Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Jos autoiluun ja verotukseen mennään, niin ne päätökset on tehtävä salassa ja pantava toimeen välittömästi. Esim. tulee mieleen maastureiden verotuksen muuttaminen pakettiautovero – henkilöautoveroksi.
Kaveri seurasi silloisen vas.kansanedustaja ”vitsi-Kemppaisen” käytöstä. Kemppaisen pihalle ilmestyi uusi maasturi, kaveri käveli heti autokauppaan ja hankki maasturin, jota hän oli jo harkinnut. Muutaman päivän sisällä maastureiden vero muuttui hlöautoveroksi.
Itsellä on edelleen 1992 pakettiautoksi muutettu 2-hengen maasturi. Käytännössä maastureiden myynti romahti muutamaan yksilöön 1990-luvulla. Kuinka käytännöllinen maasturi olisikin ollut silloisillakin huonoilla teillä.
Muutoinkin autoverotus ei ole noudattanut käyttöautojen tarvetta. Etelä-Euroopassa 2-paikkainen pikkari on erittäin harvinainen. Pikkarit siellä ovat 4-ovisia, jolloin niissä voi kulkea työmiehet ja tavaraakin avolavalla.
Sipilän hallituksen aikaansaama selvä talouden kasvu alkaa tuntumaan. Sitä on vain niin vaikea joidenkin piirien hyväksyä. SAK:n pj Elorantakin on myöntänyt kehitystä tapahtuneen. Työttömien työllistämisessä olisi saatava kokonaisempi ratkaisu ja työttömät työhön sekä porkkanalla että kepillä – sopivassa suhteessa.
Pari edellistä hallitusta oli SAK:n talutusnuorassa, Lyly piti viimeiseen asti kiinni ylisuurista ja kalliista eduista estäen näin työllistämisen. Etunenässä ns. pienet keskeisissä toimissa olevat ydinryhmät, paperi ja ahtaus.
A.Jalkanen: $ Metsäteollisuus pitää kiinni kalliista tuontipuusta mieluummin kuin ostaa kuitua mhy:ltä, ainoalta taholta joka tarjoaa puolueetonta (ainakin lähes) neuvontaa puukaupassa.$
Tuoretta hintavertailua koivukuidun osalta:
* Mhy tarjoaa kuitua 40 €/m3 ”pihaan tuotuna”
* ostin yksityiselta klapiraaka-ainetta koivua 28 €/m3 metsätien varteen, rekkakuljetus on 4 €/m3.
Ymmärrän, että Mhy:n täytyy saada toimilleen korvausta, mutta tässä tapauksessa 25 %:n tuotto on vähän liian korkea!
Maaseudulla ei enää elä sellaisia työkykyisiä ihmisiä, jotka osan vuodesta voisivat tahdä esim. hankintasavotoita. Nykyisin metsätyökin on niin spesialisoitunut, että sitä täytyy tahdä päätoimisesti, jotta se antaisi leivän ja vähän muutakin.
Pienten ja isojen metsäkoneiden vertailuissa kuskin kustannus on se, joka tekee pienen koneen taloudellisesti kelvottomaksi. Isäntälinjalla sopivan kokoisella metsäkoneella olisi kyllä käyttöä. Suomessa se voisi olla tr-perusteinen. Ruotsalaiset lienevät vauraampia joten siellä on sitten Terriä, Malvaa, Vimekkiä, Entracomia ja myös tr-perusteisia metsäkoneita harrastelijamo:lla.
Metsähallituksen puun myynti on jaettu karkeasti 3 osaan maata, siinä jokaisessa alueella on n. 2Mm3 hakkuu vuosittain, eli n. 6 Mm3/v kokonaisuudessaan.
Olen ymmärtänyt, että tuontipuuta tuodaan Suomeen n. 10 Mm3/v ! Tämä on mo:ien mielestä tietysti törkeää, mutta toisaalta jos raaka-aibe on halpaa?, niin antaahan se jalostukseen ja myyntiin lisäarvoa!
Ymmärrän yhtiöiden nuivan suhteutumisen Mhy:n kautta. Sehän on luonnollista, koska jokainen välikäsi nostaa raakapuun hintaa!
Onko Terrin kehittäjä seurannut Terrin kehitystä ruotsissa? Mitä tykkäät, kokoa on tullut lisää ja combi-mallilla siellä tehdään jo harvennustakin.
Itse teen vuosittain hankintakauppaa lähelle sen verorajan eli 125 m3/v. Itselle en ala verollista työrä siinä tekemään, mutta hyötyliikuntana on vielä kuntoa riittänyt. Laitanpa tuosta pari kuvaa!
Vapaa-ajalla harrastelin myös kelkkapelillä, Lynx 5900 + amiksella tehdyt reet. Polttopuut tuli omaan kattilaan metsästä pihalle. Samalla tuli myös myyntipuuta ensiharvennukselta yhtenä vuotenakin n. 80 m3. Naapurin isäntä oli rakennellut Lokomon rungolle harvesterin ja ihmetteli miten minun pöllipino oli isompi silloin kuin hänen ?
Kotipalstalle oli silloin matkaa 85 km ja ei sinne asti kannattanut parin tunnin takia lähteä. Hiacen perään sopi kelkka ja reki, peräkärri perään. Kerran poliisi pidätti tiellä, koska kieltämättä peräkärrin renkaat olivat sileät.
Veivasin ikkunan auki, kun nuori poliisi käveli pysäyttämisen jälkeen auton viereen: -”Tuo kärry on ihan perseestä!” totesi nuori poliisi. ”Päivää” vastasin ja kirjoitin lentävien auton rekkarin ylös – ajattelin puhua myöhemmin vähän asiakaspalvelusta!
Ajokortin näytön jälkeen poliisi meni autoonsa ja otti puhelimen. Hlö-tiedostani vanhempi poliisi tunnisti – olin silloin poliisipiirin neuvottelukunnan varapj. Seuraavaksi pyydettiin nätisti poliisiautoon ja alettiin ihmettelemään, että mitä sille kärrylle pitäisi tehdä? Esitin, että tarkoitus onkin vauhtaa renkaat ja voin heittää kärryn tutun pihalle lähellä olevan Paltamon kirkolle.
Näin sovittiin ja poliisit lähtivät ajamaan. Jätin kärryn sitten tutun pihalle. Jatkaessani Kajaaniin näin poliisiauton Kiehimän sillan korvassa ”varmistamassa” – moikkasin ja jatkoin matkaa pelkällä autolla!
Kunnallisvero on suomessakin tasavero. Vaikka näiltä rankan työn tekeviltä hyvätuloisilta otetaankin progression kautta rahat pois ja jaetaan ne sitten ”tasa-arvoisesti”, niin silti kansan silmissä suurituloinen on riistäjä, rasisti ja mitä kaikkea muutakin…
Demokratia pahimmillaan on tällaista! Bernerin kaavailut eivät tule toteutumaan. Autokauppoja voi tehdä tänäkin vuonna aivan rauhassa, ei tämä veron poisto autoilusta tule onnistumaan. Eniten tästä kärsii edelleen todellista työtä tekevät taajamien ulkopuoliset yrittäjät.
Kyllä pääkaupunkiseudullakin silti tarvitsee autoja, koska ne kesämökit ovat niin helevetin kaukana ja sinne pitää päästä tressiä pakoon! Nämä jotka elelevät yhteiskunnan avulla pääsevät kantakapakkaan kävellenkin, mutta jonkunhan isot asuntovuokrat ja eläminen on maksettava näin rasa-arvon yhteiskunnassa!
Tolopainen: $ Mutta miten tästä päästään eteenpäin, kun auto on lypsylehmä ja verotuoton pitäisi olla 800milj€, ei kukaan osta uutta autoa tänä vuonna, jos sen saa verotta ensivuonna. $
Tuliko pilkkuvirhe? Ainakin 8 miljardin vuotuisesta autoilun verotulosta valtiolle puhuttiin. 1,6 miljardia niistä ohjataan tiestön hoitamiseen, lopuilla maksetaan muita, lähinnä sosiaalisia menoja.
Joukkoliikenne, yhdistettynä valtion ja yksityisen palveluita järkevästi, on ilman muuta taajamien ja pitkien yhteyksien tulevaisuuden näkymää.
Taajamien ulkopuolella maaseudulla joukkoliikenne ei toimi, kun hoidetaan valtakunnan tärkeintä asiaa eli alkutuotantoa, ei siellä ole aikaa odotella junia eikä busseja!
Bernerin vetämän selvityksen sisällä on oikeita ideoita, ne on vain kaivettava sieltä järkevästi esille.
