Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset
-
Tsatti on olemassa; – suosittlem Ranelle ja Metsänmiehelle 🙂
Joko revalle on selvinnyt maalaisliiton metsäpolitiikka? Ymmärsin kuitenkin, että reva on kallistunut enemmän oikealle korvalle? Kysyin kokoomuksen sihteeriltä kokoomuksen metsäpolitiikkaa, mutta hän aluksi kyllä väisti kysymyksen toteamalla ettei sitä ole!
Jospa reva vastaisi omaan kysymykseensä? Virka-aikakin alkaa jo kahden ja puolen tunnin päästä!
Olettekos toverit käyneet kuinka aktiivisesti vaalitilaisuuksissa? Illalla kävin yhdessä ja tarkoitus on käydä niin monessa luin suinkin klapin teolta ja ajamiselta ehtii! Illat athtoo kyllä mennä, kun työssä käyvät tarvitsevat klapeja iltasilla, jolloin heillä on aikaa siirtää kuivat klapit suojaan.
Minä en ymmärrä ollenkaan tuollaista korkojen sotkemista hyvän metsänhoidon kanssa? Se korko, mitä metsänomistaja saa metsään sijoittamalle rahoilleen riippuu liian paljon tekijöistä, jotka eivät liity metsän kasvuun ja hiilinieluun.
Puun arvohan vaihtelee markkinoiden mukaan. Nyt oli taas pieni pyrähdys, jossa puun hinta nousi 10-15 %. Tuotteille oli hyvä menekki, nyt laskua tuottokorolle tulee saman verran, mutta metsän kasvu kasvaa samalla tavalla suhdanteista riippumatta!
Taloudellisella ajattelulla metsään tehdyt hoitotyöt pienentävät korko-%:a. Paraneeko tuossa %-laskussa tulosta, kun ei tehdä hoitotöitä ollenkaan? Vai mitä professorit tässä yhteydessä tarkoittavat korko-%:lla?
Ei tämä avohakkuun vierastaminen uutta ole. 1960-luvulla Osaran aukeat oli kovasti tapeetilla, tuntraksi nimettiin ja olipahan suuret otsikot! Osaltaan Pudasjärven nikkitapaaminen selvensi asiaa ja nähtiin lopputulosta puolen vuosisadan kehityksen mukaan – metsänhoito on pitkäjänteistä puuhaa!
Aloitteesta sen verran, että ”Pirunpellossa” oli loppu hyvin – kaikki hyvin! Enemmän tykkään sellaisista sarjoista, että lopussa tulee hyvä mieli ja päätos on oikeudenmielinen.
Suuressa savoyassa oikeustajuni ei kokonaisuutenakaan hyväksynyt tilannetta. Konekauppiaan motiiveja en oikein ymmärrä, oliko rahan keruun lisäksi jotakin muuta? ”Oikeusvaltiossa” kävi jälleen niin, että oikeutta käytiin ja asianajajat hykertelivät – taisi siinä prosessissa osa kaatua ihan veronmksajillekin:(.
Tolopainen<span class=”comment__time bbp-reply-post-date”>20.1.2019, 20:38: </span>
Noita asioita on tullut pähkäiktyä leipätyönä 35 vuotta ja Tolopainen sen pelkisti yhdellä kappaleella!
Ensimmäisiä viisauksia jatko-opiskeluihin mennessä jäi mieleen; ”hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä” Joskus ongelmana onkin se ahkera, joka puurtaa vääriä asioita.
Koulutuksen kehittämisessä ei tosiaankaan ole pelkästään se, että paljonko rahaa määrätään vaan mihin sitä käytetään! Elämme yhä kiihtyvässä syklissä, jossa pitäisi osata muuntautua tarpeen mukaan. Ikävä esimerkkinä; nyt hyvän talouden nousun jarruna onkin osaavan työvoiman pula!
1979 muutimme Kainuuseen. Ihmettelin jokaisen pikkukunnan hinkua lukion perustamiseen. Lukioon ohjattiin kaikki mahdolliset, että saataisiin valtion apua – alle 7 ka:lla mentiin toisen kunnan lukioon, jonne pääsi kaikki. Lukiot olivatkin eräs syy, minkä vuoksi nuoret ovat häipyneet maaseudulta!
Rauduskoivua kasvaa Kainuussakin, siitä saa hyvät vastastarpeet. Sekä hies- että rauduskoivur silppuan klapeiksi, koska ei täällä juuri koivutukin ostajia ole. Jonkun tuppeen sahatun pölkyn saattaa ne harvat puusepät tarvita. Amikselle ostettiin joskus erä kuivatukseen, silloin puusepän linja oli vielä olemassa.
