Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Lappeenrantaanhan UPM rakensi biodieseltehtaan, siitäpä ei ole kuulunut sen enempää julkimediassa? Miten siellä mennee? UPM tekee kyllä kovaa tulosta kaikkiaan, joten ei se tehdas tulosta tunnu ainakaan laskevan.
St1 alkaa täällä valuttaa sahauspurusta etanolia ensi syksynä ja laitosta jo isonnetaan kovalla touhulla. Etanoli ei varmaankaan elätä mitään leväkasvustoa!
Dieselöljyä saadaan fossiilisesta raakaöljystä, joten ainakaan sen puutetta ei ole näkyvissä ja hinta tuntuu laskevan, koska kulutus on pienentynyt ja edelleen uusia öljylähteitä löytyy maapallolta. Olisi mielenkiintoista tietää, että mitä kaikkea haitallista päästöä saksalaiset ovat dieselistä mitanneet, koska kaupungeissa dieselien käyttöä rajoitetaan?
Suomessa ei näin voi yleistää. Kaikkia metsään liittyviä asioita voi olla: – virkistyskäyttö: matkailu, metsästys, vaihtelu (esim. peltosaarekkeet) – suojelu – talousmetsä. Jk voi olla ns. talousmetsäkin. Aikoinaan ennen näin voimakasta metsäteollisuutta (joka tuli lähinnä sodan jälkeen, jolloin oli pakko valjastaa koko valtio sotakorvausten hoitoon, sama tilanne oli raskaassa metallissa ja vesi-energiassa.)
Niin, ennen otettiin metsästä ensin oma tarve; rakentamiseen itselle, karjalle, varastoille..Sitten mahdollisesti myyntiin. Hirsitalkoot on ollut varsin yleinen naapurin auttaminen koko maassa. Näihin on otettu sopivin puu, johonkin kirkkoon on haalittu koko pitäjän parhaimmat petäjät. Tämä on ollut varsinaista Jatkuvan kasvatuksen periaatteella toimivaa metsän käyttöä.
Metsäteollisuuden nousun myötä metsänhoitoa on tehostettu ja teollisuuden käyttöä varten jk ei kyllä pärjää metsän tuotossa. Muuten jk-metsillä on kyllä tänäänkin käyttöä!
Tuo on kyllä totta, että valtiolle fossiilisella pa:lla toimivat autot ovat niin hyvä tulolähde, että sen loppuminen tai väheneminen pitäisi paikata jollakin muulla verolla. Sosiaalimenot on Suomessa vedetty kyllä niin yläkanttiin.
Volvolla kävin nuoren auton myyjän kanssa koeajolla ja hän oli sitä mieltä, että Volvo lopettaa pienten dieslautojen valmistuksen 4 vuoden sisällä!
Miten minulla on sellainen mielikuva, että vielä tällä vuosituhannella Kuhmo Oy:llä oli mahdollisuus ns. toimituskauppaan. Sain itsekin taulukon tukkien mitoista ja tekohinnat oli muistaakseni tehtaan portille! En ensimmäistäkään kauppaa tehnyt, koska toimitus tehtaan portille omien pienten määrien kanssa tuntui täysin utopistiselta.
Nyt Kuhmo Oy:llä on omat sopimukset metsäteko- ja autopuolella. Homma näkyy toimivan.
Kyllä minä metsänomistajana ”ymmärrän” energiapuun tuen alkutuottajalle. Sehän aiheuttaa välittömästi energiateollisuudelle halvemman raaka-aineen. Haketustukikin kelpaa energialaitoksille. Tukemisen tarkoituksena on suosia kotimaista uusiutuvan energian käyttöä.
Jatkuvasti tulee viestejä, että Venäjältä tuleva hake saa saman haketuen kuin kotimaisesta energiapuusta tehty. Pitääkö se paikkansa, kuka sen tietää? Jos näin on, niin siitä tuesta päättäjät pitäisi saada vastuulle!
Oletko ”Jätkä” kilpaillut hakkuukisoissa, siellähän taitaa traktorin käyttö olla kielletty ? Nostan hattua näille ”metsien miehille”, ei siellä metsässäkään aina ole traktoria tarjolla.
Olen kaatanut siksi monta konkeloa, että ne muutamat puut, jotka lähinnä pihasta olen kaatanut, niin käytän traktoria. 35 metrin puomivinssillä pystyy puun vetämään traktorin suuntaan. Laitan vinssin silmukan muutaman metrin korkeuteen, emäntä kauko-ohjaimeen, sahaan tyvestä samalla, kun emäntä vetää puun nurin oikeaan suuntaan.
Rannalla oli vanha telekänpönttö puuna, osittain lahonut. Syysmyrskyn aikana näin puun heiluvan ja se oli kallellaan naapurin rantamajan suuntaan. 10 m:n sidosliinalla kiristin hongan isoon kuuseen. Talvella, kun järvi oli jäässä ja lumessa, kaadoin hongan sitten jäälle, mistä se oli helppo sahailla nuotiopuiksi.
Päästökaupat on kehitetty niin monimutkaiseksi järjestelmäksi, että sen varjolla taitavat väärinkäytökset ovat mahdollisia. Esim. Windfall-voito näyttävät menevän suurimmille maille (Saksa, I-B, Italia, Espanja, Puola, varsinaisia hiilenpolttajia!). Paljon yksinkertaisempi systeemi olisi suoraan verottaa esim. hiiliverona.
Yleisesti ottaen Keski-Euroopassa on kyllä ilma tunkkaisempaa kuin Suomessa. Johan tuollainen asumiskeskittymä tuottaa päästöjä itsessäänkin enemmän kuin harvaan asuttu Suomi. Lisäksi tuo päästöjen ja hiilinielujen arviointi tuntuu sivusta katsottuna ”hatusta” vedetyksi. Suomi ei noissa neuvotteluissa pärjää.
Meillä kotona oli suometsäkokeilu joskus 1950-luvulla. Lapiopelillä kaivettiin aika pieni suolämpäre ojiin ja vesi lähti sopivasti alaspäin. Kuokalla laikutettiin ja istutettiin paljasjuuri männyntaimia. Kun taimet olivat n. metrin korkuisia, niin kannettiin puun tuhkaa taimille.
Kasvua ei sitten tullut kukaan mittailemaan ja itseltäkin se oikeastaan unohtui. Tuloksia kokeilusta emme saaneet, mutta ymmärsin, että kokeilu oli laajempi?
