Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Maaseutu näivettyy kyllä monen eri tekijän summana. Omakohtaisena kokemuksena 1970-luvun lopussa muuttaessamme Kainuuseen väkeä oli vielä n. 100 000. Nyt väkeä on n. 75 000 ja vähenee koko ajan. Vielä 70-luvulla perustettiin muutaman tuhannen asukkaan kuntiin lukioita.
Itse toimin aktiivisena ammatillisen koulutuksen puolesta ja taisimpa monesti eri tilaisuuksissa todeta, että lukio on syynä siihen, että nuoret lähtee! No täältä on aina lähtenyt taitavia ja osaavia ihmisiä maailmalle. Yksi keskeinen vaikuttaja on Juha Sipilä. Orpokin vierailee Kainuussa varsin usein :).
Tänne sopisi oikeita pakolaisia paljon. Asumattomia taloja löytyy ja maatakin niin paljon, että työtä pelkäämätön pakolainen tulisi toimeen aika vähällä. Niinhän tämäkin maakunta on aikanaan asutettu.
Sopimuksiin on hyvä merkitä myös lupa ”kolmannelle osapuolelle”. Näinhän tehdään sen vuoksi myös hirvimetsästyksessä, kun alueita on yhteisluvissa. Näitä sopimuksia tehdessä näkee monenlaisia maanomistajia. Joku tekee sopimuksen määräaikaiseksi, ”koska eihän teitä muuten näe”.Vuokraajan mielestä paras on ”toistaiseksi”, koska nykyseurallakin on yli sata vuokrapalstaa, niin aika urakka on ne kiertää joka vuosi.
Ykvi vuokraaja halusi välttämättä ilveksen metsästystä, koska jänikset söivät pihapiirissä istutukset. Yhtenä kesänä kyllä ilves tappoi hänen rannassaan joutsenen.
Niin tuo sian metsästys vaatii kyllä laajan metsästysalueen ja paljon passimiehiä. Tai sitten kytätään ruokapaikalta vaikka yökiikarin kanssa.
Ruotsin eteläosissa villisika on todella ongelma. Liekö ilmaston lämpeneminen vai mikä, kun villisika alkaa elämään Suomessakin ?
Venäjältä näitä sikoja tulee jopa Kainuun korkeudella aina joku. Ne ammutaan tavattaessa ja trikiini näytteen jälkeen on pistelty uuniin. Pitäneekö Afrikan sikaruton näyte ottaa erikseen?
Villisian liha on hienosyisempää kuin hirven ja aikamoista herkkua. Itse valmistutetin sian lihasta palvilihaa ja erinomaista sikamakkaraa yrttien kanssa.
Paras puhuja oli viimeisenä, eikä puhetta oltu kopioitu! Täytyi kyllä tässä kahvibreikillä kuunnella Soinia uudestaan 🙂 Meilläkin on sukupuolineutraali vessat! En usko, että maisteri Timo Soinista on paljon metsätöihin, mutta puhe on kyllä täyttä arkipäivää duunarin ja yhteistyön puolesta.
Vaaleissa sitten nähdään, että miten kullekin puolueelle on käynyt. Manuista ei tarvitse juuri maakunnissa huolehtia, koska nämä mamut ovat tottuneet olemaan väkijoukoissa. Täälläkin Vuolijoki sai valtion apuja mamujen ”kotoittamiseen” kolmeksi vuodeksi. Kävin työaikana mamujen siirtopaikassa. Minulla oli audienssi projektin johtajan luokse. Sisään tullessa oli luukku, mistä todettiin vieratlun tarkoitus. Käytävällä oli lukiittu ristikko-ovi ja johtajan huone oli lukossa!
Määräajan umpeuduttua taisi suurin piirtein kaikki häipyä Helsinkiseudulle. Tuo kotoittaminen huvittaa edelleen, meillä on sadan vuoden itsenäisyyden aikana ”kotoutettu” mustal.. romaaneja, mutta kyllä heillä omat kuviot ovat edelleen. Minusta Unkarin ”pakolaisten” järjestely on aika hyvä.
Meillä 2015 syksyllä ”pakolaisten” tulva yllätti ns. housut kintussa. Seurauksia saadaan hoitaa vuosia eteenpäin, kun raiskaukset ja rötöstelyt ovat lisääntyneet ja paperittomat nuoret sota-alueelta tulleet miehet ovat nimettöminä kansan keskuudessa.
WM nosti esille asian, joka taitaa väistämättä vain tapahtua. Sodan jälkeen korvet asutettiin ja pienissä tönöissä elettiin omavaraisesti ja kasvatettiin siinä sivussa monipäinen lapsikatras. Itsekin totesin, ettei pikkutila elätä, joten oli lähdettävä maailmalle. Se on sääli, että ne pienet kylät maaseudulla ovat hävinneet.
Maaseudulla täytyy olla todella sitoutunut parisuhde ja perhe-elämä jotta itse tilalla yhteistyö onnistuu. Usein toinen käykin muualla töissä. Suomessa perheet on onnistuttu hajottamaan. 1970-luvulla tuli aborttilaki – ensimmäisenä vuonna tehtiin 22 000 aborttia! Ja sitä on jatkunut, sitten ihmetellään, että syntyvyys on laskenut!
Abortin jälkeen on tullut avo- ja yksinhuoltaja-systeemit. Viimeksi edellinen hallitus sai aikaiseksi homolain (muutapa se ei saanutkaan). Ja taas ihmetellään, että syntyvyys sen kun laskee! Voi tätä hölmöläisten maata!
Meillä kotikaupungin metsäpäällikkö lähti kartelliin mukaan syystä, että mitä ne veronmaksajat sanovat, ellei ole mukana! Tilanne oli kyllä sikäli selvä, että on ollut jo valmiiksi sopimus yhden puunostajan kanssa. Koska sitä puuta on tullut tehtaalle vuosittain suuret määrät, niin hinta on varmasti ollut sen mukainen.
Ihmettelen kyllä, että miten kotikaupunki pystyy perustelemaan saatua alihintaa? Saattaa ne veronmaksajat olla pahalla tuulella, jos kunnalle pamahtaa mittavat oikeudenkäyntikulut monivuotisesta oikeuden käynnistä!
Muistaakseni pinta-alaverotuksessa verotettiin maapohjan mukaan. Se varmaankin oli sikäli tasapuolinen, että siinä otettiin myös sijainti huomioon.
Ennen metsänomistaja tunsi metsänsä. Takkatulen ääressä tabletin kanssa on vähän vaikea verrata arvioita tositilanteeseen. Jos on sijoittanut metsäomaisuuteen, niin yleensä hyvä sijoittaja on tutustunut sijoituskohteeseensa.
Sepä se, työn osuus on kovasti hämärtynyt. Luullaan, että oleilemalla on ihanaa ja Helsinki elättää koko maan! Näin ne asiat pyörähtää päälaelleen.
Veronmaksajat ovat lähes rikollisia, mutta veroja ollaan vaatimassa vaikka minkälaisiin kissan ristijäisiin! Voisi välillä hakea vaikka Belarukselta mallia: – siellä on ”siipeilyvero” swllaisille, jotka eivät yli puoleen vuoteen ole tehneet työtä!
Tuota metsään.fi palvelua käytettäessä auttaa paljon, jos itse on perillä suurin piirtein, että mitä omassa metsässä on. Suotta täällä haukkuu järjestelmää, joka kumminkin on tehty palvelutarkoituksessa. Olen muutaman metsätaloussuunnitelman teettänyt Metsäkeskuksella ennen sen repeämistä kahdeksi. Lähipalstalla käveltiin kaksi päivää suunnittelijan kanssa. Relaskooppia käytettiin ahneesti ja hyvä tuli.
Tuota laser-keilausta olen seurannut sen kehittäjän vierestä. Sekin antaa hyviä tuloksia, kun vain osataan yhdistää ja päivittää olemassa olevien perustietojen ja kasvuennusteiden kanssa yhteen kokonaisuudeksi. Tuolla miehityksellä mitä Metsäkeskuksella on, ei voida vaatia tarkkoja maastotietoja ilmaispalveluna.
Jos ja kun metsät ovat omalaisensa, niin kannattaa ilmoittaa suoraan metsään.fi palvelulle havaitsemansa korjaukset ja itse tekemänsä hoito-/hakkuutoimenpiteensä. En puolusta Metsäkeskusta, ihmisistä sielläkin riippuu lopputulos. Joissakin tapauksissa olen hakenut ratkaisua jopa hallinto-oikeutta myöten. Silti metsään.fi palvelua tultiin esittelemään kotiin sadan km:n päästä!
