Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Jossakin uutisissa vilahti, että CLT- levyistä kootaan tehdashallissa kokonaisia elementtejä. Oliko niin, että Tampereelle rakennetaan CLT-kerrostaloja ? Ainakin Kuhmossa rakennettiin CLT-koulua muovisuojienn alla, sellainen mielikuva on jäänyt uutiskuvasta. Nämä on mielikuviani – kertokaa, jotka olette seuranneet paikan päällä!
Tuo suurelementtirakentaminen kiinnostaa, koska työskentely tapahtuu ihanteellisissa olotiloissa. Rakentaminen paikan päällä lyhenee ja ulkoilman/sään haitallinen vaikutus minimoituu.
”reservuaari-indeksille” Kerholuenteihan tämä porukka on ja tavoitteena on laajasti ottaen tutustua vapaamuotoisesti metsäalaan. Kerholaiset on otettu vastaan vierailulle niin metsäteollisuuden laitoksiin kuin metsäkoneyrityksiin ja osallistumme Metsäkeskuksen ja Mhy:n järjestämiin tilaisuuksiin.
Jäsenistö on metsänomistajia muutamasta ha:sta yli tuhannen ha:in ja siviiliammatiltaan varsin moninainen. Mensan jäsen ei tarvitse olla, mutta poiskaan ei potkita, jos on.
Kajaanin seudun metsänomistajat kuuluu valtakunnalliseen yhdistykseen. Pidimme tuossa vähän juhlallisemman 25-vuotiskokouksen. Ehkä tuo neljännes vuosisata on vaikuttanut siihen, että valtakunnallinen kokous on täällä. Olin muutaman vuoden pj, mutta sain viran siirretyksi nuoremmille.
Olen ymmärtänyt, että Helsingin seudulla ja Keski-Suomessa yhdistykset on nosteessa.
Plander on oikeassa ja nostan hattua hänen avarakatseisuudelleen!
Nykyisessä hirviporukassani ( ostin metsäpalstan alueelta vahvana tarkoituksena oli päästä näin pedoista rauhalliseen porukkaan) kaatomäärät vuosittain on ollut vähän alle 20 hirveä. Ainut petovahinko oli viime keväänä, kun karhu tappoi ja söi yhden vasan.
Laskennassa löytyi metsästyksen jälkeen alueelta 52 hirveä! Sehän on meidän porukankin mielestä liian paljon, mutta lupia ei vain ole saatu enemmälle määrälle. Tähänkin lupamäärään päästiin vetomalla voimakkaasti hirvikolareihin.
Hirviongelmat tuntuvat olevan aika tavalla paikkakuntakohtaisia, joten tehokkain keino on vaikuttaa paikallisiin riistanhoitopiireihin ja seuraan liittymällä voi yrittää vaikuttaa paikalliseen metsästysporukkaan. Metsätilan vuokraamattomuus seuralle aiheuttaa vain pahaa verta.
Täällä kainuussa on paljon muualla asuvia mo:ia ja sattumalta olin puh.yhteydessä Tamperelaisen mo:n kanssa. Hän kertoi paikallisen metsästysseuran kanssa olevan ongelmia, tien käyttö ym. Hän ei ollut vuokrannut metsästysoikeutta. Sanoin hänelle, että pienempi vaiva on, kun vuokraa metsästysoikeuden ja käyt käydessäsi juttelemassa metsästäjien kanssa! Mahdoton metsiä vartioida on Tampereelta asti.
Suomen susitilanne on muuttunut vajaassa 20 vuodessa merkittävästi. Tässä omia faktatietoja ajalta 1999 – 2016:
* 1990-luvun lopulla poronhoitoalueen etelärajalla Kainuussa otettiin laillisesti lippusiiman avulla susilauma 8-9 sutta hengiltä. Metsästäjät tekivät tästä mediatapahtuman. Kuvat olivat varsin raakoja ja yleisen mielipiteen painostuksesta suden rauhoitus laajeni myös poronhoitoalueelle.
* olin hirvenmetsästysporukan kanssa metsästämässä koiran avulla hirviä Talvivaarassa. 1999 ns. Rautavaaran lauma n. 8 sutta tuli alueellemme. Lauma tappoi metsästyspäivän aamulla vasan vaaran toisella puolella, rähinä kuului vaaran toiselle puolelle. Otin koiran pois ja erosin samalla siitä porukasta.
* 2000-luvun alussa kysyin Kuhmon maataloussihteeriltä, että onko tullut korvaushakemuksia susien tappamista koirista? Mt-sihteeri katsoi kahden vuoden hakemukset, niitä oli silloin jo 24 kpl vaikka susitilanne ei ollut yleisesti ottaen vielä kovin paha. Yllättäen pihakoirien osuus oli suuri mm. perhoskoiria 5 kpl, pystykorvia 5 kpl. Pystykorvia oli otettu juoksuketjuista jotka olivat silloin yleisiä pihakoirilla. Nykyisin häkit ovat yleistyneet.
* paikallisten metsämiesten seurannan mukaan talvella yksi susilauma tappaa 1 hirven viikossa. Kuhmossa on tällä hetkellä useita susilaumoja, joten varsinkin hankien tullessa hirvikato on melkoinen. Voidaan puhua kymmenistä hirvistä kuukaudessa.
* Kuhmossa on myös maailman viimeisin metsäpeurakanta (Keski-Pohjanmaalla alkaa kyllä olla jo isompi kanta, kun sinne siirrettiin reilut parikymmentä vuotta sitten yksilöitä Kuhmosta). Metsäpeura on tähdellisempi säästää kuin koko maahan levinnyt susikanta. Kuhmon metsäpeurakanta on vähentynyt huolestuttavasti johtuen petovahingoista.
* Metsäpeurat on metsästetty Venäjän puolella yhettömiin. Petoja siltä tulee koko ajan lisää täydentämään meidän susi- ja karhukantoja. Jostakin syystä rajan ylittämät lukumäärät eivät ole julkisia. Susien kohdalla kysymys ei ole sukupuuttoon kuolemisesta karhuista puhumattakaan.
* Mediassa petoasioiden käsittely on todella painottunut lähinnä vihreiden luonnonsuojelijoiden unelmien mukaisesti. Maalla elävien lampureiden ja muiden kotieläinten kasvattajien mielipiteet eivät pääse esille. Petojen lisääntyminen on eräs lisäsyy maaseudun autioitumiseen, toki syitä on muitakin.
Yellowstonen kansallispuisto on suurin piirtein 100 km kanttiinsa oleva alue. Siellä ei taida ihmisiä olevan ainakaan vakituisena asumassa, viljelemässä maata ja kasvattamassa kotieläimiä. UKK:n kansallispuisto on karkeasti ottaen siitä neljäs osa. Sikäli se poikkeaa Yellowstonesta, että puistossa sallitaan edelleen poronhoitoa elinkeinona? Pitäisikö susille varata esim. Varsinais-Suomesta 10 000 km2 suojelualue, montako kuntaa siinä pitäis aidata?
Minä en ymmärrä näitä susisuojelijoita hirvien ja muiden eläinten vahteina silloin, kun maaseudulla harjoitetaan kotieläin tuotantoa. Vai pitäisikö kaupungit aidata susiaidalla ja ihmiset tilaisivat ruokansa maailmalta? Millä valuutalla ostetaan ulkomailta ravinto – velkarahallako? Se tie on käyty loppuun aika nopeasti.
Susi Suomen riistanvalvojana saa kyllä olla eräiden palstalaisten mielissä ns. ”märkä uni” !
Näinhän se on, kun on suosittu ajoneuvo, siitä kilpaillaan ja katsastusmieskin varaa. Omalle kohdalle on sattunut muutamia kertoja vastaavanlaista:
Menin Kuopioon vaihtamaan Volvo Amazonia Ford Cortinaan. Volvo oli ollut aikaisemmin virka-autona ja oikean puoleinen takaovi ei oikein pysynyt kiinni. Alunperin Volvo oli ollut musta, mutta hioin ja maalasin sen punaiseksi. Päivä oli perjantai ja Suonenjoen – Kuopion välillä takaovi aukesi monta kertaa. Teimme naisautomyyjän kanssa kaupat. Myyjä ihastui Volvoon ja kertoi ottavansa sen viikonlopuksi omaan käyttöön! En puhunut mitään vaan läksin ajelemaan Cortinalla Suonenjoelle.
Nykyistä Toyota Land Cruiseria LJ 70 on nuosiso kysellyt monta kertaa parkkipaikalla ja huoltoasemilla, että onko myynnissä? LJ 70 soveltuu Off road-harrastajille, koska se on rungollinen – kuten maasturin tulee ollakin – omaa lyhyen akselivälin. on lukoilla varustettu ja myös pikkuperäinen, joten siitä voi varustella eteenpäin
Muutama vuosi sitten perustettiin tienhoitokunta. Siihen löytyy varsin tarkat ohjeet kuinka yksiköt lasketaan ja sen mukaan tulevat sitten korvaukset. On se helvetin hyvä. Tieasiat ovat niin vaikeat keskenään hoitaa, että siitä ei tule kyllä mitään.
Ennen tienhoitokunnan perustamista hoidin tien kunnostusta omin päin. Talvella lumityöt lingon ja etukuormaajan kanssa tein talkoina. Kun hoitokunta saatiin ehdotuksestani perustetuksi, niin ensimmäinen ruikutus alkoi yksiköistä, onneksi ne oli tarkoin määritelty laissa ja asetuksissa.
Tein sitten lumitöistä ensimmäisenä talvena, laskutin vajaa 300 € alvineen. Erään aktiivisen naisihmisen mielestä se oli pimeää tuloa ja minut haukuttiin kokoomuslaiseksi! Olisi pitänyt vissiin todeta, että kokoomuskin on Suomen virallinen puolue, mutta kerroin, että ei ole tullut sitä puoluetta äänestettyä. Koska käytän ko tietä metsätaloudessa, niin olin lumitulot ilmoittanut verottajalle. Toinen naapuri meinasi, että teen bisnestä naapurin kustannuksella!
Nyt tiemme hoitaa ulkopuolinen urakoitsija.
Lapissa ja varsinkin siellä itälapin puolella ei taida ostomiehet paljon ensiharvennuksia kysellä? ”Wanhajätkän” tyyli on tehdä työt metsässä itse ja myyntipuu on tien varressa odottamassa jatkokuljetusta! Ammattitaidolla ja sitkeydellä siita taitaa saada tulosta ja ainakin metsät tulee hoidetuksi jälkipolville.
Miten valoiselta näyttää Kemijärven sellutehtaan rakentaminen, onko se pelkästään kiinalaisten varassa? Miten luulet wj tulevan sellutehtaan vaikuttavan omaan metsähommaan?
Otsikon aiheeseen sen verran, että Tiguanilla käytiin pieni kierros ja aika tavalla se oli ns. käteen sopiva. Aikaisemmin vw:n myyntimiehille vitsailin, että Tiguan on naisten mieleen. Kehuin, että taidan laittaa vw:n kun niillä on päästöt kohillaan! Nyt alkaa kyllä selviämään, että toisetkin auton valmistajat ovat esittäneet päästöjään ”samojen standartien” mukaan kuin VW.
Hurjassa nuoruudessani olin myös vw:n konsernissa jopa huoltoneuvojana. Kyllähän vw on perinteinen laadukas ”kansanauto” kuten se alunperin rakennettiin AH:n käskystä..
