Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Tästä näkyy olevan yleisillä foorumeilla valtava haloo! Jos alkaa mennä vähänkään parempaan suuntaan, niin kyllä silloin tekijöitä löytyy. Kieltämättä lyhyellä tähtäimellä tekee kipeää, mutta laivan kääntäminen on ollut tulevaisuuden kannalta välttämätön.
Vajaatuottoisen palstan kohdalla pihkatapin kanssa samaa mieltä. Se, että milloin tällaisen jostakin syystä vajaatuottoiseksi jääneen palstan pistää uusiksi on itse kunkin harkittava.
Esim. (kuva) tuo uudistettu hyvä mäntytaimikko on rämeen tapainen maasto, jossa kivennäinen löytyi aika pinnasta. Aikaisemmin siinä oli kitukasvuinen rämemännikkö. Matala-ojitus + mätästys antoi männyntaimille kunnollisen kasvupohjan.
Pitemmällä tähtäimellä huonokasvuinen palsta kannattaa ehkä uudistaa suht pian, koska kasvu jää 1-2 m3/ha-v. Uudistusalalla pitemmällä kasvuvaiheella kasvu täälläkin nousee yli 5 m3/ha-vuosi.
Vähän ristiriitainen olotila tuli pihkatapin logiikasta: $ Harvennuksella pitää aikaansaada taloudellista hyötyä, ei tavoitella pelkästään enempi tukkeja tai järeämpiä kuituja.$ Eikös tuo lainaus ole juuri sitä mitä tavoitellaan?
Se, että ensiharvennuskuidusta ei makseta samaa hintaa, niin se johtuu ensinnäkin siitä, että korjuu on hidasta ja saanto pienempi. Toiseksi siitä, että päätehakkuulta tuleva kuitu on järeämpää, joten kuoren osuus on pienempää. Polttoon menevä kuoriosa lienee halvempaa kuin selluun menevä puuaines.
En ymmärrä, että miksi täytyy metsästystä harrastaa, jos se pelkästään vi***taa? Sitten on nämä lihanhimoiset erikseen. Eräskin kaveri liftasi aina mukaan metsälle lähdettäessä ja laski viikonlopun jälkeen, että paljonko tuli hirven lihakilo maksamaan – suosittelen markettia !
Metsällä minusta parasta on kaveripiiri, nuotiomakkara, koiran haukun seuraaminen, sosiaaliset suhteet samanhenkisten joukossa ja ulkona oleminen kaiken kaikkiaan.
Hoidetaan sitten siinä samalla hirven kaataminen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti! Tappaminen sinänsä ei minusta ole kovin mukavaa.
Heh, arvoisa Gla, en todellakaan ole ”sallijan” roolissa vaan toimin siellä ruohon juuressa niillä ehdoilla, mitä viisaat päättäjät sallivat.
Ääriliikkeitä en myöskään hyväksy kansalaisena vaikka normirajoissa pysyvänä äärimielipiteitä saa kyllä olla. Hyväksyn tämänkin otsikon mukaisen mielipiteen, varsinkin kun tunnen henkilön!
Metsän moninaisuuden vuoksi hirviä sallin kohtuullisen määrän ja sen vuoksi suosittelin näille hirvien säännöstelijöille tarkempaa aluekohtaista arviointia sekä kaatolupien myöntämistä riittävästi silloin kun hirvikanta on jossakin alueella liian suuri.
Nykyiset lupamäärät tulevat riistanhoitopiireistä heidän tietojensa ja ohjeidensa perusteella aika suuripiirteisesti. Vierekkäisilläkin metsästysalueilla hirvikannat voi vaihdella merkittävästi.
Oma hyvin lähtenyt taimikko joutui hirven ruoaksi, mutta toiselta kulmalta laitan kuvan palstani naapurin taimikosta. Siinä entinen harva rämemännikkö uudistettiin reilut 5 v sitten apuojituksella ja mätästyksellä männylle istutettuna. Alue on pääasiassa hirvien kesälaidun aluetta. Ihastele Gla sitä !
Fiksuna miehenä Anton ei varmaankaan tarkoita ihan otsikon mukaista menettelyä. Kieltämättä keväällä katsellessa itse istutettua taimikkoa talven hirvien jäljiltä kävi vähän sama asia mielessä 🙁
Asialla on kumminkin monta puolta. Jokainen voi tietysti ajatella omalta kohdaltaan. Itselle hirven metsästys ja hirvikoirien kasvatus on antanut vähintään yhtä paljon kuin metsän antama rahallinen tuotto.
Kummastakaan ei ole jokapäiväinen leipä ollut kiinni.
Metsän ja sen nouseva vuosittainen kasvu puun kysyntään nähden on ollut paljon suurempi. Puun hinta on painunut alaspäin. Vaikka Äänekosken tehdas valmistuu ja muutamia muita jalostuslaitoksia on suunnitteilla, niin siitä huolimatta puuta tarjotaan teollisuudelle riittävästi. Sen vuoksi metsän käyttöä voidaan sallia myös muuhun toimintaan kuin pelkästään puupeltona.
Joku tuolla totesikin, että aukkohakkuut lisäävät vesakoituessaa hirvien ruokaa. Tämä todettiin jo 1970-luvulla jolloin näitä aukkohakkuita alkoi tulla enemmälti. !970-luvullahan hirvet olivat välillä jo kokonaan rauhoitettuja.
Petojen vuoksi itärajalla olevissa kunnissa on useita vuosia ollut hirvet rauhoitettuja, koska kanta on niin vähäinen, eikä esim. koiria voi kayttää apuna susien suuren määrän vuoksi.
Kaatolupien myöntämisessä tulisi käyttää voimakkaasti täsmennettyjä lupamääriä alueen tilanteen mukaisesti. Omalla alueella jahti kesti viikon ja laskennan mukaan jäljelle jäi kolminkertainen kanta ! Jostakin syystä näitä täsmälupia vain ei saada anomisista huolimatta ?
Tolopainen on varmaankin tajama-asukas, koska haluaisi autioittaa maaseudun? Petokantaa kasvattamalla saadaan Suomen maaseutu kyllä autioksi, koska siellä ei voi sitten kasvattaa kotieläimiä eikä asuminen jossakin selkosessa petojen keskellä ole kellekkäämn mitään herkkua.
Mitä muita maaseudulla voi raavas ihminen harrastaa kuin metsästystä ? Pelkästään TV:n katselu ja tietokoneen räplääminen käy korvessa aika tylsäksi.
Jätkä: $ Onko joitakin muita syitä, miksi metsätaloutta pitäisi harjoittaa niin, että siitä on tuloja? $
On; työ, harrastus ja tunne !
Työnä metsätyö on sopivalla kelillä ja ei-pakonomaisena suorastaan neutintoa! Se on työtä, jossa tuloksensa näkee välittömästi. Näin eläkkeelläkin tekee mieli siepata m.saha käteen, kun näkee sopivasti harvennusta vailla olevan kohteen.
Harrastuksena esim. hirven metsästys koiran kanssa vaatii autolta huomattavasti enemmän kuin pelkän metsätyön vuoksi. Hyvin usein on tilanteita, jossa koira on hirven kanssa menossa vilkkaasti liikennöidyn tien suuntaan. Siinä ei ehdi tien kuntoa paljon ihmettelemään, kun on ehdittävä suorinta tietä väliin ja estämään mahdollista vahinkoa.
Sitten tuo tunne metsän omistuksesta. Veikkaan, että hyvin suuri joukko esim. perintömetsän omistajista pitää metsäänsä siihen kohdistuvan tunteen vuoksi. Pelkästään metsässä käydessään se antaa omistajalleen mielenrauhaa.
Otsikon ja aloittajan ”paremman uuden auton” vaatimukset ovat aika pahasti ristiriidassa.
Millainen on oikeasti Metsänomistaja? Onko raja siinä, että pärjää metsänomistuksella suht koht mukavasti? Vai omistaako muutaman hehtaarin rääseikköä jossa kuntoon saattaminen aiheuttaa kuluja enemmän kuin tuloja?
$ Ihan hyvin pärjää metsäteillä lumessakin tojotan land ruiserilla,edustuksessa s 90 volvialla ja kauppakassina corollalla siinä mennään nyt.$ Tuo rööri roopen tilanne viittaa metsän omistajaan, mutta liekö autotrio tullut metsävaroilla?
