Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Autokauppa onnistuu useilla eri tavoilla. Velkapaketti on nykyisin prosentin, jopa allekin luokkaa ja autoliikkeen sekä rahoituslaitoksen välinen kytky näyttää olevan varsin joustava.
Jos osuuskunnassa ja osakkeissa on varanto sidottu suurempaan korkotuottoon, itsellä keskimäärin jotain 6 %, niin miksi purkaa sijoituksia? Toinen juttu on tietysti Tolopaisella, kun on seteleita piirongin laatikossa riittävästi.
Sehän on se vanha sanonta, että velka on pankinjohtajan murhe! Ja mottona on, että tyhjästä on aloitettu ja nyt on jo satatuhatta velkaa !
Monet asiat lähtevät liikkeelle kuntien aloitteesta, ei niitä biolaitoksia mikään ulkopuolinen taho tyrkytä ilman kunnan positiivistä vastaanottoa. Kaavoitus nyt jonkin verran on ollut esillä ainakin rakentamisen kannalta. Kuntien tärkeimpiä rooleja on antaa yritykselle hyvät toimintaedellytykset.
Kemijärvi, Kemi, Kuhmo, Kauhava, Kuopio, Kajaani, Karstula, Pudasjärvi, Paltamo, Uusikaupunki…. Kyllä näitä kuntia löytyy, jotka pyrkivät kuntapäättämällä lisäämään alueen yritystoimintaa.
Vaalipolitiikkaa näköjään pyritään hoitamaan siten, että keskitytään rahojen jakamiseen. Pitäisi myös miettiä sitä, että mistä sitä jakamista saadaan.
Maakuntamalliin siirryttäessä kuntien virkahlö’istä suuri osa siirtyy Maakunnan virkahlö’iksi. Tuleneeko sitten tarpeettomille viiden (5) vuoden irtisanomisoleilu kuten kuntaliitoksissa oli?
Vaihteeksi kokeilin sadepäivän luppoa BMW X3:n ratissa. Auton myyjä kysyi puolen päivän koeajon jälkeen, että oliko kokemus hyvä vai loistava? Vastasin, että jälkimmäinen!
Ei pitäisi ajaa kunnon autolla koska sitten ei kelpaa enää tusinatuotteet. Totesin silti auton myyjälle, että vanhaa ei kannata vaihtaa, jos se tuntuu paremmalta!
Eräs kaveri tuumi, että turhaan sitä pihtaa rahaa autoihin – sehän on pois perillisiltä!
Maastullista samaa mieltä, varsinaisena metsälehtenä en sitä listannut vaikka se on tullut vuodesta toiseen. Terve Metsä tulee vaikka SE 90-luvulla taisi olla viimeksi kauppakumppani. Sama pätee melkein UPM:n, viimeisestä puukaupasta on yli 5 vuotta. Kiinteistökaupoista on kyllä vähemmän. Eb tiedä kumman tapahtuman jälkeen Metsän Henki tulee?
Konepuolella Koneviesti tulee luettua aina kirjastokäynnillä.
Tuo ”Aplin” keino irtautumalla vähän kauemmas on hyvä noin pitemmällä tähtäimellä. Kotinurkilla ei oikein osaa olla vapaalla, kun aina löytyy jotain tekemistä. Lyhyellä rentoutumisella saunailta on paikallaan.
Ennen aikaan jätkillä tahtoi olla mottona: ”raskaat työt vaativat raskaat huvit!” Tilipäivänä, joka sattui yleensä ennen viikonloppua, lähti taksi ”ostoksille” lähimpään pitkäripaseen. Se taisi silloin olla Muhoksella, jonne oli vain 60 km. Yö saattoi mennä ”pikku kilinässä” jolloin katsottiin, että kelle ne tienestit loppujen lopuksi kuuluukaan.
Puoli yhteentoista meni illalla etämetsänomistajien illallisella. Tarjolla olisi ollut ruokajuomaa viinin ja oluen muodossa ja kahveen kanssa konjakkia, eli kaffee normal. Olin autolla ja sitä myöten jouduin hiukan auttamaan jatkojuhlijoita kaupungin keskustaan.
Tulipahan uusia tuttavuuksia idästä länteen ja etelään!
Ihan hyvä, että Iltasanomat kirjoittaa oikeista asioista. Kuhmon CLT-tuotanto on alkanut toimimaan vasta 2015. Vierailin siellä (Crosslam) yrityskäynnillä 2014. Yritin etsiä Crosslamin kotisivuilta referenssejä, mutta ei niitä vielä siellä ole mainittu. Kauppalehden yritystiedotkin ovat vasta 2015 vuodelta.
Tuotteita löysin lähinnä median kautta:
* Kuhmossa sijaitsevaa Tuupolan koulua rakennetaan CLT-levyistä. levyjä menee 5 300 m2 ja koulun pitäisi valmistua 2017.
* Tampereelle rakennetaan 2 puukerrostaloa . V. 2015 Kuhmon CLT-tuotannosta meni puolet Tuupolan kouluun ja puolet Tampereelle.
* Rock-tähti Lauri Ylönen on arkkitehtitoimistossaan suunnitellut ja rakentanut itselleen CLT-talon ja ohjelmassa toteutetaan Elastisen, Jarpin ja Aleksi Valavuoren kodit.
Hirsipuolella Honkarakennekin toimittaa 34 hirsipäiväkotia. Kontiotuote rakensi Pudasjärvellä kokonaisen koulukompleksin hirsistä. Kajaanissa on valmiina puurunkoinen kehitysvammaisten asumisyksikkö.
Eli summattuna Kainuu on kovasti CLT-tuotannonsa jälkijunassa, joten nyt positiivinen noste alalla tuntuu hyvältä ja ehkäpä tulevaisuudessa löytyy mo:ien puillekin enemmän kysyntää.
Ensimmäisen kerran, kun uutisista näkyi, että Itävallasta! tuodaan CLT-levyjä Suomeen, niin se jotenkin tuntui karseelta! P-Karjalasta Vapon sahat ostanut Itävaltalainen yrittäjä tähdännee enemmän liimapuuhutuotantoon.
Matemaattisissa kokeissa tulee myös aika mukaan. Sama ilmiö oli aikanaan metsäopistoon pyrkivillä. Tuttuja kavereita oli monta kertaa hakemassa opielupaikkaa. Sellainen viesti tuli, että kun nopein laskija jätti koepaperin, niin koe loppui siihen. Vanhat jermut oli ennen koetta vannottaneet nuoria kloppeja, ettei koeaikaa lopeteta kesken , tai …
Onko ”jätkällä” ollut vastaavia kokemuksia?
Kaikki vakinaisen suorittaneet muistanavat alokasajan perustestit? Sehän ainakin meikäläisen aikana 1960-luvulla oli aika kattava. Testin perusteella kantakorttiin suli ”arvosana”. Siellä tehtäville oli hyvin tiukka aikaraja. Jossakin Lahden kertausharjoituksissa kertauksen vetäjä kapiainen Kapteeni antoi meidän kaikkien kantakortit nähtäväksi. Korkein oli 9 (10 kuuluu Jumalalle, sehän on opettajan ensimmäinen sääntö), Kapteenilla oli 7. Armeijassahan tarvitsee enemmän ääntä kuin matikkapäätä.
Jonkin verran pojille pidin matikankin tunteja, että piti välillä vähän keventää: – kysyin edellisen tunnin tehtäviä ja otin aina muutamia taululle. Usein vastauksia oli erilaisia ja jollekin tulokselle löytyi useita kannattajia. Usein myös vähän hankalamman tehtävän vastaus saattoi olla vain yhdellä oikein.
Vertasin vastausäänestystä ja totesin joskus, että jos kyseessä olisi politiikka, niin enemmistö voittaisi (väärä vastaus), mutta kun kysymyksessä on matematiikka, niin yksi vastaus on oikein!
