Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
ulko mainenhalpis työ voima,, kjeh räh
Myhistyksen korjuupalvelua puolustavat fraasit ovat vanhentuneita. Eli ”ostavat paskaleimikot jotka eivät oikeille puunostajille kelpaa” ja ”metsänomistajat saavat kaikelle puulle kysyntää”
Näin oli joskus finassikriisin jälkeen kun selluyhtiöt vähensivät puunostoa ja hyvillekin harvennuskohteille oli joskus vaikeaa löytää ostajaa.
Metsäala ja markkinat ovat armotta muuttuneet. Nyt kaikelle puulle on kysyntää ja ihan omat tuotantolaitokset onistavat sahat js selluyhtiöt ostavat kyllä kaiken mitä markkinalle tulee tarjolle. Ikävää jos vielä 2026 joku haksahtaa myymään puunsa mhylle tai metsäpalveluyrityksille.
Mhyn puolustuksena voi sanoa, etteihän heidän ole järkeä ottaa tappiokseen puita ja tilittää maksuja viime kesän hinnoilla, kun välittäjänä saavat nykyhetken hinnan.
Mielestäni tässä on esimerkki paremman viestimisen tarpeesta. Mhylla ollut siihen kyvytöntä porukkaa tai eivät vain ole älynneet, että ilman hyvää viestintää maanomistajalle tästä tulee reklamaatio ja maine kolhiintuu.
Eli kyseiselle maanonistajalle olisi kesän korjuun jälkeen pitänyt kertoa 1/3 leimikon siirtymisen talveen lisäksi, miten heidän puunvälitys toimii. Eli markkinan hinta voi laskea tai nousta, miten sovitaan siirtyvän talvileimikon hinta. Maanomistajan näkökulmasta tuohan olisi ollut kannattavampaa irtisanoa sopimus ja tehdä jonkin toisen yhtiön kanssa uusi sopimus talvileimikosta.
Visakallio jos kysyy ostajalta mitä puulajia te nyt kaikkein eniten tarvitsette.
Kysyisin ostajalta lisäksi mitä mittoja te nyt eniten tarvitsette.
Itselleni käynyt, että puhdas kuusikko hakattiin ja ihmettelin pientä tukkiprosenttia. Paljastui että oli hakattu pitkiin mittoihin ja 5m tukkia tehty. Sopimuksella ollut apumitta 3,7m oli syötti kaupantekoon, jota eivät juurikaan käyttäneet, kun tuolle lyhyelle tukille ei ollut sahalla tarvetta. 4,3m, 5,5m tukkia katkottu ja loput kuituna. Toteutunut tukkiprosentti oli 10-15% pienempi kuin mitä olisi pitänyt. Ei ollut tekninen laatu kuusikon heikon tukkiprosentin syynä.
Tämän pohjoisen sahan kanssa oli ensimmäinen ja viimeinen kauppa, kuten hyvin monilla muillakin maanomistajilla.
Myrsky tuli metsäyhtiöiden tarpeeseen kuin tilauksesta. Nyt pääsevät sanelemaan hinnan kuitupuulle.
Siitähän metsurille maksetaan, että huomioi säästöpuut, ojat, polut, luontokohteet, jättää riistatiheiköitä, huomioi suojakaistat. Ohjeita on paljon, Pefc ja Fsc on eri ohjeet
Eli kyllä taksa pitää maksaa 10ha kohteelle 10ha:n mukaan, vaikka tehollinen raivausala on 9ha
Ja miten sen mittaa ja ei kukaan käy kävelemässä gps:llä raivattua aluetta
Vuosikymmenen lopulla tilanne on, että Suomesta viedään raakapuuta laivalla sellutehtaille maailmalle ja maanomistajan kantohinta jäänee alle 10 euron.
Kiristyvä verotus ei kannusta puukauppaan, kun tuosta 10 euron puunmyyntituloista verottaja ottaa puolet, kiinteistöverotus lisää ja ilmastopäästömaksut laitetaan myös metsänomistajille maksettavaksi.
Metsätalous on ollut kannattavaa viimeiset 30 vuotta ja jokaisena vuotena. Tuotto on ollut vähintään se 4% ja itse tekemällä moni päässyt isompiin tuottoihin
Miten siis puunhinnat ovat olleet liian alhaisia? Kun nostokoukun mielestä alehinnoillakin on saavutettu puuntuottajan asemassa riittävä pääoman tuotto
Jos hinnat olisivat olleet korkeampia ja sitä kautta metsätalouden tuotot yli 10%, mitähän kaikkea olisi tapahtunut. Ulkomainen iso raha olisi hakeutunut Suomen metsiin ja metsämaat ostettu ulkomaisille sijoittajille. Markkinatalous olisi tasapainottanut tuon äkillisen piikin ja metsätalouden tuotto olisi jäänyt ulkomaiselle isolle rahallekin maltilliseksi, koska olisivat luultavasti maksaneet ylihintaa sillä hetkellä metsämaasta. Kaikki mahdollinen olisi hakattu ja luonto raiskattu, vaikka tietenkin ulkomaisilla sijoitusomistajilla on kaikki serti- ja vihreät esg- leimat toiminnassaan
Omaisuusluokkana metsätalouden puuntuottajalle pieni mutta tasainen tuotto on hyväksyttävää, eli noin 4%
Maaseudun tulevaisuudessa oli juttua, että Suomeen ei enää uusia tehtaita rakenneta
Tuo nyt on täysin selvää. Mielenkiintoista sen sijaan olisi tietää tulevaisuudesta, kun nykyiset tehtaat vanhenevat ja kaipaavat lisäinvestointia, suljetaanko ne vaiko investoiko yhtiöt niihin
Suomessa kun tehtaan kylkiäisinä tulee paikkakunnalle ay-liike, jokavuotiset tes-neuvottelut ja nousevat palkkakustammukset
Skenaario voi ihan hyvin olla, että jatkossa puunjalostuksen tehtaat ovat Baltiassa ja Puolassa, missä halvemmat työvoiman kustannukset ja kevyempi byrokratia. Suomesta toimitetaan vain raakapuuta laivalla. Tämän seurauksena puun hinta laskee Suomessa ja 5e kuitupuun hinnat taas realismia, kuten oli kymmenen vuotta sitten huonon hinnan aikaan.
Itsekin möin 2016 harvennusleimikon tien varteen 26e kuitu miinus korjuukulut, niin muutama euro jäi kantohinnaksi ja siitä vielä verot piti maksaa
Tehtaat kun laskee tuotantoa tai joku tehdas vielä suljetaan, vähennetään yksityisiltä ostettavaa puuta. Eivät ala katselemaan että yksityiset vaativat puusta kovia hintoja ja tahmeasti käy kauppa
Ensisijaisesti tehtaat hankkivat puut Metsähallitukselta, Tornatorilta, UPM:n mailta ja rahastoilta
Yksityiset jäävät nuolemaan näppejään, kun puun kysyntä hiipuu. Vain isoimmat ja parhaat leimikot käyvät kaupaksi, kannattaa nyt myydä puuta kun vielä ehtii
Tästä uutisesta jää paljon kysymysmerkkejä
Vanhuksen kuvista välittyy tunnelma köyhistä ja niukoista oloista. Tämä luo mielikuvia tietämättömille ja saadaan vastakkainasettelu metsäjätti huijaa vs. raihnainen eläkeläinen. Totuus voi olla rikas ukko, jolla helvetinmoinen metsäomaisuus
Kuvat ovat huonoja, niistä ei välity lukijalle millainen metsä siellä oli ja on nyt. Kuva lahonneesta kannosta ei kerro mitään.
Koska Ylen arttikkeli on aukkoinen ja jättää mielikuville tilaa, niin minulle tulee seuraava käsitys kaikesta:
-Metsikkö on mennyt pilalle jo ennen toimenpiteiden aloittamista. Jos metsikön puusto on ollut 12-15metristä, niin taimikonhoidot ovat myöhässä 10-15 vuotta. Arttikeli ei kerro tätä ja miksi metsikkö on päässyt siihen kuntoon? Olisi ollut hyvä kertoa syy siihen. Nyt vain arvaillaan täällä syitä. Onko hänellä jokin valtavirrasta poikkeava ajatus kasvattaa metsänsä? Jatkuvan kasvatuksen ukkoja? Vai tietämättömyys. Sairastelu ja kuvion unohdus?
-Omasta mielestäni tämä kertoo maanomistajan ikääntymisestä, inhimillisestä unohduksesta. Mutta myös puutteellisesta ja vanhentuneesta tiedosta ja taidosta. Juurtunut käsitys, että 60-luvun tapaan metsät annetaan hoitamatta ränsistyä ja kovakuntoinen metsuri kunnostaa kasvutappioisen metsikön niin että heilahtaa ja muutamalla sadalla markalla.
-Maanomistaja ei myöskään ymmärrä jäävän puuston runkoluvusta ja tiheydestä mitään. Sanotaan metsikön menneen pilalle ja liian harvaksi, mutta artikkeli ei kerro mitattua jäävää puustoa. Kemera-tukien ehtonakin on, ettei tuon pituista nuorta metsää saa jättää toimenpiteiden jälkeen liian tiheäksi.
-Myöskin metsänomistajan neuvonta ja opastus kaupan tilanteessa on mennyt pieleen, koska hän ei ole ymmärtänyt mitä tehdään, miten tehdään, miksi tehdään, mitä se maksaa ja mitä hän saa kaikesta käteen. Toisaalta kaikki eivät ymmärrä yksinkertaisia asioita, vaikka ne kerrotaan näin kuvaamallani pragmaattisella rautalankamallilla.
-Herää myös kysymyksiä UPM:n tavasta hoitaa metsäpalvelu ja franchising yrittäjämallista. Ennakkoraivauksen ja puunkorjuun kustannukset ovatkin yllättäneet myös yrittäjän, jolle tämä olisi ollutkin tappiollinen työmaa ennakkoon lukituilla taksoilla. Yrittäjä ei halua ottaa tappiokseen tätä, vaan halunnut laittaa maanomistajan maksettavaksi.
-Ränsistyneille kohteille ei ikinä yrittäjän näkökulmasta pidä sopia kiinteää taksaa kustannuksille, mutta maanomistajan näkökulmasta piikki auki tuntityössä on myös riskit. Nämä eivät ole siis kenellekään kannattavia kohteita. Omasta kokemuksesta tiedän, ettei näissä tulee aina pettymys toiselle osapuolelle, etenkin jos sopimusta ei tehdä selkeästi ennakkoon.
-Onko tässä tehty ensin miestyönä ennakkoraivaus, joka maksanut esimerkkinä 500€/ha ja kuuden hehtaarin alalle. Vai ei ole ennakkoraivattu? Sen jälkeen puunkorjuu, jonka korjuukustannukset veloitetaan maanomistajalta. Lopuksi maanomistaja saa puukauppatilin ja kemera-tuet. Ja onko kemera-tuet ohjattu maanomistajalle vai yrittäjälle valtakirjalla? Joskus taisi olla sellaisia kuviota, että puunkorjuusta vastaava yritys otti itselleen Kemera-tuet. Osa luopui siitä, koska ne olivat verotettavaa tuloa.
-Isoista tuntimääristä tuli mieleen, onko siellä tehty raivaussahatöitä jollekin muulle kuviolle, josta uutinen ei kerro mitään? Kaikki hoitotoimenpiteet on niputettu samaan laskuun?
-MHY mainittu. Mitenhän tämä keikka olisi mennyt heillä? Luultavasti samalla tavalla