Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Tylsä ketju – uusi tilalle ja tylsä teroitukseen. Olisiko syytä katsoa laipan suoruus?
Itse käynyt muutaman kerran, koska koivujen saaminen hakkuuseen saattaa vaatia kuvioiden valintaa. Nykyajan puun ostajilla on jo niin hyvät kartat koneella, että sinne voi rajata suoraan. Reaaliaikaiset ilmakuvat ovat aika selkeitä.
Toki moton tullessa jutellaan yhdessä miten hakataan. Saattaapa motokuski soitella metsästäkin, että pitäiskö hakkuuta laajentaa, koska vieressä oleva kuvio vaatii harvennusta.
Tykkään suurista kuvioista, suurin on yli 40 ha. Yhtiön ostaja on joskus toivonut, että mieluummin yli ha:n alue saisi olla. Koneen siirtelykin maksaa, ellei satu naapurin kanssa hakkuita. Yhtiön ostohlöt kyllä pyrkivät ajoittamaan motoyrittäjien kanssa isompia alueita samalta suunnalta.
Taas ob HS:ssa lietsontaa alkutuottajia kohtaan. Tällaiset kirjoitukset lisäävät näiden tukien avulla taajamiin keskittyneitä siipeilijöitä. Oliko Helsingin kunnallisvaaleissa alkutuottajille (kepu) peräti reilun 3 %:n kannatus! Mielestäni se ei ole oikeaa ”tasa-arvoa”, että mitään kunnollista tekemätön saa suurempaa tukea kuin oikeaa työtä tekevä palkkaa!
Lähivuosina enemmillään olen maksanut metsään liittyvää omaisuusveroa yli 60 000 €/v. Sillähän on elätetty jo useampia työtä vieroksuvia.
Toki metsätulot vaihtelevat vuosittain ja välillä tulee pelkästään vähennyksiä. Vähennysvuosia on sitten paikattava aikoinaan työstä tienatulla eläketulolla.
Metsurin alkutaipaleella savottakämpällä ensin oli kaffeet ja sitten läskisoosi, ehkä puuro. En voinut syödä aamulla läskisoosia – onneksi! Suuri osa entisistä jätkistä, jotka söivät soosin päivän alussa, jatkoivat ”kymppinä” keveämmillä töillä saivat sydärin ennen eläkeikää!
Nyt eläkkeellä aamulla kahvit ja puuro. Parin tunnin välein tauot joilla kahvit ja voileipä sekä juominen. Suonenvetoja / lihaskramppeja hoidan vichyllä ja magnesiumilla. Työpäivän jälkeen sitten ateria. Kahvia menee päivässä 5 -7 kupillista.
Hirvikoepäivänä koiranohjaajalla on järkejään metsässä lämpölaukku sekä polttopuut! Alkaa koko maassa olla tapa, että koiranohjaaja ruokkii tuomarit ja oppaan päivän aikana.
Saattaa kyllä tulla aika oksaisia kuusia ja koivujakin, jos kovin harvaan istuttaa. Anttonilla on se penkkisysteemi, jossa istutusvälit ovatehkä metrin luokkaa, mutta penkkien väli 5 – 10 m. Paikallisen mh:n kanssa mietiskelin, josko muutaman hehtaarin päätehakkuun jälkeen kaivatan kaivukoneella penkkejä kuusen taimille. Penkkien väli olisi helppo ajaa tarvittaessa vesaleikkurilla puhtaaksi, ei tarvitseisi raivaussahaa.
Naapurilla on 03-luokan kuusiaita tontin rajalla. Kuuset ovat alle metrin välein aikanaan istutettu. Puiden välillä oksat ovat vähäisiä, mutta sivuilla on maahan asti leveät oksat. On siinä ainakin moto kovilla niiden alaoksien kanssa.
Apli: $ 10e motti pystykaupalla, ottavat sen 3cm, ensiharvennusta, kelpaa kaikki puulajit, hankintakaupalla 17-20e riippuu myyjästä, siinä viimeaikaisia hintoja. $
Tuo pystykauppa on hyvä rankapuulle, itse otan latvan 4 cm:in. Paras tarjouys oli 7 €/m3 pystykaupalla – tein hankintana. Hankintana Apli on saanut työn osuuden – riippuu myyjästä… – onko Apli ollutkin ostajana?
Teosta motolle ja ajosta tien varteen olen maksanut 18 €/m3.
Joo, rangan ostajat haluavat kuntoillakseen napsia itse polttopuunsa. Kysyntä yllättää, vein yhdelle nuorelle miehelle tr-kuorman ja hän halusi 5 kuormaa lisää! Yhdelle meni suoraan rekasta nuppiosa.
Saahan siinä kuntoilulle tulosta, kun yhdestä tr-kuormasta tulee 10-12 klapi-irtomottia a’ 40-45 €/i-m3! Tr-kuormasta olen veloittanut 160 – 180 €, riippuen laadusta.
”Jätkä” $ Kun sahalla tehdään nippukatkaisu, niin mitä ihmeellistä siinä on? Etkö ymmärrä käsitettä Tasausvara? $
Aikavälillä 1958-64 tein tukkeja ensin kaarisahalla / justeerilla ja kirveellä, vuodesta 1960-> m.sahalla ja kirveellä. Tasausvara oli silloin nimeltään justeeraus. Mo:na ja tekomiehenä sitä noijuttiin ylimääräisenä menekkinä, koska tukissa se oli 6″ ennen kuin jalkamitalla mitattiin varsinainen tukin pituus. 16′ oli aika yleinen mitta, se on 48,8 dm. Pyöristettynä 49 dm, ja siitä kun jaetaan 3 dm:n välein, tulee mittoja 46, 43, 40, 37,,, 52,55.
Yleiamaailmainen vientimitta oli jalkaperusteinen. Kaivospuut olivat yleiseti joko 6 ’ tai 10 ’. Mo:n ja metsurin kannalta aikamoinen uudistus oli silloin, kun tukki mitattiin todellisena katkaistun kartion tilavuutena. Metsurijätkänä ollessa sai tekopalkan ja mo puun hinnan lieriön tilavuutena latva halkaisijana.
Noita sahatavaran kuivattuja lumppeja on välistä polttopuun pituisina. Kuivattuna se on aika tulenarkaa.
