Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Wanhan jätkän kokemuksia väheksymättä; miksi Subaru ?
Olen pari kertaa käynyt koeajolla sen jälkeen, kun Subaruun ilmestyi dieselmoottori. Molemmissa oli sellainen ihme vohellus päällystetyllä tiellä? Forester oli aikoinaan kovassa huudossa, mutta bensamoottori ei nyt vain mielestäni käy metsäautoon.
Suberun neliveto lienee hyvä, koska se taitaa olla aina 1960-luvun peruja?
Onko WJ:llä ollut Amarokkia? Jos on, niin mitä mieltä?
Ennen oli mittakeppi mukana, kun metsään lähdettiin. Montakohan mittanauhaa on tullut katkottua – milloin se ei oikein irronnut tyveltä, milloin pääsi irti kesken mittauksen. Mittanauhan liittäminen ei ainakaan minulla tahtonut onnistua 🙁
3 metrin mittakeppi on ok, riittävän tukevana sillä voi kääntää pölkkyätarvittaessa. Metrin uran voi kaivertaa, jos tekee vaikka 4-metristä kuitua. Mittanauhaa tarvitaan lähinnä tukin teossa, mutta niitähän ei oikein osaa tehdä kelpaavia myyntiin.
Myyntiin klapeja mitat tulevat 0,33 ja 0,5 eli ne saadaan metrin jaolla tehdyistä pölkyistä. Myynnissä heitto saa olla +/- 2 cm, joten niitä monenmittaisia kalikoita saa poltella itse.
Raakapuuna yleisin on 3 m, joskus olen motolta pyytänyt tai itse tehnyt 4 m mittaisia. Kauempaa tuotuna autoon sopii yksi nippu enemmän 3 metrisenä. Metsässä ajokoneesta en ole varma, onnistuuko 2 3m:n nippua kerralla peräkkäin?
Jos enemmän tekee klapeja, niin syöttöhihnan edessä on hyvä olla rullasyöttöinen rankatelina. Rankatelineen voi ladata kuormaajalla, joten siellä on sama, onko raakapuu 3 tai 4 m.
Viime keväänä käsittelin 4 rekallista koivua klapeiksi, ei niitä yksitellen m.sahalla ja hydr.halkaisijalla kehtaa näplätä 🙂
Mitä painavampi kone, sitä leveämmät telat. Miksi 15 000 kiloa painavan ajokoneen pitää tuoda 10 tonnin kuorma pehmeiköltä ? ja samaa uraa sitten ajetaan useita kertoja, koska uran leveysvaatimus nousee 5 metriin.
Noilla pienillä kombikoneilla hakkuu pienessä metsässä on lähes yhtä nopeaa kuin isollakin. Kuormaa tulee muutama kuutio kerrallaan, mutta ne voi ajaa eri ajouria, jos on kovin pehmeää.
Pinyapaine jollakin Logbearilla, Entracomilla, Malwalla, Terrillä… on paljon pienempi kuin raskailla isoilla koneilla. Kunhan puun tarve lisääntyy, roudattomat talvet lisääntyvät ja ojitusalueetkin alkavat kelvata, niin miksei yrittäjän kannata hankkia ohelle myös pienempiä harvesteri+ajokoneita?
Koivu kannattaa hakata loppukesästä – alkusyksystä, kun ottaa klapin raaka-aineeksi. Moton jäljeltä koivupöllit ovat klapia tehdessä keveitä.
Taannoin pari eläkeukkelia kyselivät josko saisi käydä vastanteossa? Kysyin, että milloin vasta täytyy tehdä, jotta lehdet säilyy talvellakin? Sinä kesänä soitto tuli heinäkuun 10 päivä. Kuun asento lienee ollut niillä tienoilla kohillaan.
Kävin ennalta katsotussa koivu-/kuusimetsässä kaatamassa koivuja muutamia tankillisia. Ukkelit kävivät vastametsässä tekemässä talven vastat. Ristironkkeliin kaadetut koivut karsin ja pätkin 3-metriseksi parin viikon päästä, kun lehdet olivat kuivuneet ja vetäneet puista nesteet.
Homma oli tyypillistä rasiin kaatamista, aikoinaan sitä harrastettiin maalla yleisesti. Karkeasti suhde oli se, että tankillisen kaatelulla tuli päivän karsinta, katkonta ja kasaamistyö kourakasoihin.
Jos puupula oikeasti on tulossa, niin tehtaiden toiminnan turvaamiseksi verojen lasku olisi tietysti parempi keino kuin verojen nosto! Nykyisellään ainakin kolmella suurella on mahdollisuus kotimaisen kuitupuun hintaa hiukan nostaa.
Ei luulisi valtion olevan niin hölmö, että ainakaan myyntiveroa alkaa korottelemaan, sehän vie puun myönnin viimeisetkin halut. Tietysti kiinteistöveroa nostamalla saattaisi rahan puutteessa olevia”kannustaa”.
Siinäpä on MTK:lle lisää tehtävää ja mahdollisuus näyttää, että on metsänomistajien etujärjestö!
Tuontitullista luulisi löytyvän myös Venäjän puun kuutiohinta. Raakapuun määrä ja tuonnin arvo lienevät tiedossa ainakin rajalle saakka. Kuka ne kaivelisi esille?
Logistiikan osuus rajalta tehtaalle lienee myös laskettavissa? Muutaman toimihenkilön palkkakustannukset jäävät pois, kun onko se nyt yli 5 miljoonaa kuutiota mikä tulee kokonaisuudessaan?
Tuossa kun muistelee ennen vanhaan, niin pientilalliset teki lähes kaikki hankintana puun myynnin. Pöllin teho alkoi heti heinän teon jälkeen. Joka talossa oli hevonen, jolla sitten pöllit ja tukin kulkeutui lanssiin.
Lauri Vaara muistelee vissiin samoja aikoja. Eihän sitä päivässä saanut hirveitä kasoja, mutta kyllä metsä oli monelle eläjälle pankki!
Koneiden tullessa mukaan kuvioihin, alkoi se velkakierrre. Osaran aukeitakin ajettaessa traktorimiehet kusivat omat taksansa, kun urakoivat yötä päivää alussa hevosajon taksoilla.
Kasööri huomasi kovan urakkatilin ja seuraavassa tilissä sitten palattiinkin maan pinnalle !
Wanhalla jätkällä on asenne kohdallaan 🙂 Eikö ne hiluxit ole tarkoitettukin metsäkäyttöön?
Automiehet kertoivat penkka-ajossa jonkun pakittaessa rompekuormaa ja ihmetellyt, että mikä on kun ei kulje? Kaveri oli vetänyt ”robsonit” päälle ja johan oli mennyt – takana oli ollut mestarin volkkari !
Aloittaja kysyi juuri itsetehtynä hankintahakkuuta. Toinen vaihtoehto on hakkuuttaa tien varteen motoyrittäjällä, jos saa vain tekijän.
Itse olen harrastuksena tehnyt 125 m3/v, koska se on oman työn suhteen veroton. Vieraalla tehtynä hakkuun ja ajon saa kumminkin vähentää hankintahinnasta.
Näistä voi tehdä laskelman etukäteen, että kumpi kannattaa.
Ennen traktorin ja metsäkärryn hankintaa tein m.sahalla ja ajoin m.kelkalla. Varsinkin ajo oli aika pirullista, nykyinen mönkijä saattaa olla parempi kuin m.kelkka.
Ensimmäiset hankinnat tein kotipalstalla kaarisahalla+kirveellä ja hevosella ajo. Siitä on edelleenkin nostalgiset muistot.
Eihän 125 m3 a’ 30 € ole kuin 3 750 €, niin että jos meinaa metsän avulla leivässä pysyä täytyy löytyä muutakin myytävää! Palkkatyöläiselle ja eläkeläiselle tuo perushankinta on sopivaa hyötyliikuntaa.
