Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Tuo on aika mielenkiintoinen asia, selitäppä ”Jätkä”, miten se on mahdollista? Joskus on tullut lasketuksi purupiikkiä niin paljon, että ensin nykii kovasti ja sitten katkaisee ketjun!
Hammas näyttää kyllä laskevan kuluessa, mutta samalla väli purupiikin ja hampaan suun välillä kasvaa. Onko ketjun valmistaja miettinyt tuon hampaan kulumisen ja välin kasvun niin pitkälle, että purupiikkiä ei tosiaankaan tarvitse välillä alentaa?
Tolopainen: $Eikö tuo teroitus olisi sopivaa iltapuhdetta motokuskille ja saisi lisäansiota vaikka vitosen ketjulta. Ei tuohon kummosta konetta tarvi. Jos motolla sahataan samalla ketjulla yksi työvuoro, se kai tarkoittaa sahausmäärässä samaa kuin metsuri sahaisi ketjulla viikon ilman teroitusta. $
Mitä motoyrittäjiä olen asiakkaana seurannut, niin nippu ketjuja menee kerrallaan teroituyrittäjälle. Takavuosina näin sattumoisin, kun kuljettaja teroitti terän tauolla itse.
Muutatma klapikone on ollut jossa on m.sahaketju. Paikallaan teroitus oli hankala, joten vaihdoin tylsän terävään ja teroitin sitten useamman ketjun kerrallaan taukotuvassa teroituskoneella. Samalla koneella teroitin myös m.sahan teriä.
Nykyisellä klapikoneella on katkaisu 700 mm:n kovapalasirkkelillä. Sillä katkoo n. 1 000 i-m3 yhdellä huollolla. Teroitus, terähuolto, palojen uusinta tarvittaessa, terän jännitys, tehdään ao yrittäjällä.
On se kiva uiskennella hiekkarannalla, kun siellä on pieniä kalaparvia:) Turojen lähellä pidän katiskoita ja ongin kesällä. Keväällä kutuaikana pienkalasaalis on ihan mukava.
Pienet ahvenet ja särjet keitän siltään ja ne ovat hirvikoirien mieliruokaa napureiden lisäksi. Pikkukalat vetävät puoleensa myös haukia. Niille heittelen uistinta laiturilta ja käyn välillä etempänä vetämässä uistinta veneellä.
Missähän noita miljonäärejä-maanviljelijöitä on Suomessa? Liekö viljan kasvatus niin tuottoisaa? Ainakin kaikki tuntemani lypsukarjatilalliset painivat täyttä vuorakautta ylisuurten velkojensa parissa ja ylisuuren työmäärän kanssa ilman lomapäiviä muutaman euron päiväpalkalla.
Todellinen syy nykymaatilan pitäjällä lähteä ”koiran kanssa hirvimetälle” on ajan puute, vaikka maatalousyrittäjä tarvitseisi todella edes sen verran harrastusta, että pääsisi hirvimetsälle!
Kävin päivällä ohitustieltä kuvaamassa aikaisemmin kuvailemaani murskeen ottopaikkaa. Saa nähdä, ottaako lehti ne kuvat julkiseksi?
Puolikymmentä vuotta sitten raivasin alueen ensin raivaussahalla. Runkoluku vaihteli 4 500 – 6 000 r/ha. Aluetta oli 6,4 ha ja istutettu melkein metrin välein männyn paakkutaimilla.
Ostin tilan 1996 ja silloin taimikko oli niin aluillaan, että se oli teeren soidinpaikkana!
No, tuossa esityksessäni lähdin siitä, että on mahdollisuus tehdä itse kovasti työtä. Näin eläkeläisenä en tuollaiseen urakointiin lähtisi, mutta monella muulla on siihen mahdollisuus; – armeijan kapiainen pääsee parhaassa työiässä eläkkeelle, – työttömiä on maassa liiankin kanssa, – jos palsta on lähellä, niin ihmeen paljon sitä ehtii tehdä normityön ulkopuolella, jos on siihen palava into!
Laina on tänäpäivänä halpaa ja sitä saa, sen hoitamiseen on oltava vakituinen tulo. Kemeraa sain juuri tuon hintaisena kuin otin esimerkkiin. Äsken tehtiin kankaalla olevaan kesäleimikkoon päätehakkuusopimus. Sen uudistaminen sovittiin tässä tapauksessa äestys+siemennys. Hinta on sopimushinta paperissa.
Teenpä tässä ”Planterille” julkitarjouksen 100 ha:n palstasta, joka sijaitsee lehtomaisella kankaalla:
Maksan 500 €/ha = 50 000 e.
Uudistuksen, hoitotyöt ja muu hoidot hoidan sitten itse:
– ääestys + kylvö, 400 €/ha = 40 000 €.
+ itse teen taimikon varhaishoidon Kemeran avulla, 160 €/ha, työ tehdään useamman vuoden aikana, joten n. puolet tulee > 3 m jolloin hinta on 250 €/ha. Työtuloksi itselle tulee: 8 000 + 12 500 = 20 500 €.
+ 20 vuoden päästä on ensiharvennus: 50 m3/ ha a’ 12 €/m3 = 60 000 €
Eli menoja on alussa 90 000 € ja hoito- sekä hakkuutuloja 20 vuoden päästä 80 500 €. Noille menoille otettu laina tulee melkein hoidetuksi ensiharvennuksella. Jos Planteri vähän tinkii hinnasta, niin hyvinkin tulee hoidetuksi! Seuraavaksi saa sitten alkaa suunnitella, että mihin tulevista hakkuista saadut mettärahat sitten sijoittaa!
Se on tuo asia niin kuin pessimisti ja optimisti: lasi on puoleksi täynnä tai puoleksi tyhjä!
