin ja viimeisteltiin tietä 1,35 km. Hinta oli n. 43 000 €. Ei tullaisia teitä kärsi kyllä tämän seudun metsärahoilla rakentaa.
sitolkka: $ Metsäpeurojahan oli ennen susilaumojen invaasiota jo Puolangalla saakka. Ihan poronhoitoalueen rajalla.$
Metsäpeurathan alkoivat risteytyä porojen kanssa. Metsäpeuran kasvattajille tuli hätä kannan muuttumisesta. Hyrynsalmi on poronhoidon eteläisin kunta, sinne rakennettiin aita erottamaan porot ja metsäpeura toisistaan. Näitä risteytymiä jopa välillä metsästettiin peura-alueelta. Olisiko tuo Perhon alueelle siirtoistutus ollut eräs hätätoimenpide metsäpeuran säilyttämiseksi? Joka tapauksessa Perhossa on enemmän metsäpeuroja kuin Kuhmossa.
Metsäpeurathan vaeltavat muuallakin kuin Puolangalla, joka on poronhoitoaluetta. Myös Sotkamossa, Ristijärvellä ja Paltamossakin saattaa tavata metsäpeuran. Kainuussa luonnonsuojelijoilla on miettimistä, koska susi on metsäpeuran vaarana ja molemmat ovat suojeltavia. Maailmassa lienee kumminkin susi yleisempi kuin Suomessa ainoana maailmassa oleva metsäpeurakanta.
Kallen miepiteelle kallellaan! Elinkeinona poronhoito samaistetaan monesti oikeastikin saamelaisten paimentolaiselämään. Saamelaisalueilla metsäomistus on pitkälti valtiolla, joten yksityisten metsät eivät siitä rasitu ja muutenkin puun teollinen käyttö ei pitkien etäisyyksien vuoksi kannata. Uutisten mukaan huonojaa välejä esiintyy saamelaisten ja metsureiden välillä.
Saamelaisalueen ulkopuolella moni isonkin talon isäntä on hurahtanut vapaaseen poromiehen elämään ja talo on autioitunut. Suurimmat ongelmat tulevat juusi eteläisimmiltä poronhoitoalueilta. Esim. Hyrynsalmen ja Suomussalmen korkeudella poronhoidolla eläminen tuntuu utopistiselta. Harrastuksen vuoksi poroja voisi olla joku aqitauksessa saamelaisalueen ulkopuolella.
Ainakin tällä hetkellä Lapissa vetovoimainen turistikokemus on Saamelaisuus, poronhoito ja koiravaljakointi.
Paljonkohan näissä laatuautoissa; Mersu, Bemari, Volvo on mielestänne ”merkkilisää”? Vertailuna vastaavilla suorituskyvyillä varustettu ns. karvahattumalli; Vw, Ford, Opel, Pösö, Kia , Nissan, Toyota… ja mitä kaikkea näitä nyt onkaan?
Vai onko ”laatuautoilla” ihan oikeasti vain niin paljon mukavampi ajaa?
Kyllähän nuo ”harrastukset” pakkaa maksamaan. Hirvikoira- ja hirven metsästysvälineisiin on mennyt vuosittain useampi tonni. 2 tutkaa ja molemmille näyttö kännykkä / tabletti erikseen.
Klapiharrastuksen konehankintoihin on mennyt n. 80 000 €. Niillä vehkeillä voi kyllä tehdä muutakin metsätyötä. Ajoneuvot päälle. kyllähän tuohon mahtuisi jonkun tonnin kuvauskopterikin Joku tuttava lekottelee eläkkeellä Floridassa tai Espanjassa talvet.
Se on makuasia, sanoi kissa kun takapuoltaan nuoli!
