Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Ainahan sitä pakkaa roiskumaan kun rapataan. Suomen valtiontalous on pudonnut niin isoon kuoppaan, ettei siitä selviä, ellei terveet ihmiset saada työn tekoon. Työstä saatava palkka on saatava houkuttelevammaksi kuin kotona makaaminen. Kummin päin se nyt sitten onnistuu, – vähentämällä makaamisen tukea vai poistamalla esteitä työllistämiseksi?
Kaipaako ”Jätkä” sixpakkia takaisin?
Sipilä antoikin vähän palautetta näin keskeisille ministereilleen (Soini, Orpo), jotka pakenivat vastuuta. Kunnioitan Anne Berneriä hänen toimimistaan yrittäjänä, samoin Sipilä antoi hänelle tukensa ja yhdessä ovat sopineet hankkeen keskeyttämisestä. Se on ammattiyrittäjämäistä toimintaa, kokeillaan uutta, mutta ei hakata päätä seinään!
Anne-ministeri ei ole liikenne ministerinä ns. omalla alueellaan. Vallila Interion vetäjänä toiminta on lähinnä tekstiilimaailmaa. Politiikassa on vain niin ihmeellisesti, että ministerin täytyisi pystyä hoitamaan asioita ja osata käyttää myös asiantuntevia avustajia.
Täytyy osata nähdä kokonaisuuksia ja esittää ne myös uskottavasti. Ed. hallituksesta jäi misleen, kun olin metsäalan seminaarissa, jossa puhujana oli silloinen ministeri laborantti Kyllönen. Hän osasi kyllä metsäalaa soveltaa ihan hyvin!
Täytyy kompata Tolopaista kun puhutaan ns yksityisautoilusta! Ammattiaan harjoittavat auton käyttäjät voivat laittaa kulunsa verovähennyksiin ja siellä voidaan vaikka nostaa km-korvausta.
Toinen yksityisteitä rassaava asia on, kun kelirikkoaikana tai muutoinkin vedestä kärsivillä teillä rällätään vapaa-aikaharrastuksissa tai vaikka metsäkoneiden kanssakin.
Omalle kohdalle n. km:n tien rungon rikkoi pahasti äestyskone. Kone vietiin toukokuun lopussa uudistuskohteelle yöllä. Yöllä se oli äestänyt ja siementänyt puolikymmentä ha:a Mhy:n toimeksiantona. Toiminnanjohtajan kanssa katseltiin jälkiä, mutta oikeutta en sitten kumminkaan lähtenyt ajamaan. Tj ajatti muutaman kuorman sepeliä, itsellä on lana ja maasturilla pääsin sitten kohtuudella omaan metsään.
Syksyllä on sitten nämä ”sorkkaeläinlaiduntajien” tappotalkoot. Kyllä maastureista jää loka-marraskuussa pahat jäljet puolikuntoisiin sorateihin!
Meneepä spekulaatiot monimutkaiseksi. Valtakunnassa on aika monta erillistä tiehoitokuntaa ja yksityisteitä. Se, että tiehoitokunnat rahastaisivat ohimeneviä autoja tuntuu utopistiselta.
Jos autoilua seurataan lisälaitteella ( miksi tarvitaan lisälaite, kun autoissa on sinetöidyt mittarit), niin olisiko tarkoitus saada km:t eritasoisilta teiltä?
Paljon yksinkertaisempi on, että yksi taho (valtio, yhtiö) kerää tienkäyttömaksut ja jakaa niitä anomuksien ja harkinnan mukaan eri teiden kunnostuksiin.
Jätkä: @ Harrastelija on ilmeisesti ollut intiimissä kanssakäymisessä sian kanssa, oikeinko KARJUN? @
Pitää paikkaansa, olin ensimmäinen villisian kasvattaja Kainuussa. Sikoja siirrettiin elävänä fanerilaatikoissa toisiin tarhoihin. Jostakin syystä karjut eivät aina halunneet mennä laatikkoon jolloin käytiin kyllä sylipainia oikein Ilmajoen malliin 🙂
Yli satakiloiset karjut olivat aika könsikkäitä, mutta koskaan ne eivät yrittäneet tulla oikeasti kasvattajan päälle!
Sori, tämä nyt hiukan poikkesi otsikon aiheesta.
Jätkällä näkyy olevan vähän joka asiaan vanha konsti, että: kun paljon hossuu, niin joskus ossuu !
Vaikka olisi kuinka Tilhin ystävä, niin miksi runkolukua mitata ajouralta? Voihan sitä mennä sen 4 metrin kepin kanssa puuston jäävältä alueelta mittailemaan. Yleisempi harvennustapa nykyisin lienee se motolla tapahtuva.
Puuki: $ Jos uran leveys on 4 m ja uran keskeltä mitataan 3,99 m säteinen koeala,niin puustoinen ala on vain 0.75 m² …. $
Mitä järkeä on mitata 4 metrin kepillä ajouran keskeltä? Siinähän puolet kepin kääntöalasta on uran aukolla ja 2 metrin korkuinen segmentti mittaa puita? Moton ulottumahan on 11 m ja puomilla kääntäminen on käytännöllinen mittaus. Ammattimiehen silmä pystyy kyllä laskemaan puut puomin puoliympyrältä muutaman kokeilun jälkeen.
Pii x R toiseen / 2. Runkoluku/ha on 50 x tulos.
Jos työ olisi huvia, niin herrathan sitä tekisi 🙂
Ei tämä klapin tekokaan ole tyotä rahan toivossa vaan se on otettava hyötyliikunnan harrastuksena, josta pitää vähän maksaa. Pyhätyö ei näy myöskään kannattavan, koska tunnin työn jälkeen meni hyd.liitin ja korjauspaja ei ole sunnuntaina auki – tuli pakollinen lepopäivä !
Klapikuution hinta on 40 € alvillisena. Siitä kun vähennän 24 %, hinta on 32,25 €. Siitä kun maksaa 30 % omaisuusveron, niin nettotulo on 22,58 €. Yhteiskunnalle menevä osuus on aikamoinen!
