Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Metsänhoitosuositusten mallit ovat mahdollisuus teoreettisesti maksimitulokseen puuntuotannossa.
Mutta kun omat kokemukset ovat, että ensiharvennusvaiheessa olevista metsiköistä valitettavan pieni osuus on ”teoreettisesti täydellisessä tilassa”.
Eli että uudistaminen olisi mennyt nappiin, taimikonhoidot tehty ja ajallaan. Lisäksi vielä tehty oikein. Hirvituhot vaikuttaa myös. Ja ettei kasvatettavana puulajina ole vesasyntyistä haapaa. Lisäksi metsänomistajuuksissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat, onko hyvän hoidon viestikapula siirtynyt eteenpäin. Tai vastaavasti uusi omistaja paikkailee edellisen jälkiä.
Tuohon optimaalisuuteen pyritään, että ensiharvennuskessa olisi kasvatettavaa puulajia tarpeeksi ja priimakuntoista tukkiaihioita. Tasaisen tiheästi ja maksimaalisen paljon. Jotta voitaisiin harvennusmallien mukaisia harvennuksia tehdä. Tällaisia metsiköitä toki metsäpalstoilla on, mutta pitäisi olla suurempi osuus pinta-aloista.
Mutta kun niillä heikommillakin metsikkökuvioilla pitäisi jotakin tehdä ja koneketjut tarvitsevat kahdessa vuorossa leimikkoa jokaisena päivänä vuodessa. Ei sitä noita priimametsiköitä vain riitä tässä maassa.
Tällä foorumilla joillakin metsänomistajilla varmaankin sotkuiset ja harvat ”hukkahehtaarit” ovat vähemmissä määrin
Uusimmassa Metsälehdessä on lisää juttua harvaksi harvennettujen tapauksista. Oma näkemys tähän aiheeseen, että eikö metsälain muutokset nimenomaan poistaneet harvennuksien toteutukseen rajoitteet. Ja ylipäätänsä hakkuun toteutuksille. Enää ei ole uudistamiseen ikärajoja eikä hakkutavoille rajoitteita. Saa hakkailla ihan miten huvittaa, eikä se ole lain vastaista.
Miksi siis puhutaan lain vastaisista harvennuksista jos mennyt harvaksi?
Yhtä lailla alle 80-vuotiaan männikön avohakkuu on vastoin hyvän metsänhoidon suosituksia. Samoin harsintahakkuut ovat vastoin suosituksia, mutta niitä tehdään enemmissä määrin.
Lisäksi…..Nykyiset hakkuumäärät ja puuvirta tehtaille ei olisi mahdollista, jos noudatettaisiin orjallisesti hyvän metsänhoidon suosituksia. Että harvennuksissa odoteltaisiin taulukoiden täyttyminen ja harvennus suositusten käyrille.
Valtaosa metsistä on sen rakenteisia, ettei odotteluun ole aikaa. Metsikkö ei parane odottelemalla ja täysin oikea päätös se on taloudellinenkin päätös tehdä harvennus, jotta raha liikkuu. Jos metsänomistaja haluaa rahaa ja kauppa on ostajan ja myyjän näkemyksistä sovittu, niin voihan sitä harventaa vasta harvennutun metsän uudelleen. Olen itsekin ollut mukana hakkuissa, joissa metsätilan edellinen omistaja harventanut metsikkönsä kohdilleen. Mutta uusi omistaja halusi rahaa ja hänen näkemys oli, että voisihan tuosta vielä harventaa. Eli koneet oli neljän vuoden välillä hakkaamassa samoja kankaita.
Metsuri motokuski: kuinka noudatat metsänhoitosuositusten harvennusmallia, jos saat työn alle leimikon jossa lähtö ppa 18. Jos noudatat suosituksia, kertymää ei tule kuin 20 mottia hehtaarilta, tai sellainen määrä ettei koneita kannata laskea lavetilta vaan siirtyä seuraavalle leimikolle. Nämä kohteet ilmeisesti niitä missä MM käy kääntymässä lavetilla, ettei voi mennä hakkaamaan kun metsänhoitosuosituksia metsuri motokuski haluaa noudattaa tarkasti.
Eli paljon on kohteita, joissa ei varsinaista harvennustarvetta. Puustoryhmien harvennus perusteltua, mutta harvennuspäätös on puhtaasti taloudellinen tai yhtiön ostomies on myynyt turhan harvennuksen metsäasioista tietämättömälle maanomistajalle, ”koska harventaa kannattaa aina”
Tällä palstalla metsien tilasta näkemykset perustuvat joillakin auton ikkunasta ja teiden varsien näkymän perusteella johdettavaksi koko valtakunnan metsien tilaksi
Luonnontilaa arvioivat mökin pihan näkymältä, että on niitä lintuja ja kasveja paljon, joten johtopäätöksenä niitä on joka paikassa paljon.
Jos metsänhoitosuositukset olisivat olleet puuta ostavan teollisuuden mielestä hyviä, niin miksi niitä olisi muutettu poistamalla niiden noudattamisen pakon
Valtakunnan nykyistä hakkuumäärää ei pystyttäisi tekemään, jos vielä noudatettaisiin hyvän metsänhoidon suosituksia ja Tapion harvennusmallien taulukoita. Karu totuus, mutta tämä kriittinen puuntarve myytiin yleisölle ”metsänomistajien valinnanvapaudella”.
Ennestään harvasta metsästä harvennetaan, harvennellaan vanhojen oppien perusteella vajaatuotteiseksi, eli enskat alle 800 runkoon ja harvennukset 400 runkoon. Metsän yleisilme läpi kierron kuin siemenpuuasennossa. Lisäksi hakataan tiheällä kierrolla, eikä sahapuun kasvua jakseta odotella. Seuraavien vuosikymmenien aikana sahateollisuus Suomessa kuihtunee pois.
Nykyään kun metsänomistajat jakautuvat ”innokkaisiin”, jotka tekevät harvennukset liian nopeaan edellisestä, kun ei jakseta odotella. Sitten on uinuvia puunhinnan odottelijoita.
Sen sijaan vähenevissä määrin ovat ammattisilmää omaavat metsänomistajat, joiden tilan metsäsuunnittelu ja toteutus perustuvat hyvän metsänhoidon suosituksiin ja hyväksi todettuihin harvennusmalleihin.
A-Studion keskustelussa mainittu metsäkeskustelun fraasibingosta harvennusrästit ja taimikoiden hoitorästit.
Itsekin olen ollut tarjoamassa valmiiksi suunniteltuja leimikoita ja taimikonhoidon työkohteita, mutta noin 75% metsänomistajista jättää kaupat tekemättä.
Itse en siis ainakaan pitkältä metsäammattilaisen uralta tiedä, mitä ovat ”rästit”.
Suomessahan on enemmän metsää kuin ikinä ja metsä kasvaa enemmän kuin ikinä. Näin ainakin MTK/teollisuus hokee toisaalla ja sitten toisaalle kertoo metsien suojelun vaarantavan teollisuuden puunsaannin ja työpaikkoja menee.
Erikoista siis miksi metsäteollisuus MTK vastustaa lisäsuojelua. Eikai se ole paha jos puolet suojellaan, onhan sitä metsää enemmän kuin ikinä ja kasvaahan se kun hakataan. Onhan sitä puuta metsät täynnä, oikeastaan voisi laittaa vielä enemmän suojeluun kun puuta on niin paljon, ainakin jos uskominen on MTK:ta ja miksemme uskoisi
Kuulostaa venäläistyyliseltä viestintätavalta ja totuuden kertomiselta
Kun esimerkkinä Venäjälläkin kerrotaan, että sodassa menee hyvin ja kuolleita on vain pari tuhatta. Mutta samaan aikaan tekivät liikekannallepanon ja muu toiminta viestii ettei mene hyvin.
Onko totuus siis jotakin muuta kuin toistellaan virallisena totuutena?
Koska kuitupuun ostajia on kolme, heidän etunsa on, että metsänomistajia (alkutuottajia) on mahdollisimman paljon ja mahdollisimman moninainen porukka.
Näin varmistetaan puuvirta tehtaille ja mahdollisimman halvalla. Jos alkutuottajat olisivat yhtenäisempi porukka, voisi puunostaja joutua nostamaan puunhintaa jotta saisi kriittisen määrän puuta tehtaille.
Tätäkin foorumia miettii, niin ei tältä palstalta saisi yhtenäistä porukkaa keräämään puuta yhteismyyntiin. Tai olemaan myymättä kun hinta ei ole kohdillaan. Joku vaatisi ALV:ien pyörittelyä, joku käteiskauppaa, jollekin pitäisi tehdä puunajo traktorilla, joku juoksentelisi valittamassa katkonnasta. Olisi melkoisen raskassoutuinen homma