Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Just joo, olisiko se nimitys sitten ”Virtuaali-insinööri”? Sehän olisi hyvä työkaveri meille ”nettimetsureille”.
Noissa esittelyissä kaveri oli pilkillä salin nurkassa ja haukikin tärppäsi! Kuinkahan se vastaa hakeutumista järven jäälle, reiän kairaamista ja ahventen narraamista?
Me harrastettiin pojan pojan kanssa nettikalastusta ”Muumipappa kalassa” ohjelmalla. Nyt kun poika on jo koulussa, niin ei häntä enää muumikalastus kiinnosta.
Samaa mieltä wanhanjätkän kanssa. Sama se tuli muillakin aloilla, kun lopetettiin teknikkokoulutus pääsyyn vaadittuine harjoitteluineen. Tilanne vaatii toisaalta suoritusportaassa oma-aloitteellisuutta.
Yo-ammattikorkealaiselle käytäntö vaatii kovasti opettelua. Onnistuuhan se, jos on motivaatiota kehittää itseään.
Kajaani oy/UPM laittoi Kajaanissa ennen lopettamistaan nuoria DI:itä ensialkuun haalarit päällä paperikoneelle ennenkuin heistä tuli käyttöpäälliköitä.
Etämetsän omistaja on kyllä aika umpiossa, ellei satu olemaan ammattilainen ja osaa lukea metsätaloussuunnitelmaa oikein. Olisiko se valtakirjakauppa (vaikka en sitä kyllä itse käytä) tällaiselle vähemmän asiaa tuntevalle mo:lle oikea tapa?
Itse olen kierrellyt ja vähän hoitanutkin nuo muutamat palstat. Leimikkoa suunnitellessa on kyllä tuntuma siitä, että mitä on tulossa. Ostomies kyllä kyseleekin aina, että mitä ite oot ajatellut vaikka kuvioiden tiedot ovat metsäverkossa.
Takavuosina naapurin isäntä hakkautti metsureilla savotan, jossa oli päätehakkuutakin. Ei käynyt itse työmaalla, mutta jälkeen päin ihmetteli pientä tukkisaantoa! Arvelen, että metsurilla oli kuidusta parempi tekopalkka!
Meille tuli palautetta autoista siinä vaiheessa, kun vanhin poika kävi parin kaverin kanssa jenkeissä trailaamassa lentokoneilla siinä 1980-luvulla. Eli pojat lansivät ympäri Yhdysvaltoja vähän samaan tapaan kuin Euroopassa trailataan junalla.
Pojat valmistelivat matkaa urkkimalla tutuilta ja kavereiden tutuilta amerikassa olleiden sukulaisten osoite- ja puhelintietoja. Kun he tulivat jonnekin lantokentälle, he olivat katsoneet lähinnä olevan suomalaisen numeron ja soittaneet. Jopa yli sadan mailin päästä oli sitten käyty hakemassa ja olivat kiinnostuneita Suomen asioista.
Matkalta palattuaan poika kertoi, että siellä ei ollut laskettu maileja vaan kriteeri matkan pituudelle oli ollut aika, mikä matkaan meni. No, joka tapauksessa seuraava ihmettelyn aika oli sitten, että miksei meillä ole autoja yhtä paljon kuin perheessä on ajokortteja !
Kauan silloin, kun en mennyt metsäoppilaitokseen, niin Metsäteknikon koulutus kesti 2 vuotta. Sinne pääsyyn piti olla hyvä ja kattava käytännön työharjoittelu ja muistaakseni varusmiespalvelusta aliupseerikoulun läpäissy (korjatkaa koulutuksen käyneet). Pääsy kulminoitui sitten tiukkaan pääsykokeeseen jossa pääpaino oli matematiikka sekä äidinkieli.
Metsäkoulusta valmistuneet teknikot olivat erittäin ammattiylpeitä ja ammattitaitoisia metsäalan ammattilaisia. Heitä arvostettiin myös kyläyhteisössä. Kotikylällä oli yksi vanhamuotoinen teknikko, hänet tunnettiin ”Tetnikkona”, varmaan kaikki eivät tienneet oikeata sukunimeäkään.
Olen ymmärtänyt, että nykyinen Metsätalousinsinöörin lähinnä teoreettinen koulutus kestää 3 vuotta. Koulutukseen tuntuu pääsevän vähemmällä ennakkoharjoittelulla ja varsinkin yo-pohjalta käytännön kokemus on varsin heikko – ellei ole itse kasvanut metsän mukana.
Tuo vanhempien autohan se on kysynnässä, kun jälkipolvi saa ajokortin. Työkaveri oli neuvotellut pojan kanssa, että mikä kannattaa? Poika oli kovasti esittänyt laskelmia, että mitä enemmän autolla ajaa, niin sitä halvemmaksi tulee kilometri!
Työkaveri oli ollut sitä mieltä, että halvemmaksi tulee, kun auto seisoo tallissa! Jonkinlainen komromissi oli löytynyt sillä, että oli kerrallaan tankattu vain 10 litraa!
Ihan asiallsia ohjeitahan ne pränttää. Minä kyllä katson joka kerta ja ajan tarvittaessa pois, ennen kun käännän Volvon takapenkin ylös!
Noista aikatauluista ei oikein tiedä, ne ovat kuin muoti – ne tulevat ja menevät. Polttomoottori on edelleen käypänen kone moneen lähtöön. Metsähommissa akkulataamot eivät ole aina siinä viereisessä tolpassa. Jos kyseessä olisi oikea raakaöljyn loppuminen, niin silloin saattaa polttomoottoreiden käyttö vähentyä, koska biopolttoaine ei ehkä pelkästään riitä.
1970-luvulla tuntui kyllä ihan oikeasti siltä, että öljyn loppuminen maapallosta on lähellä, mutta nythän sitä tuntuu olevan liikaakin !
Onko tuo suojelu tehtävä ilman mitään korvausta?
Kainuussa ja Lapissa on kyllä metsätaloudelle tuottamattomia soita joita voidsi suojella. Minusta valtion maat saisi suojella ja rauhoittaa luontomatkailijoille vaikka kokonaan. Olisihan tosiaan yksi kilpailija vähemmän. Muutoinkin tuo valtion metsätalous on hoidettu kehnosti.
Luulisi tuottoa tulevan enemmän kuin on nytkin budjetoitu. Monet huhut kertovat, että nykybudjettiin valtio hakkaa keskenkasvuisia metsiköitä. Liekö tämä uusi metsälakikin laadittu valtion metsien takia – ei tarvitse enää uudistaa!
Suomessa Metsähallitukselle ja näille suurimmille metsäyhtiöille asia on lähinnä imagokysymys. ”Vihreä rauha” saattaa olla vientituotteelle haitallinen kohdemaassa, koska se helposti vääristää kilpailutilannetta.
Viimeisin lähellä oleva operaatio käytiin Ärjän saaressa UPM:n harvennushakkuiden vuoksi. Umpilla oli varaa lopettaa hakkuut kesken, koska tuollainen ”Kainuun Helmen” raiskaaminen olisi levinnyt maailmalle. Työtä edesauttoi kyllä vaikeat jääolosuhteet, jotka ovat saarihakkuissa aina ongelmana.
Ärjänsaari on bonvestan sijoituskohteena ja varattuna jo jonkin aikaa. Siinähän olisi Greenpeacelle otollinen kohde, saaressa olisi kiva ihailla luontoa!
@ Kyllähän tuulensuunnan tajuaa vähäisemmälläkin järjellä. Samoin rinteet ja ojien varret, pitäisi tajuta ilman selityksiä. @ Jätkän kanssa on turha vängätä!
Eräs insinöörivitsi kuuluu: – kumpi vääntyy ensin insinööri vai rautakanki? Oikea vastaus on rautakanki, koska viisaampi antaa periksi!
Jätkän kanssa vääntyy insinöörikin 🙂
