Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Klapeja tehdään, koivut otan leimikosta raaka-aineeksi.
Tuulenkaadoista olen sahauttanut tarvepuuta, lautoja, lankkuja omia rakentamisia varten. Ei ole enää juuri kirvesvarren aihioita kuivamassa kuten ennen savotointiaikoina.
Pahkapuita jos sattuu, niin niitä otan kyllä kuivamaan, mutta omat taidot eikä kärsivällisyys riitä niitä sitten kovertelemaan eteenpäin.
Niin, joulukuuset ja Juhannuskoivut tulee kyllä haettua metsästä. Jos klapiasiakas älyää kysyä joulukuusta, niin annan kuusen kaupan tekiäisestä 🙂
Sitten se peruskysymys Jesselle; oletko vuokrannut metsämaasi hirven metsästykseen?
Hirven metsästys tänä päivänä on erinomaisen tehokasta ja suunniteltua. Apuna on hyviä koiria, tai sitten ohjattu ajoketju, jos ollaan esim. vilkkaasti liikennöinnin tien varrella.
Koirien sijainti hirvineen on reaaliajassa metsästäjien seurannassa ja passit viritetään tarpeen mukaan kulkureitille. Lyhyemmillä kantomatkoilla käytetään radioseurantaa.
Naapuriseuralta karkasi haavoitettu vasa seuramme alueelle koiran kanssa. Kun koiratutkan seurantakoodi saatiin, niin vasa oli nurin 22 minuutin jälkeen.
Nähtävästi suuri osa metsän omistajista on ns. perseaukisia ja laman aikana on rahaa vain saatava vaikka mistä. Niin kauan kun puuta on tyrkyllä ylen määrin, niin hinta on se mikä on. Markkinatalous puhuu, ei kai puun ostajan kannata lahjoittaa rahaa enemmän kuin tarvitsee saadakseen riittävästi raaka-ainetta.
Sahat taitavat pyöriä kumminkin kohtuullisella tuloksella. Tukin hintaa ei voi kovin paljon nostaa.
Sellun raaka-ainetta näyttää sitten olevan ylen määrin, koska ensiharvennukset jäävät 0-rajan alapuolelle.
Toiveena on, että suunnitteluasteella olevat bio-/sellulaitokset saadaan rakennetuksi.
Vanham jätkän kanssa on samat ajatukset ojituksesta – ollaan varmaankin yhtä vanhoja 🙂 Miksi raivataan vanhan ojan alueelle kasvanut metsä, koska välissä on selvästi veden vaivaamaa sarkaa?
Ojituksia on lähinnä kunnostettu Metsäkeskuksen ja viimeksi Otson suunnitelmilla ja Kemeran rahan avustuksella n. 17 km.
Suunnittelu vie aikansa ja sen jälkeen toteutus taas oman aikansa sopimuskoneilla.
Kustannusarvio ja toteutus tulevat hintaansa josta Kemera pudottaa lopullisessa laskussa jonkun verran.Kaivatin talvitietä varten kaivukoneen yrittäjällä kilometrin piennartien. Tunti palstalla käynnissä. Itse merkkasin tien suunnan ja motoyrittäjä hakkuulle mennessä raivasi tieuran, puut olivat ensiharvennuskokoa.
Kaivinkoneen yrittäjä kaivoi viikossa tien molemminpuolisella ojituksella.
Kyse on piennartie talvikorjuun puun ajoon, mutta maasturilla pääsee sulan kelin aikana.
Niin ja lisäksi tieura ei ole yleisessä käyttössä, koska siinä ei ole käytetty ”yhteistä” verorahaa.Niin, tämä esim. kokemuksesta on perusteluna sille, että Kemera ei hyväksynyt parannusojitukseen tätä leveiden ojan välien aukaisua uudella ojalla !?
Seuraavalla kerralla otan kaivukoneen suoraan ojitukselle. Toteutus on nopeaa ja hinta on huomaqttavasti edullisempi kuin Kemeran suunnitelmassa.
Kemera näyttää ainakin noissa hankkeissa menevän lähinnä metsäkeskuksen byrokratialle eli valtion taskusta toiseen.
Mo on siinä ainoastaan välikätenä.Puun kasvatus riippuu myös siitä, että onko kyseessä massatuotantoon pyrkiminen vai toimiiko metsässään ”harrastelijana”.
Tapion ohjeet ja aika paljon seuraamani UPM toimivat juuri puun kasvatuksessa massatuotantoon pyrkimiseen.
Kokonaisuuden kannalta se on tietysti oikein.Omat silmäni sairastavat kyllä, kun hyvät rankapuut lyödään maahan liian aikaisin. Mäntykin ei kasvata liikaa oksia tiheässä taimikossa.
Jo ennen ensiharvennusta saa omatoiminen mo rankapuuta, jonka k-kuutioarvo on tukkipuun luokkaa.Työtähän siinä on jonniin verran, mutta samalla harrastajalle kovin mieluista hyötyliikuntaa. Kuviolta saa tuottoakin useammin kuin pari kertaa kiertoajalla.
Oksainen puu kehittää massaa, mutta ottaa kasvutilaa ympäriltään. Se, että missä vaiheessa tällainen kannattaa hävittää, on toinen juttu.
Kasvaessaan muita isommaksi oksainen puu samalla peittää viereisiä puita, jotka joutuvat keskittymään pituuden kasvamiseen pärjätäkseen kilpailussa valon kanssa.Olisiko tällainen massaa voimakkaasti kasvava puu otettava vasta harvennuksen yhteydessä, jolloin kuitupuuna kuutioita tulee siitä enemmän?
Jäljelle jääneet sukeat puut kasvavat sitten hyväksi ja arvokkaaksi sahapuuksi.Lyhyt japsimaasturi pikkuperällä vm. -88 ajettu reilut 300 000 km. Sillä könytään metsäteillä ja kuljetetaan klapit asiakkaille.
Tuttu klapiasiakas mersun myyntimies kaupittilee kovasti MB-katumaasturia.Kysyin häneltä, että luuletko vanhan omakotitalo-asiakkaan tilaavan puita sen jälkeen, kun vien uudella mb-katumaasturilla klapikuorman liiterin eteen?
Myyntimies mietiskeli hetken tilannetta ja totesi sitten, että eikai kukaan täysjärkinen usko, että klapin myynnillä pystyy mersun ostamaan !!
