Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Ei jaksa seurata samaa jankausta, on muutakin hommaa.
Mikä se oli esim. tuo tukkirungon osuus 87 dm? Eihän se ole kerrannainen 3 dm:lle eli jalkamitalle. Jos siitä napataan 2 x 43 dm, niin 1 dm saa mennä pikkutukille, jos on juokseva puu tai sitten kuidulle.
Toisaalta miksi tuo jalkamitta on jäänyt vaikka metrijärjestelmä on yleistynyt? Jollakin sahalla olen nähnyt lankkunipun tasausta isolla sirkkelillä, joten joka lankun kohdalla se desimetri ei näytä olevan kovin tarkka.
Tolopaisen runkomitta antaisi ostajalle vapaat kädet tehdä puun vaikka desimetrin pätkiin. Olen ymmärtänyt, että myyjän kannalta runkomitta on vielä hakusessa?
En oikein ymmätänyt ”koillis-lapin” juttuja? Koillis-Lappi käsittää kuntia: Salla, Savukoski, Sodankylä ja osan Inaria. Kyllähän niitä huijareita riittää sinnekin perukoille.
Yrittäjätoiminta on kyllä mielestäni välttämätöntä, että saadaan näille kaikille tukea nostaville asukkaille ”tasa-arvoiset” olosuhteet. On se hyvä vaatia tasa-arvon mukaiset palvelut, mutta ei vain olla näitä palveluita valmiita tekemään.
”mehtäukon” kanssa olen liikuttavasti samaa mieltä. En ole koskaan ymmärtänyt, että metsästäjiä syyllistetään vaikka kokemuksen mukaan lupia haetaan, mutta niitä ei saada läheskään riittävästi. Olen nähnyt seuroja, jotka jopa ilmoittaa kaataneensa kiintiön täyteen vaikka joku luvista on jäänytkib käyttämättä! Syynä siihen on, että seuraavalle syksylle saataisiin enemmän kaatolupia.
Toki metsästäjät voivat viestittää mo:lle, jos vahinkoja on tullut. Sehän käy juohevasti siinä vuokrasopimuksen uusimisen kanssa tai ihan muuten vain peijaisissa tai kohdatessa. Eihän vanhempi mo enää välttämättä pääse metsässäänkään liikkumaan. Sama tilannehan on etämetsänomistajien suhteen. Mutta toki varsinaisia velvoitteita ei pidä kaataa metsästäjänkään niskaan. Vuokrasopimukseen voi sellaisenkin ehdon kyllä merkata. Aktiivinren mo voi kysellä, että mitä siellä metsässä näkyy.
Monet ovat myös vastaan hirvenhaukkukokeita. Haukkukoe on kyllä sellainen tilanne, jossa päivän mittaan tulee ko alue aika tutuksi ja siinä kokeen seuraamisen ohella näkee, että minkälaista metsää alueella on. Kiitettävään suoritukseen vaaditaan min. 5 km:n karkotukset ja kolme kertaa on käytävä hirven luona. Monesti karkotuksista voi kertyä kymmeniä kilometrejä päivän mittaan, koska hirvi ei oikein tiedä kokeen sääntöjä!
Autothan on kulutustavaraa, ei mitään kestohyödykkeitä. Auton ympärillä pyörii vuosittain niin suuri miljardien bisnes, että joka vuosi kannattaa tahdä joku muutos, että uusi malli taas vetäisi.
Jos kerran on varaa, kuten Tolopaisella, niin oman mukavuuden vuoksi on parasta ajaa aina takuuautoilla. Ajomukavuudesta varsinkin pitemmillä matkoilla kannattaa sitten maksaa myös vähän enemmän ja säästää vaikka muista turhuuksista – jos ei niihin ole varaa!
Miksi eläkeläisen pitäisi pihistellä omasta mukavuudestaan? Kuluttaa näihin kertakäyttöisiin autoihin vaikka – perillisiltähän se on pois!
Metsätraktoriksi rakennettu Valtra + Nisulan vermeet yli 8 m:n puomilla lienee jo aika pitkälle vedetty tr-yhdistelmä. Kallelta saa varmaankin pitkälle mietitty ja kokeiltu. tuotos.
Jos lähtisi toisin päin laskemaan eli tr+metsäyhdistelmä kuskeineen haluaisi esim. 50 €/h + alv. 8-tuntinen työrupeama tulisi 400 €. Paljonko pitäisi olla 1- harvennukselta kuutioita autotien varressa, jos 18 €/m3 olisi tavoitteena (itse maksoin tr-motolle tuon)? Sehän olisi reilut 22 m3. Se tekisi puolikymmentä tr-kärrykuormaa/pv. Onko ylivoimainen?
Tuo maksuaikataulu on kyllä sellainen, että jos leipä tulee metsäkaupoista, niin budjetti on kyllä suunniteltava vähintään 1-2 vuoden periodilla. Itse kun teetän motoyrittäjällä koivuja, niin pyrin maksamaan kustannuksen ennen vuoden vaihdetta. Etuja on 2, alvin saa nykyisin takaisin viimeistään maaliskuussa (aikaisemmin vasta loppuvuodesta). Ja korjuukustannukset saan kuluvan vuoden verotukseen vahennyksenä.
Tili klapeista tulee vasta kuivamisen jälkeen yleensä seuraavana vuotena tai ylivuoteisena myytynä sitä seuraavana. Kuluja kyllä klapin teosta ja kuivatuksen järjestelyistä tulee pitkin vuotta.
Kysykääpä koneyrakoitsijalta, että kummalle on helpompi tehdä puita Metsäyhtiölle vai yksittäisille pienmetsän omistajille. Tuhansien ha:n omistajilla voi olla vaikka oma moto.
Tolopainenko se tekee m.sahalla 5 kiintoa harvennusta litralla? Itse ainakin huskulla tahtoo tankilla tulla vain 1-2 mottia riippuen puun laadusta. Tukkisavotalla pässee suurempaan tuotokseen, mutta se tukkihankintahan on todettu monesta suusta kannattamattomaksi- menipä mottiin litra tai desi.
”Puukin” kanssa erimieltä! Dieselmoottorien päästöt on jo merkittävämpiä varsinkin suuremmissa kaupungeissa. Siksi kai niitä ei kohta enää h-autoissa käytetäkään ellei sitten moottoreita muuteta vähemmän saastuttaviksi.
Henkilöautojen dieselithän on juuri kehitetty vähäpäästöisiksi. Suodattimilla saadaa noet pois. Diesel-moottorin hyötysuhde on niin paljon bensamoottoria parempi (jopa 30-40 %), että se näkyy fossiilisen raaka-aineen tarpeessa!
Tuo kaupunkien saastuminen on monen saastuttajan summa, suurena tekijänä on kivikylässä ahtaasti asuvien ihmisten huoltamiseen tarkoitetut kuorma-autot, joiden päästöt ovat eri luokkaa kuin suodatetut h-autojen d-moottorit.
Olen viimeksi ajanut bensakuormuria autokomppaniassa 1960-luvulla. Kulutus oli tankkimittareiden mukaan 60-70 l/100 km.
Olen ymmärtänyt, että Anton on tutkijoiden rymäaktiivi? Onko Antonilla kirjallista tuotantoa – muuta kuin täällä foorumilla? Noita Mielikäisen juttujahan on ihan hauska lueskella. Tosin osa on käytännön työn kokemuksella itsestään selvyyksiä. Mutta teksti on sitä nykyisin poppia olevaa ”selkokieltä”.
