Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Siitähän metsurille maksetaan, että huomioi säästöpuut, ojat, polut, luontokohteet, jättää riistatiheiköitä, huomioi suojakaistat. Ohjeita on paljon, Pefc ja Fsc on eri ohjeet
Eli kyllä taksa pitää maksaa 10ha kohteelle 10ha:n mukaan, vaikka tehollinen raivausala on 9ha
Ja miten sen mittaa ja ei kukaan käy kävelemässä gps:llä raivattua aluetta
Vuosikymmenen lopulla tilanne on, että Suomesta viedään raakapuuta laivalla sellutehtaille maailmalle ja maanomistajan kantohinta jäänee alle 10 euron.
Kiristyvä verotus ei kannusta puukauppaan, kun tuosta 10 euron puunmyyntituloista verottaja ottaa puolet, kiinteistöverotus lisää ja ilmastopäästömaksut laitetaan myös metsänomistajille maksettavaksi.
Metsätalous on ollut kannattavaa viimeiset 30 vuotta ja jokaisena vuotena. Tuotto on ollut vähintään se 4% ja itse tekemällä moni päässyt isompiin tuottoihin
Miten siis puunhinnat ovat olleet liian alhaisia? Kun nostokoukun mielestä alehinnoillakin on saavutettu puuntuottajan asemassa riittävä pääoman tuotto
Jos hinnat olisivat olleet korkeampia ja sitä kautta metsätalouden tuotot yli 10%, mitähän kaikkea olisi tapahtunut. Ulkomainen iso raha olisi hakeutunut Suomen metsiin ja metsämaat ostettu ulkomaisille sijoittajille. Markkinatalous olisi tasapainottanut tuon äkillisen piikin ja metsätalouden tuotto olisi jäänyt ulkomaiselle isolle rahallekin maltilliseksi, koska olisivat luultavasti maksaneet ylihintaa sillä hetkellä metsämaasta. Kaikki mahdollinen olisi hakattu ja luonto raiskattu, vaikka tietenkin ulkomaisilla sijoitusomistajilla on kaikki serti- ja vihreät esg- leimat toiminnassaan
Omaisuusluokkana metsätalouden puuntuottajalle pieni mutta tasainen tuotto on hyväksyttävää, eli noin 4%
Maaseudun tulevaisuudessa oli juttua, että Suomeen ei enää uusia tehtaita rakenneta
Tuo nyt on täysin selvää. Mielenkiintoista sen sijaan olisi tietää tulevaisuudesta, kun nykyiset tehtaat vanhenevat ja kaipaavat lisäinvestointia, suljetaanko ne vaiko investoiko yhtiöt niihin
Suomessa kun tehtaan kylkiäisinä tulee paikkakunnalle ay-liike, jokavuotiset tes-neuvottelut ja nousevat palkkakustammukset
Skenaario voi ihan hyvin olla, että jatkossa puunjalostuksen tehtaat ovat Baltiassa ja Puolassa, missä halvemmat työvoiman kustannukset ja kevyempi byrokratia. Suomesta toimitetaan vain raakapuuta laivalla. Tämän seurauksena puun hinta laskee Suomessa ja 5e kuitupuun hinnat taas realismia, kuten oli kymmenen vuotta sitten huonon hinnan aikaan.
Itsekin möin 2016 harvennusleimikon tien varteen 26e kuitu miinus korjuukulut, niin muutama euro jäi kantohinnaksi ja siitä vielä verot piti maksaa
Tehtaat kun laskee tuotantoa tai joku tehdas vielä suljetaan, vähennetään yksityisiltä ostettavaa puuta. Eivät ala katselemaan että yksityiset vaativat puusta kovia hintoja ja tahmeasti käy kauppa
Ensisijaisesti tehtaat hankkivat puut Metsähallitukselta, Tornatorilta, UPM:n mailta ja rahastoilta
Yksityiset jäävät nuolemaan näppejään, kun puun kysyntä hiipuu. Vain isoimmat ja parhaat leimikot käyvät kaupaksi, kannattaa nyt myydä puuta kun vielä ehtii
Tästä uutisesta jää paljon kysymysmerkkejä
Vanhuksen kuvista välittyy tunnelma köyhistä ja niukoista oloista. Tämä luo mielikuvia tietämättömille ja saadaan vastakkainasettelu metsäjätti huijaa vs. raihnainen eläkeläinen. Totuus voi olla rikas ukko, jolla helvetinmoinen metsäomaisuus
Kuvat ovat huonoja, niistä ei välity lukijalle millainen metsä siellä oli ja on nyt. Kuva lahonneesta kannosta ei kerro mitään.
Koska Ylen arttikkeli on aukkoinen ja jättää mielikuville tilaa, niin minulle tulee seuraava käsitys kaikesta:
-Metsikkö on mennyt pilalle jo ennen toimenpiteiden aloittamista. Jos metsikön puusto on ollut 12-15metristä, niin taimikonhoidot ovat myöhässä 10-15 vuotta. Arttikeli ei kerro tätä ja miksi metsikkö on päässyt siihen kuntoon? Olisi ollut hyvä kertoa syy siihen. Nyt vain arvaillaan täällä syitä. Onko hänellä jokin valtavirrasta poikkeava ajatus kasvattaa metsänsä? Jatkuvan kasvatuksen ukkoja? Vai tietämättömyys. Sairastelu ja kuvion unohdus?
-Omasta mielestäni tämä kertoo maanomistajan ikääntymisestä, inhimillisestä unohduksesta. Mutta myös puutteellisesta ja vanhentuneesta tiedosta ja taidosta. Juurtunut käsitys, että 60-luvun tapaan metsät annetaan hoitamatta ränsistyä ja kovakuntoinen metsuri kunnostaa kasvutappioisen metsikön niin että heilahtaa ja muutamalla sadalla markalla.
-Maanomistaja ei myöskään ymmärrä jäävän puuston runkoluvusta ja tiheydestä mitään. Sanotaan metsikön menneen pilalle ja liian harvaksi, mutta artikkeli ei kerro mitattua jäävää puustoa. Kemera-tukien ehtonakin on, ettei tuon pituista nuorta metsää saa jättää toimenpiteiden jälkeen liian tiheäksi.
-Myöskin metsänomistajan neuvonta ja opastus kaupan tilanteessa on mennyt pieleen, koska hän ei ole ymmärtänyt mitä tehdään, miten tehdään, miksi tehdään, mitä se maksaa ja mitä hän saa kaikesta käteen. Toisaalta kaikki eivät ymmärrä yksinkertaisia asioita, vaikka ne kerrotaan näin kuvaamallani pragmaattisella rautalankamallilla.
-Herää myös kysymyksiä UPM:n tavasta hoitaa metsäpalvelu ja franchising yrittäjämallista. Ennakkoraivauksen ja puunkorjuun kustannukset ovatkin yllättäneet myös yrittäjän, jolle tämä olisi ollutkin tappiollinen työmaa ennakkoon lukituilla taksoilla. Yrittäjä ei halua ottaa tappiokseen tätä, vaan halunnut laittaa maanomistajan maksettavaksi.
-Ränsistyneille kohteille ei ikinä yrittäjän näkökulmasta pidä sopia kiinteää taksaa kustannuksille, mutta maanomistajan näkökulmasta piikki auki tuntityössä on myös riskit. Nämä eivät ole siis kenellekään kannattavia kohteita. Omasta kokemuksesta tiedän, ettei näissä tulee aina pettymys toiselle osapuolelle, etenkin jos sopimusta ei tehdä selkeästi ennakkoon.
-Onko tässä tehty ensin miestyönä ennakkoraivaus, joka maksanut esimerkkinä 500€/ha ja kuuden hehtaarin alalle. Vai ei ole ennakkoraivattu? Sen jälkeen puunkorjuu, jonka korjuukustannukset veloitetaan maanomistajalta. Lopuksi maanomistaja saa puukauppatilin ja kemera-tuet. Ja onko kemera-tuet ohjattu maanomistajalle vai yrittäjälle valtakirjalla? Joskus taisi olla sellaisia kuviota, että puunkorjuusta vastaava yritys otti itselleen Kemera-tuet. Osa luopui siitä, koska ne olivat verotettavaa tuloa.
-Isoista tuntimääristä tuli mieleen, onko siellä tehty raivaussahatöitä jollekin muulle kuviolle, josta uutinen ei kerro mitään? Kaikki hoitotoimenpiteet on niputettu samaan laskuun?
-MHY mainittu. Mitenhän tämä keikka olisi mennyt heillä? Luultavasti samalla tavalla
Ompa jankkaamista ja aloittaja on liian tyhmä ymmärtämään tai sitten asenne on sellainen, ettei halua ymmärtää tosiasioita. En tiedä kumpi on pahempi vaihtoehto, mutta onneksi päättäjämme ovat viisaampia. Ei ole väliä jos tällä tasolla jankkaamme ja osaa ei kiinnosta luonnon säilyttäminen lapsillemme.
– Jos lisäämme jo entisestään Euroopan suurinta suojelumäärää, mihin hakkuut siirtyvät?
Me emme voi paljoa vaikuttaa muualla maailmassa tehtäviin asioihin. Voimme vaikuttaa oman lähiympäristön ja omassa maassa tapahtuviin asioihin. Jos saamme suojeltua oman maamme luonnon, niin se on parempi vaihtoehto kuin ettemme tekisi mitään. Olisi parempi, että ainakin täällä olisi varmasti asiat paremmin kuin muualla. Se että edes me teemme jotakin edistyksellistä, niin ne teot voivat mahdollisesti siirtyä muuallekin maailmaan. Emme voi varmaksi sanoa, että hakkuut siirtyvät muualle jos vähennämme niitä täällä. Mutta voimme varmaksi sanoa että jos olemme edelläkävijä luonnonsuojelussa, ne teot voivat siirtyä muuallekin.
Kurjelta mielenkiintoinen kommentti, herätti ajatuksia ja niinhän se voisi mennä
Eli tulevaisuudessa Suomesta viedään vain raakapuuta, jonnekin kauemmas ulkomaille tehtaille.
Vuosi vuodelta tuotantolaitokset lakkautuvat Suomesta ja joskus vuosikymmenten päästä tilanne on tuo.
Samalla matala raakapuun kantohinta hillitsee hakkuita itsessään ja puukauppa hiljenee, eli loppujen lopuksi markkinatalous tulee suojelemaan meidän arvokasta luontoa, kun emme itse siihen pystyneet.
Eipä ole aloittaja tullut vastaamaan tänne
Taitaa vain huulet heilua tuulessa vailla vastuuta
Ensisijaisesti meidän täytyy saada oman kotimaamme metsätalous kestäväksi myös todellisen tieteen mittareissa. Nyt ollaan kestäviä vain metsäteollisuuden omissa päätelmissä. Ensisijaisesti omassa kotimaassa asiat kuntoon, vaikka ne muissa maissa tekisikin asiat huonommin. Tärkeintä olisi saada hakkuiden haitat vähenemään varmasti
Täysin älytöntä olisi paskoa oma lähiluonto sen vuoksi, että jotkut saattaisi tehdä sen muuallakin.
Tyhmyyttä tahallaan tai tahattomasti on myös väittää, että muualla maailmassa ei osattaisi tehdä samaa kuin Suomessa nykyisin: eli avohakata kaikki mitä lähtee ja istuttaa uusia puita tilalle.
Lisäksi tropiikissa ympärivuotisen kasvun vuoksi metsien hakkuut ovat kestävämpiä kuin vaikkapa Rovaniemen korkeudella Suomessa, jossa metsätalous on verrattavissa uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöön
Luin puoleen väliin ja jätin kesken. En lähtisi tekemään kauppoja noin pitkällä vaatimuslistalla. Ei konekuskit osaa kuin muutaman yksilöllisen ohjeen/per kohde. Muuten toimitaan yleisohjeen mukaisesti. Toimihenkilöillä taas ei ole aikaa tuollaiseen.
Asia pitäisi kääntää niin päin, että mitä maksat jos haluat saada noin yksilöllistä palvelua? 5-10e motille lisää korjuun ja työnjohdon kustannuksia, niin voisin harkita palvelun tarjoamista noilla ehdoin.