Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Autotallissa näkyi olevan 3 vuotta vanha XC70 Volvo. Ajettu 70 km! Siinä pääsisi uudenkarheella vähän käytetyllä liikenteeseen.
Toinen vaihtoehto olisi sitten vaikka saada jostakin mustalaisen työauto! Siinäkin saattaisi kilometrit olla vähissä!
Muutaman vuoden olen ollut lähiseurassa, jossa mets.alaa on reilut 3000 ha. Metsästysaikaisen havaintomerkinnän (joka päivä) ja ensilumen jälkiharavoinnin tuloksie perusteella siltä alueelta annetut tiedot ovat kyllä kattavia. Tilanne muuttuu, kun hirvet siirtyvät talvilaitumille, sen vuoksi ensilumen laskenta tehtiin yhtä aikaa koko riistanhoitoyhdistyksen alueella.
Näinhän se menee: valhe – emävalhe – ja tilasto!
Varsinkin kiima-aikana uroshirvet näkyvät kamerassa – ja monessa koska kiimasonni kiertää etsimässä sopivia lehmiä. Pidin kahda kamerapaikkaa n. 1000 ha:n alueella. Siellä oli aika monena kesänä kolme vasaporukkaa. Syksyn tullen kamerassa kävi 4-5 uroshirveä, jotka tulivat jostakin muualta. Samat urokset kiersivät myös muissa metsästysalueemme kameroissa. Koko metsästysalueemme on n. 6 400 ha.
Vuosien saatossa olen kulkenut haukkukokeissa ympäri maata ja hyvin yleistä on, että koira vetää puoleensa liikkuvan hirven eli mullikan tai uroksen. Viime syksynä olin kahdessa kokeessa omilla maastoilla ja molemmissa uroshirvi vei koiraa, antaen kyllä välillä haukkua paikallaankin.
Tämä ei nyt liity otsikkoon, mutta tuo haukutustilasto olisi aika kattava, jos kerättäisiin tiedot haukkukoetapahtumista joita on syksyn mittaan paljo! Itsenäisyyspäivänä perinteisesti Ilmajoella pidettävä Hopiasarvi kisa kokoaa jo yhteen kokeeseen siinä 50-60 koirakkoa.
Kattava kysely metsästysseuroilta antaa kyllä oikean kuvan hirvikannan rakenteesta. Toisaalta hirven sarvien hankauspuita ei nyt kyllä ole kovinkaan paljon. Ne ei kyllä aiheuta mittavia laatutappioita sahoille.
Mistähän ”Tolopainen” tuonkin on keksinyt? Tilannehan on sellainen, että niitä isosarvisia ei paljon enää näe. Luonnonsuojelija Kimmo Ohtonenkin kampanjoi syksyllä isosarvisten uroshirvien puolesta. Ongelmana (hirven metsästäjillä) on ollut tyhjäksi jääneet lehmät, koska sonneja ei ole ollut riittävästi.
Isosarviset urokset ovat mieluisimmat saaliit ja riistanhoitoyhdistyksillä on suosituksia siitä, millaisia uroshirviä pyritään säästämään, jotta kanta ei kieroituisi.
Tuosta koiran haukuista kannattaa kysyä koiramiehiltä. 30 vuoden kokemuksella koira tykkää kyllä monesti lähteä uroshirven mukaan. Uroshirvi ei aina pysähdy koiran haukkuun, mutta tilanne voidaan passittaa ja ottaa hirvi saaliiksi pasimiehelle. Saa niitä kyllä myös koiran haukkuunkin.
Noista hirvituhoista ja niiden synnyistä saisi kyllä joku tehdä vaikka väitöskirjan. Tutkijana tulisi olla kyllä täysin neutraali taho, harrastipa sitten metsästystä tai metsän omistusta.
Tuo viimeisin kuvani raivatusta taimikosta on n. 16 ha:n suuruinen ja voisin lyödä vetoa, että taimikoo säilyy ilman hirvituhoja! Sijainti on vasomisalueella jossa hirvi on vasonut lähes joka vuosi.
Hirvet eivät ole talvehtineet ainakaan 30 vuoteen, jonka olen tässä vieressä itse asunut. Näillä Kainuun rääseiköillä olen myös havainnut, että hirvi tykkää kitukasvuisista taimikoista (niillä ei ole omaa suoja-ainetta?). Kelpaa kyllä muutkin taimet ja ainakin harvennushakkuun latvukset.
Asia on laaja ja vaikuttavia asioita on paljon. Ymmärrän, että veli Anttonille asia on tärkeä, joten kun tunnet yliopistotutkijoita, niin annatko sinne suuntaan toimeksiannon ?
Tolopainen: ”Onhan se aika erikoinen tilanne, että tukissa selluksi menevästä osuudesta metsäyhtiöt saa paremman katteen kuin sahattavasta osuudesta.”
Isommasta puusta jää vähemmän kuoriainesta polttoon, joten selluun menee suhteessa enemmän kuin pienestä pölkystä.
Toinen juttu on vielä se, että raakitukista saa myyjä vähemmän kuin vastaavasta kuitupuusta. Yhtiö pidättää vähän lajittelunn vaivan palkkaa.
Noista riistakameroista oli jo toisessa ketjussa juttua, hyvä huomio Timpalta, että tietoja saisi kyllä sitä kautta valtavasti – ja paikallisesti!
Tuo arvokkaiden laatutukkien ja koivutukkien kerääminen on ainakin täällä syrjämailla utopiaa. Silmät pyöreänä täytyy lukea rintamaiden puun kasvatusta ja valinnan mahdollisuuksia.
Tämän seudun sahat painavat tavallista lankkua ja lautaa ja maksavat määrättyä hintaa. Pesosen ja Jordanin voimin on kuulutettu, että puu on niin arvokasta, että sitä ei kannata polttaa! Keräsin muutaman tr-kuorman tuulenkaatoja. Osa oli kaatunut juurineen, enkä huomannut tukeissa vikaa. Kasailin niitä jopa myyntiin toiveena 50 €/m3. Aikansa kasaa katsellessa paukutin ne sitten puolen metrin haloiksi – arvo n. 100 €/m3.
Koivutukkeja ei näy ostavan kukaan. Aikoinaan koululle ostettiin tuppeen sahattuina pieniä määriä, koska oli puusepän linja. Täysin utopistinen ajatus on täältä alkaa kerätä pieniä tukkimääriä vietäväksi johonkin kauemmas. MG maksaa hyvässä lykyssä 20 €/m3. Polttopuuksi tehdään niin paljon kuin menee kaupaksi!
Mäntykankaat kannattaa taimettaa äestys – siemennys periaatteella. Silloin hirviä saa olla jonkin verran pikkutaimikoissa. 4-5- metrisenä raivataan sitten sopivaan haluttuun kasvutiheyteen.
Hirvenmetsästystä harrastetaan edelleen metsäharrastuksen ohella 🙂
Toimittaja Sami Karppisen juttu hirvivahingoista sahalla on kyllä kaukaa haettu! Vaikuttaa vähän nuoren toimittajan itsekohotukselta? Tukkipuun rungossa hirven taimiaikaiset hampaiden jäljet näkyy kyllä jo tekovaiheessa ja fiksu motomies jättää leikon luitupuuksi jo hakkuuaikana.
Kuva yksittäisestä lankusta ei ole hirven aiheuttama vaan aivan selvästi poikaoksan huonosta kylettymästä.Sitä paitsi 60-70-luvulla hirviä oli todella vähä, vielä 70-luvulla joku vuosi peräti kokonaan rauhoitettu!
Hirvi kuuluu Suomen perusluontoon ja kysymys on siitä, että hirvikanta pitää saada tasaantumaan sekä vahinkojen vuoksi sopivan pieneksi. Maalla asuville hirven metsästys on niitä ainuita harrastuksia marjastuksen ja luonnossa liikkumisen lisäksi.
Perustavoitteena Suomessa on pitää maa asuttuna kauttaaltaan. Jo nyt olevat suuret suojelualueet saavat olla ihmisasutuksen ulkopuolella ja siellä voi niitä luonnonelukoita olla keskenään.
En ymmärrä, milsi esim. susien pitää olla asumisalueilla? Olkoon sudet ja karhutkin suojelualueilla ja kun muualla niitä metsästetään vapaasti, niin pian oppivat tuntemaan rajansa.
Sikäli nyt puhutaan motometsurin kanssa ristiin, että minulle Kemera oli nyt taimikon ja nuoren metsän hoitoa. Energiapuuta ei kerätty, koska taimikon koko vaihteli 3 metrin molemmin puolin..
Jos energiapuuta kerätään, niin silloin täytyy kyllä olla maalaisjärkeä niin paljon, ettei kannattamatonta työtä tehdä! Ja Kemeran tarkastajien on valvottava, että otettava raaka-aine täyttää mitat.
Sen kyllä tiedän kokemuksesta, että polttopuuta on tehty hartiapankilla urakkatyönä ilman tukia ja kyllä sieltä leivän sai nötkötin kanssa. Ihmeellistä kyllä nykyisin tämä yhtälö ei vain toimi.
