Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
jees-h-valta: ¤ Kyllähän riittävän isoon citymaasturiin yksi synnyttäjäkin sopii. ¤
Siihen ei mitään isoa maasturia tarvita, kun hetki tulee. Eräänä Juhannusaattona olimme nuoren perheen kanssa Lempäälässä valmistautumassa Juhanneksen viettoon, saunaa lämmitettiin, koivut oli istutettu, kahveet keitetty…
Siinä klo 22 nuori raskaana oleva emäntämme alkoi puhua supistuksista siihen malliin, että alkaa olla tosi kysymyksessä. Saunassahan ne olisi ennen asian hoitaneet, mutta pistin Morris Minin tulille ja suuntana Tampereen synnytyssairaala.
Tuleva nuori äiti rökötti Minin tapapenkillä puolimakuulla ja ennen kaupunkia tuli lapsivesi. Lapsi kumminkin sinnitteli niin kauan, että ehdittiin sairaalaan ja tyttövauva ilmestyikin parin tunnin päästä!
Olisi meillä kahdestaan ollut Minissä synnyttäminen vähän ahdasta!
A.Jalkanen: £ Suolojen puute on mahdollinen – korjautuu nuolukiviä asettamalla. £
Sekö lienee ollut? Samaan aikaan pidin hirville kaksi nuolukivipaikkaa n. 200 metrin päässä. Nuolukivien ympärillä oli n. 10 ha siemennettyä ja luontaisesti uudistettua männyn taimikkoa.
Taimikot säilyivat lähes täydellisesti hirvituhoilta!
Jokin puutos eläimillä saattaa olla koska isoja kuusia ovat jyrsineet?
Täytyy kertoa kokemuksista, ettei ole keksittyjä asioita. Minulla nimittäin oli tuossa lähipalstalla myös muutamia mullikoita vasikasta kasvatettuna. Aitasin vähän vanhaa peltoa ja nurkkaan jäi muutamia isompia puita varjostamaan kesähelteillä mullikoita. Eläimillä oli kyllä syömistä ja juomista, mutta syksyn tullessa mullikat jyrsivät kuvan mukaisesti isoja kuusia? Mullikat on kyllä syöty ajat sitten, mutta kuuset ovat pystyssä ja luonto on hoitanut niin, ettei päällepäin juuri vahinkoa huomaa. Ei niistä kyllä sahapuuksi ole!
”sitolkka” $ Jos tämän jälkeen vielä aikaa ja energiaa jää, voi tehdä jotain erikoishakkuita tai vastaavia hankintana harrastusmielessä. Taloudellisesti siinä ei ole järkeä. $
Tämä on totta, itse teen sen 125 m3 vuodessa lähinnä hyötyliikunnan vuoksi. Samalla saa rauhasssa purkaa harmiaan, jos ja kun menee joku homma honkkelille. Vähän samaan tapaan kuin Hyrynsalmelainen motomies 🙂
Joo, laskin kuten olisin itse tehnyt hankintaa. Urakoitsijalle maksetun työn kustannuksen voi vähentää verotuksessa ja alvi menee kokonaan, se vain kiertää välillä tilillä.
Tuo verovähennys metsätulosta on kyllä sama kuin pääomavero 30 %. Jos taas 2C-lomakkeella tulee – merkkinen tiulos, niin se pudottaa varsinaista verotusta tappiona ja jos varsinaisen vero-% on suurempi, niin verovähennyksen osuus tulee suuremmaksi.
Unkarissa nähtiin tuo älytön bisnes ihmisten salakuljetuksessa. Suomessa suuri virhe tehtiin Haaparannan ja Tornion rajalla, kun Ruotsi kiikutti busseilla yli 30 000 ”pakolaista” Suomeen. Nyt suurin osa noista ”pakolaisista” elää nimettöminä ja aikapommi kytee.
Miksei noita oikeita pakolaisia voi ottaa maahan – eli naisia ja lapsia, joita sorretaan kriisialueilla? Vahvimmat ja röyhkeimmäthän sieltä tulee ensimmäisinä, jos niille annetaan tilaa.
Pieni yksinkertainen esim: mo myy ensiharvennusleimikon pystykaupalla, hinta 12 €/m3. Hankintana mo etsii urakoitsijan, joka hakkaa kuidun tien varteen 18 €/m3. Hankintahinta on 30 €/m3.
Äkkiä katsoen olisi ihan sama myykö hankintana vai pystykauppana. Ero tulee verotuksessa, hankintakaupassa saat vähentää työstä 30 % joka tekee esim. 5,40 €/m3. Se on ”voittoa” 125 m3:in saakka, joka on verottoma tehdyn työn osuus (tarkasti laskien verottajan taulukon mukaan se ei ole ihan niin paljon).
Suuremmissa määrissä tilanne sitten muuttuu, kun työn veroetu jää pois. Yhtiön kannalta tämä on pipertelyä, koska tarvittavat massat ovat niin suuria.
Kyllä automaattinen apteeraus on normaalipuissa tarkka. Ponssen automatiikalla annettiin jopa 98 % tarkkuutta. Metsät ovat kumminkin erilaisia ja varsinkin harvennuksilla kuitupuun osalta on monenlaisia kasvuhäiriöitä ja vänkkyröitä. Automaattihan perustaa arvion runkopankkiin (vai millä nimellä motoajuri niitä pitää), joten väärintynyt runko pitää vissiin ajaa kuskin arvion mukaan?
Joka tapauksessa automaatti antaa kokonaisuudessaan reilusti yli 90 %:n tulokseen. Manuaalimetsuri saa kyllä ährätä mittanauhan ja mittasaksien kanssa tarkkana, jos pääsee yli 80 %:n.
Kuinka se on kuitupöllin kuorinta? Joskus ajatellut, että pölkky pätkitään ensin lyhyemmäksi ja sitten kuorintarumpuun? Kuka tietää kuorinnan tekniikan? Tuleeko %:ina kuituosaa minkä verran 6 cm latvasta olevasta riu’usta?
Tuota koivukuituakin vedetään 6 cm:in ja siinä on paksu kuori, niin eihän siitä tule paljon muuta kuin kuorihaketta? Eli mo myy tehtaalle energiapuuta? Itse hakkautan koivukuidun 8 cm:in, silloin sen saa koneella vielä oikeasti halki. Loppulatvasta, jos on juoksevaa, niin tulee polttorankaa.
Meillä koneellinen ilmanvaihto hoitaa säädettynä myös makuuhuoneen CO2:n sekä ne ”Planterin” tunkkaiset päästöt. Toki ne päästötkin voivat jonkin aikaa häiritä, mutta hajuhaitta on aika lyhyt.
Tuossa rossipohjaisessa talossa on minusta kaksi tärkeää pointtia: a) kunnallistekniikan läpiviennit on eristettävä huolella. b) jos sokkelin luukut on talvella kiinni pakkasen takia, niin ne on avattava kesäksi.
Kaivon katsominen ei ole humpuukia, kun asialla on oikea henkilö. On oikeasti ihmisä, jotka ovat erityisen herkkiä ja varpu taipuu. Sitten on, ikävä kyllä, tälläkin alalla ollut huijareita. Huijaus on mahdollista, koska maasäteilyä ei voida mitata mittareilla.
