Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 117)
  • husse

    Nykyään kun eletään 80-90 vuotiaaksi, on täysin kestämätöntä jos eläkettä nostetaan kolmasosa elämästä. Onko se oikeudenmukaistakaan. Vaikka on pitkä työura takana, kääntyy tilanne nettomaksajasta nettosaajaksi. Eli ei ole enää ansainnut niitä rahoja.

    Ei tätä järjestelmää tehty tähän tarkoitukseen. Eläkkeiden oli alunperin tarkoitus antaa se muutama vuosi turvaa, kun työelämä loppui

    Eläkeuudistus voisi olla myös sellainen, että eläkettä voisi nostaa korkeintaan kymmenen vuotta.

    husse

    Myyjän kannalta heikko markkinatilanne

    Ryhdyttävä kansallisiin talkoisiin

    Ei kiitos ryhdytä talkoisiin. Yhtään veroeuroa en halua laitettavan näille metsänomistajille. Jokainen maksamani veroeuro on tienattu metsätöistä ja juuri tällaisten kortesalmien kuristamana joka penni on ollut tiukassa. Markkinatilanne on metsäkonekuskeille, metsureille ja yrittäjille aina heikko, kilpailutetaan hinnat henkihieveriin. Ja nyt vielä talkoisiin!

    Eniten arvostan niitä jotka myyvät puuta oli markkinatilanne mikä tahansa, eikä hintoja kytäten. Tai metsurintöitä kilpailuttaen ottamalla halvimmalla.

    husse

    Uudistamisvelvoitteen höllentäminen olisi oikein näihin myrskytapauksiin. Kyllä silti valtaosa haluaa pitää maapohjansa tuottavana, eikä jätä joutomaalle.  Mutta jos menee 50ha nurin yhdessä illassa, niin kohtuus olisi uudistaa heti noista vaikkapa vain viidesosa.

    Näitä myrskytuhoja on odotettavissa joka vuosi. Riskit kasvaa jos meinaa vanhaan malliin kasvatella uudistuskypsäksi metsänsä tasarakenteisena, raivaten aluspuuston jotta tuuli pääsee puhaltamaan. Koillismaalla harvennetaan metsät ppa 8-12 luokkiin, niin noissa Keski-Suomen mittapuulla vajaatuottoisen harvoissa metsissä myrskytuhot ei ole yllätys.

    husse

    Tuo on aina huvittavaa, kun jotkut luulevat saavansa puunmyyntituloa muutamasta pihapuusta tai pienistä kuutiomääristä myrskytuhopuita. Tai puiden arvolla katettua työn kustannukset. Pihapuut ja myrskypuut ovat työläitä saada korjattua ja tienvarteen.

    Puun kasvattaja ei taida älytä mistä työn hinta koostuu, saa palkkansa ilmeisesti verorahoista eli seinästä. Valtion, kuntien ja julkisella puolella olevat eivät vaan ymmärrä tuottavan työn päälle. Sinunlaisten tulot sitä koitetaan tehdä yrittämällä ja maksamalla itse luodusta työstä verot.

    husse

    Kannattaako enää kasvattaa metsiä ns. uudistuskypsäksi, eli 04 kehitysluokkaan? Talvella lumituhot riskinä ja kesällä myrskyt.

    Itä-Suomessa oli 2018 tammikuussa pahat lumituhot. Sen jälkeen jos ei joka kesä, niin joka toinen kesä sattuu se iso myrsky.

    Alkaa varmaan yleistymään, että ensiharvennuksen jälkeen kasvatusta vielä 10-15 vuotta, metsä nurin ja uudestaan aloitus. Sellainen korkeintaan 50-vuoden kierrolla tuntuisi järkevältä. Lannoitus ensiharvennuksen jälkeen.

    Riskit nousee kun puut järeytyy ja pituudet kasvaa. Miksi tavoite pitäisi olla tukin tuottaminen? Pitäisi muuttaa tuo nuottiin, tehokas puuntuottaminen. Ja on sitä tukkimittojen täyttävää ihan hyvin jo hoidetussa ja lannoitetussa 50-vuotiaassa metsikössä

    husse

    Nythän puukaupan asetelma on käännetty ympäri, että metsänomistaja (eli puunmyyjä) onkin laskutettava. Ja puukaupan maailmassa nuotti puhua on, että metsänomistajat kyselee mikä on puunhinta.

    Puukauppaa tehdään, ettei puunmyyjä tiedä mitä saa puistaan, mutta ostaja tietää tekevänsä hyvät kaupat. Näin etenkin, jos kauppatapa on korjuupalvelu, järeysperusteinen kauppa tai pystykauppa, jonka puukaupan tilityksen hoitaa metsäyhtiö.

    Nykyään ei vain tunnu järkevältä myydä pystykaupalla uudistushakattavaa ja hyväpuustoista leimikkoa.

    Jos metsänomistaja voisi laskuttaa, niin normaalisti laskuissa on 14 tai 30 päivää maksuaikaa. Nykyään puukaupoissa on maksuehdot heikommat, jopa 3kk mittauksesta puukaupan maksu.

    Koska maksuliikenteen hoitaa puunostaja (metsäyhtiö tai saha), aiheuttaa maksuliikenteen kääntely päänvaivaa verotuksessa. Tilanne onkin, ettei monikaan metsänomistaja ymmärrä puukaupan verotusta. Toki tällä palstalla kaikki varmasti ymmärtävät (sarkasmia)

    Jos tekisi itse laskun, kuten kuka tahansa muu yrittäjä. Onko Suomessa muuten missään muussa yritysmaailman tilanteessa tällaista, kuin metsänomistajilla, mikä on yritystoimintaa, ettei myyntilaskutus ole omissa käsissä?

    husse

    Voisiko yksityiset metsänomistajat kääntää puukaupan, että laskuttaisivat itse puutavarayhtiötä hakatuista puista?

    Eli yhtiö saisi hakata sovitun alueen ja sovitulla tavalla. Yhtiö ottaisi puut itselleen ja kuljettaisi ne tienvarresta pois. Yhtiö laittaisi moton mittalistan metsänomistajalle, joka laatisi LASKUN yhtiölle. Laskutus tapahtuisi pystyhinnalla.

    Näin toimii mm. Metsähallitus, jos sähkölinjan, tielinjan yms tilanteen vuoksi päästää toisen toimijan omiin metsiin. Näin siis, jos on vipua sanella miten kauppaa tehdään

    husse

    Noissa lyhyissä apumitoissa on sitten latva lpm korkeampi. 43dm latva lpm on 15cm, mutta alle alle neljän metrin apumitoilla 20cm ja enemmänkin.

    husse

    Hyvä tiivistys Puuki

    Pystykauppa ei siis ole sen auvoisempi kauppamuoto kuin korjuupalvelu, järeysperusteinen tms.

    Vaihtoehdot on vain vähissä, ellei satu omistamaan tuhansia hehtaareja metsää ja pysty tarjoamaan itse merkittäviä määriä puuta markkinoille.

    husse

    Ei pystykaupallakaan tiedä lopullista hintaa ennen mittausta ja tilitystä. Leimikkoja ostetaan varastoon, kulloisenkiin vuodenaikaan ja puuntoimistusten tarpeen mukaan laitetaan korjuuseen siihen sopivia kohteita. Kaikki pyrkivät tekemään tukkia parhaalla mahdollisella tavalla, tietenkin. Mutta mitta- ja laatuvariaatiot elävät koko ajan, joten pystykaupassakaan ei tietenkään sovita ennakkoon tarkasti näitä. Suuntaa antavasti. Eli tukkia katkotaan parhaalla mahdollisella tavalla, juuri sillä hetkellä käytettävien mitta- ja laatuvaatimusten mukaan.

    Sitten kommenttina ”välikäsistä”….Metsänomistaja ei pysty myymään puitansa suoraan tehtaalle. Aina on välikäsiä. Myös jalkoja, renkaita ja kiskoja, kun puuta kuskataan tehtaille. Nuo eivät ole turhia työvaiheita, vaan esim. joku Kuutio on tälläinen turha välikäsi.

    Esimerkkinä metsäyhtiö X, jonka sellutehdas on rannikolla ja puunosto sisämaassa. Kyseiset tehtaat ovat tehdasintegraatteja, ison pörssiyhtiön oma tulosyksikkö. Samalla metsäyhtiöllä on oma puunhankintaorganisaatio, eli puunhankintayhtiö. Kaikki voittoa tavoittelevia, eikä mitään hyväntekeväisyys- talkootoimintaa. Kun myyt puusi metsäyhtiölle, niin tiedosta että yhtiö ottaa ainakin kahteen kertaan katteen sinun puistasi. Eli osto-organisaation kate ja tehtaan kate. Osaksi tämän vuoksi metsäyhtiöt ovat menestyviä pörssiyhtiöitä, kun lypsävät katteen kahdesti eri vaiheessa metsänomistajan puista. Tehtaan kannalta on aivan sama, kuka sinne tehtaalle tuo puuta. Sinne toimittaa puuta useampi eri toimittaja. Joten et tosiaankaan myy puuta suoraan tehtaalle ilman välikäsiä, myydessäsi metsäyhtiölle. MHY:t eivät siis ole välikäsiä sen enempää kuin muutkaan. Heillä on vain ehdoiltaan heikkommat toimitussopimukset. Isoilla toimitussopimuksilla tehdas maksaa isomman hinnan, joten puunostossa pystyy kilpailemaan hinnalla.

    Metsähallituksella on puun huutokauppoja, joissa hakee ostajaa parhaalla hinnalla puillensa. Vähän samaan tyyliin markkina pyörii metsänomistajienkin puilla, eli kahdesti käydään kauppaa puilla. Toinen kauppavaihe alkaa kun kaupat on taputeltu metsänomistajan kanssa. Tästä toisesta kauppavaiheesta ei metsänomistajan siitä tarvitsekaan tietää. Puut ostanut yhtiö, yritys, yhdistys tai mikä tahansa jakaa/ toimittaa/huutokauppaa ne eteenpäin. Kaupan alalla on vanha termi agentuuritoiminta. Eli välitystoiminta. Metsäalalla ei käytetä tuota termiä, eikä puhuta välityksestä mitään. Ainoastaan puunostosta ja puunhankinnasta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 117)