Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Puukauppasopimuksessa on mittoina tukit 3.6m ja latvaläpimitta 15cm
Voi johtaa harhaan, mutta kun lyhyitä tukkeja ei katkota 15cm latvaan vaan 20cm
Eli 4.3dm tukit 15cm latvalpm ja 3.6dm 20cm latvalpm
Tämä tarkoittaa, ettei A-Studion kuvaamaa tilannetta ole mahdollista aina edes toteuttaa, kun lyhyillä apumitoilla on korkeampi läpimittavaatimus.
Hyvä olisi myös saada sahurien näkökulma asiaan, miten heille maistuu alle 4m:n ja ohuiden tukkien sahailut
A-Studiossa tuli katkontakiistoihin liittyvä kliseinen oletus, että metsä pitäisi pätkiä 3.6m tukeiksi
Kuka ostaa tuollaisen kasan lyhyitä tukkeja?
Onko tuo 28 euroa koivukuidulle tienvarsihinta? Joku vuosi takaperin kauppaa tehtiin 26 euroa tienvarteen
Jos joka vuosi metsänomistaja tekee puukauppaa, on kyseessä huono suunnittelu tai sitten metsätiloja on useita ja eri seuduilla
Harvennusten välinen aika pitäisi olla vähintään 10 vuotta. Kainuussa ja pohjoisempana Suomessa 20 vuotta.
Jotta kaupat saa, niin on parempi esittää edukas arvio ja jälkeenpäin selitellä, että nyt kävi näin
Yleensä metsänomistaja tekee muutenkin puukaupat ensimmäisen ja viimeisen kerran. Kun tila on hakattu, niin ei siellä enää vähään aikaa uudestaan hakata, joten positiivisella vs. negatiivisella kokemuksella puukaupasta ei ole niin suurta merkitystä. Metsänomistaja muistaa huonot kokemukset noin 10 vuotta, sen jälkeen uudet toimijat voi taas höplyyttää kaupoille.
Hyvä ajatus, mutta puunostajat ei sitten toimikaan aina samalla linjalla. Puunostajissa on kirjavuutta ja kilpailun vuoksi puuta ostetaan huonokuntoisten teiden vaikutusalueelta ja ennakkoraivaamattomia risukoita. Pitkiä metsäkuljetusmatkoja ajetaan puuta, koska tietä ei palstalle ole. Puunostoa sanelee sen hetkinen puun tarve ja jos halutaan kesäkelpoista havutukkia, niin sitä haalitaan välittämättä suuremmin leimikkotekijöiden vaikutuksesta. Metsänomistajat menevät sekaisin, kun ostajat ostavat kuitenkin vaikka millaista pajukkoa tarjoaa tai miten huonokuntoisen tien varresta. Tien kunnossapitoon nykyinen maailma ei kannusta, kun tiehen sijoitettu raha ei välttämättä paranna puunhintaa kuten pitäisi.
Runkohinnoittelussa nimenomaan idea on se, ettei tarviisi ennakkoon juoksennella mittaamassa puustoa ja rungon järeyttä, kuten lukitussa pystyhinnassa. Runkohinnoittelussa puun hinta määräytyy metsän mukaan, metsä kertoo totuuden. Persiilleen menee idea, jos metsänomistaja haluaa ostomiehen kanssa mittailla tarkasti ennen hakkuuta, minkä kokoinen poistettava runko olisi litrakooltaan. Sitten sama on tehdä se pystykauppa, kun puusto on mitattu ja tiedetään korjuukustannus suht tarkasti.
EDIT
Suomen verorahat ja verorahoilla ostetut aseet menevät juuri oikeaan tarkoitukseen jos ne annetaan Ukrainaan, missä juuri tällä hetkellä venäläinen hyökkää.
Verorahoja on mennyt vuosien mittaan niin älyttömiin turhuuksiin, mutta tämä on pitkästä aikaa oikea kohde ja antaa uskoa päättäjiin. Eli mielelläni yrittäjänä/veronmaksajana menen aamulla töihin tienaamaan verorahoja.
Suorittavalta portaalta oivaltava kommentti toisessa ketjussa:
Pilalle menneitä ja hoidon puutteista kärsinetä kohteita ei saada enää kuntoon millään poppakonsteilla. Kalustoa ei kannata hankkia erikseen laiminlyötyjä kohteita varten. Tehdään niillä, mitä on siinä vaiheessa, kun on riittävästi otettavaa. Ajankohta voi tosin venähtää kymmenen vuotta ja kasvatuskelpoinen puusto huveta tänä aikana. Sen riskin mo kuitenkin ottaa jättäessään taimikot hoitamatta.
Näin ajateltuna on kyllä mielipuolinen ratkaisu yrittäjältä, että laittaa koneet laiminlyötyjä kohteita varten. Eli suomeksi sanottuna pienen korjuukaluston laittaminen. Tuollaisessa palkitaan metsänomistajan virheet ja tyhmyys. Näin syntyy jatkumo, jossa risukkojen kitkemisen kuvitellaan olevan normaalia toimintaa. Homma ei katkea ikinä, niin kauan kuin metsänomistajat ja puunostajat tarjoavat risukoita korjuukohteiksi, tai kylältä löytyy aina se yksi urakoitsija, joka laittaa ne koneet laiminlyötyjä kohteita varten.
Toisaalta…Kun niitä laiminlyötyjä kohteita on sen verran paljon, että siinä on markkinarako jollekin joka haluaa turata niitä
Lisäksi metsänomistajien palveleminen ja siihen vastaaminen jos siitä maksetaan. Kun alkaa olla erilaisia toiveita ja metsänomistajat saavat tehdä metsilleen mitä vain. Lisäksi maisemahakkuut yms., että on sitä tavanomaisen metsätalouden lisäksi muunlaistakin tekemistä metsissä. Jos joku maksaa, niin yrittäjähän tekee mitä vain, kunhan pysytään Suomen lain puitteissa,
Tyypillinen kuvio, mänty-koivu sekametsä tuoreella kankaalla. Taimikot hoidettu ja ensiharvennuksen alkaessa tehdään vielä ennakkoraivaus, jonka jälkeen runkoluku 1400. Pituus 12m. Mäntyä 75% ja koivua 25% jotka hieskoivua. Männyissä teknistä vikaa yms. Tulevaisuuden tukkipuita männyissä noin 500 runkoa.
Harvennetaan ja lopputulos 800 runkoa hehtaarille, joista mäntyä n. 750ja koivua 50-100. Kuviosta tuli hyvä, hakkuun jälki ja puukaupan tulo maanomistajalle mieleinen ja hakkuuyrittäjälle kelvollinen kohde. Kuvio ”siistiytyi” ja selkeni tulevaisuutta varten.
Kemerat haettiin kuviolle, koska ennakkoraivaus ja poistuma ”kinthaalla” eli noin 1000 runkoa, sisältäen ennakkoraivattua puuta.
Sitten Metsäkeskus käy tarkastamassa ja antaa moitteet paskasta jäljestä.