Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Suomessa touhutaan sertifionnin kanssa ja on annettu ymmärtää, että sertifiomattomasta puusta tehty tuote ei mene maailmalla kaupaksi. Sen vuoksi on kovasti sertifioitu metsiä, jotta tuote kelpaisi.
Mitenkähän ne Venäjän metsät on sertifioitu? Eikö tämä asia olekaan niin kovin tärkeä Suomesta tulevan tuotteen osalta?
Liekö ollut muualla maassa erilainen käytäntö, mutta täällä ainakin Riistanhoitopiiri panttasi hirvilupia 1990-luvulla.
Olin silloin erään porukan pj ja joka vuosi haettiin enemmän hirven kaatolupia kuin sitten saatiin. Jotkut porukat lupa-anomukseen laittoivat hirvihavainnot suuremmaksi tietoisesti jotta luvat lisääntyisi.
Edelleen hirvillä on vasomisalueet ja talvehtimisalueet erikseen. Vasomisalueilla säästyy männyn taimet, mutta talvahtimisalueella tilanne on toinen. Talvehtimisalueelle hirviä kokoontuu hyvinkin laajalta alueelta.
1990-luvulla erään kunnan alueella tehtiin lentolaskenta. Ilmasta havaittiin aika suppealla alueella 3 hirvilaumaa. Jokaisessa laumassa oli 70-80 hirveä! On päivän selvää, ettei niillä alueilla mäntyä voi kasvattaa.
Omalla metsästysalueella jakauma vasomis- ja talvilaimen välillä on yllättävän selvä. Väliä on vain muutama kilometri. Minäpä laitan vaikka kuvan vasomisalueen männyn taimikosta jota hirvet eivät rasita! Oma kotipalsta on vasomisalueella.
Onko ML:lla käytäntö erilainen eripuolella maata?
Minulle ei ylimääräisiä jäsenmaksuja ole kyselty. Osuusmaksuunkin on saanut jättää niin paljon kuin on halunnut. Tavoitteena on määrätyn suuruinen ha-maksu.
Nyt, kun MG alkoi rakentamaan Äänekoskelle, niin osuusmaksun ollessa täysi, niin sai sijoittaa lisäosuuksille (A; B; C). Paras osuuskorko on ha-pohjaisella sijoituksella, seuraavaksi A-osuuksiin.
Tolopaisen metsikön kasvu on kyllä huippuluokkaa Suomessa!
Minkä kunnan alueella? Katsoin tuossa Kärkölän keskimääräistä kasvua, niin euroiksi muutettuna sieltä löytyi lähes 200 €/ha-vuosi. Eli kuituna se vastaisi n. 10 m3/v.
Tuo 2 cm:n vuosilusto tuntuu aivan hurjalta, sehän tekee halkaisijaan 20 cm jo 5 vuodessa?.
Ei, tosin samalla hakattiin myös toista harvennusta ja päätehakkuuta. Otin itselle vain koivut ja energiapuut.
Toisessa kohteessa ala oli sen verran suuri, (n. 60 ha) että havupuu meni kantohinnalla, otin itselle koivut ja karsitun rangan energiapuuksi. Kokoenergiapuu meni hakkeeksi kantohinnalla.
Tuo Venäjän tuonti sotii Lauri Vaaran väitettä konkreettisesti. Sieltä tulee valmiiksi tehtyä raakapuuta kiskoja myöten ilman erityistä ostomiestä kerralla ja paljon!
Ei tarvitse kiertää pikkunökköjä metsäteiltä.
Toinen juttu on se, että Venäjä ei ole EU-maa, tosin kauppaa on käyty kokonaisuudessaan sinne jo neukkuaikana. Puun tuonnin suhteen voisi valtiovaltakin tehdä jotain, onhan Metsähallitus Suomen suurin metsäomistaja, joten puun halpa hinta kolahtaa sinnekin.
MTK:lla olisi nyt sauma osoittaa olevansa mo:ien edunvalvoja puuttumalla kovasti puun Venäjän tuontiin.
Miten hiilinielun ja hiilidioksidin mittaukset oikein tehdään?
Jos ne on oikeasti mitattavissa, niin vertailu olisi kait helppoa? Eihän niiden arvot voi olla jotain mitä jossakin konferenssissa huutoäänestyksellä päätetään? Tai jos näin on, niin olisiko valtiolle halvempaa maksaa politiikoille kotona nukkumisesta?
Hatunnosto ”wanha jätkälle”!
Kun on taitoa ja tykkää hommasta, niin mikäs sen parempaa! Perustelutkin on aivan paikallaan, eli ensiharvennukseen ei tahdo vierasta saada. Kun kohde on vähän hankalampi, niin kantohintaa ei yhtiöltäkään irtoa.
Sitten, jos löytyy läheltä urakoija, niin tekopalkathan saa kyllä vähennyksenä verottajalta. Itse olen maksanut ensiharvennuksella 16 – 18 €/m3 + alv. Tuosta kun ottaa 30 % pois, niin nettona jää 11,2 – 12,6 €/m3.
Meikäläiselle hiilinielu ja päästölähde ovat toistaiseksi hebreaa!
Äkikseltään olen luullut, että mitä tiheämpi metsä – varsinkin havumetsä – sitä parempi hiilinielu. Toisaalta mitä avarampi maasto – varsinkin suo – sitä enemmän päästölähde, vai onko näin ?
Suomessahan soiden osuus on edelleen huomattava vaikka niitä on ojitettu paljon. Paraneeko suo päästölähteestä muuttuen hiilinieluksi, kun se metsitetään ? Jos näin olisi, niin metsäpinta-alaa saataisiin lisää ojittamalla vielä lisää ?
Onko hiilinieluvaikutusta lisäävä toimenpide, kun tukkeutuneet vanhat ojat aukaistaan, silloinhan hapuuta alkaa kasvamaan enemmän ?
